Kulttuuri    |   KIRJAT

Korkian taivaan alla

Tutkimuksessa Antti Tuurin sukuromaaneista Pohjanmaa ja Häme ovat taas vastakkain

Tilaajille

Juhani Sipilän tutkimus Antti Tuurin Pohjanmaa-sarjasta nappaa tarkkailun kohteeksi tilanteita, joiden pienistä detaljeista kehittyy suuria linjoja.

Esimerkiksi käy Lakeuden kutsun kohtaus, jossa Erkki Hakala, Amerikasta palannut liikemies, lähettää veljensä, veljenpoikansa ja vanhan opettajan autolla Seinäjoelta Kauhavalle.

Kertoja kuulee opettajan selittävän nuorelle Raimolle näkemystään maiseman ja ihmisluonteen suhteesta. Suurten tasankojen kansojen luonteeseen kuuluu vapauden tunne, jonka avara maisema antaa ihmiselle, hän esittää.

"Vuoristojen asukkaat taas olivat ajattelijoita, itsekseen miettiviä ihmisiä, koska suuret vuoret poimuineen muistuttivat ihmisen aivojen poimuja." Raimo inttää vastaan. Syntyy yksi sarjan perustilanteita: kulkuneuvo etenee kovaa vauhtia, maailma näkyy sen istuimien tasalta, matkamiehet esittävät kiivaita väitteitä ja vastaväitteitä ilman että näkyisi tuomaria arvioimassa, kuka oli oikeassa.

Ajatus maiseman ja ihmisten vuorovaikutuksesta on Tuurin maakunnallisen sarjan lähtökohtia. Tyypillistä on, että idea kiistetään tai siitä tehdään komediaa, kuten opettajan teoriassa vuoristopoimuista ja aivopoimuista.

Entisaikojen sukuromaani eteni vakaasti kuin juna sukupolvesta ja paikasta toiseen historian aikataulun mukaan, mutta Pohjanmaa-sarja syöksyilee pitäjien ja maanosien väliä niin kuin Tuurin pohjalaiset kulkuneuvoissaan.

Sipilä havainnoi

opettajan hahmossa tapahtuvia muutoksia ja liittää ne romaanisarjan pitkään syntyaikaan.

Hauskimmillaan opettaja on alussa sotajuttuja ryöppyävänä veteraanina. Tuuri hätkähti huomatessaan, että hän oli tehnyt karikatyyrin. Sarjan seuraava osa Talvisota palautti tasapainon ja teki kunniaa maakunnan rintamamiehille.

Sarjan viimeisen osan opettaja muistuttaa, siitä että lakeuden ylle kaareutuu taivas korkia. Hänestä on tullut yksi niitä metafyysisen todellisuuden miehiä, joita ovat teosofinen vallesmanni ja ennen muuta siirtolaisromaanien uskonnollinen utopisti Blomberg.

Rintamamiehen nousu viisaaksi vanhukseksi liittyy siihen miten veteraanien arvostus kasvoi romaanisarjan ilmestymisen aikana.

Tuurin sukuromaanit tulivat julki epäkronologisessa, sattumanvaraisessa järjestyksessä, vailla pyrkimystä kiinteään sarjamuotoon. Missä järjestyksessä ne pitäisi lukea?

Sarja on julkaistu myös niin että se alkaa Johannes Hakalan lähdöstä Amerikkaan 1929 ja päättyy Erkki Hakalan paluuseen 1996.

Kaikki lukujärjestykset ovat Sipilän mukaan mahdollisia, niillä on etunsa ja haittansa. Hän vertaa Pohjanmaa-sarjaa kaleidoskooppiin.

Tekniikan mies

Tuuri puhuu Sipilän haastattelussa kirjoittamisestaan luonnontieteen kielellä. Henkilökuvauksensa välineitä hän vertaa mikroskooppiin tai hiukkaskiihdyttimeen.

Äkkipäätä katsoen ne ovat outoja laitteita, kun työnä on maakunnallinen sukuromaani.

Sipilä löytää Tuurin kerronnan lähtökohdat modernismista, jota Tuuri noudatti novelleissaan. Ulkokohtaiseen havaintoon perustuva empirismi ei kuitenkaan ajan oloon riittänyt, ja Tuuri kehitti avukseen minäkertojan.

Tuurin kertojien epäsuorat esitykset ovat taiturimaisia. Niihin on säilötty huikea määrä sisältöjä, samoin ironian ja myötätunnon vivahteita.

Ikään kuin sivutuotteena teksti luo havainnollisia kuvia kapinoista, sodista, siirtolaisuudesta, väkivallasta, rakkaudesta, kuolemasta. Näin lähestytään kokonaiskuvaa maakunnan ihmisistä ja elämästä.

Tuurin tekniikkakin näyttää palvelevan maakunnan kuvaa. Niukan ilmaisun Sipilä yhdistää "pohjalaiseen mieskoodiin": tärkeää on tunteiden hillintä, sisimpien ajatusten ja tarkoitusperien kätkeminen. Minäkertoja toteuttaa vapauden ja riippumattomuuden ihanteita arvioimalla ympäristöään yksin omalta pohjaltaan.

Romaanien pohjalaiset

näyttämöt Sipilä kytkee kulttuurimaantieteeseen ja maisemaestetiikkaan.

Tuurin hän liittää lähinnä Samuli Paulaharjuun, joka kuvasi lakeutta: "Siinä on maanaukeata möyriä härmäläisen ja puskea jumalantuuleen, on myös korkeata taivasta liikkua pilven ja päivän." Pohjalaisetko tyypillisiä tasankojen ihmisiä? Sipilä karttaa yleistyksiä, mutta muistaa maakuntakoodin yleisesti käytettynä selitysmallina. Eihän se kerro totuutta, mutta heimon kaltaisia "kuviteltuja yhteisöjä" ihmiset tuottavat jatkuvasti.

"Kuvitellun yhteisön" ylläpitämiseen Tuuri osallistuu kirjoillaan, uusia tulkintoja luoden ja vanhoja ironisoiden. Se joka on tietoinen perinteestä voi käyttää sitä leikitellen.

Heimoidentiteetti on ilmaissut itsensä historiassa. Pohjalaisia kansanliikkeitä ovat nuijasota, puukkojunkkarit ja lapuanliike. Uhman ja väkivallan perinteeseen Tuuri suhtautuu vivahteikkaan kriittisesti.

Veikko Hakala on häjyjen perillinen. "Anssin Jukka" kytkee hänet nyrkkivallan historiaan, mutta romaanin epäsovinnaiset ratkaisut tuhoavat väärän sankarikultin.

Tuurin kertojien tajunnassa elävät vapaustaistelut ja kansankapinat. Hänen selkein kannanottonsa liittyy vuoteen 1918, joka yhä nostaa Pohjanmaalla raivokkaita riitoja.

Lakeuden kutsu kertoo, että perintötalon ullakolta löytyneiden vanhojen kirjeiden sisällä on tyhjä valkoinen paperi. Järkevät ihmiset siivosivat pois vanhat asiat, jonka säilymisestä olisi haittaa yhteisölle.

Parhaimmillaan Sipilä on sijoittaessaan Tuurin sarjan kirjalliseen perinteeseen. Hän ei arastele puhua Kivestä: Hakalan pojat edustavat Jukolan veljesten tapaan yhteiskunnan kanssa hakaukseen joutuvaa, kesytöntä kansanmiestä.

Sipilä vertaa Tuurin stereotypioita Väinö Linnan sotilaiden heimopiirteisiin. Pohjanmaa ja Häme ovat taas vastakkain! Linnan kaikkitietävä kertoja vinoilee uskonnon ja sodan sekoittamisesta. Tuurin Talvisodan rintamamiehen uskonnollinen puheenparsi kaikuu hartaana.

Tuurin sukuromaani on moderni paitsi tekniikaltaan myös siksi että että se liikkuu yli rajojen. Suomalaisen tasangon rinnalle se tuo uuden mantereen preerian.

Harvinainen on myös raamatullinen ulottuvuus, jossa toteutuu Tuurille tyypillinen ristivalaistus: uskonnollisen yhteisön jäseneksi päätyneen Hakalan toiminta näyttää hankkeen taivasteluksi.

Sipilän väitöskirjaa

sävyttää kirjailijan läsnäolo. Tuuri on antanut tekijälle useita haastatteluja. Eräässä romaanissaan Tuuri on esittänyt käsityksensä kirjallisuudentutkimuksesta. Se on tieteellistä työtä, syventymistä lähdemateriaaliin, valitun metodin noudattamista, kirjailijan teosten analyysiä.

Sipilä täyttää nämä ehdot, mutta kiistää kirjailijan toimeksiannon. Yhteisymmärryksestä huolimatta hän arvioi kohdettaan itsenäisesti.

Perustellusti hän hämmästelee, että 1999 ilmestyneessä laajassa Suomen kirjallisuushistoriassa Tuuri on käytännöllisesti katsoen sivuutettu. Ikään kuin kirjailija ja hänen teoksensa eivät enää olisikaan kirjallisuuden keskeisiä tekijöitä!

Historiantutkimuksesta vaikutteita noutavaa Sipilää elähdyttää ajatus kirjallisuudesta historiallisen ja katsomuksellisen keskustelun toimijana.

Sen mukaan tutkija on kahden maailman välinen tulkki, jonka on päästävä yhteisymmärrykseen sekä tutkimuskohteen että yleisön kanssa.

Näin Sipilä irtautuu ahtaasta akateemisesta meriittitutkimuksesta ja sen muodikkaasta ammattikielestä. Hän osallistuu kirjallisuuden tapahtumaan kirjailijan, hänen teostensa ja yleisön välimiehenä.

Pekka Tarkka

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    2. 2

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    3. 3

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    4. 4

      Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

    5. 5

      Ihminen tarttuu herkkuihin, kun elämä kaatuu päälle – ”Tunnesyöminen” on yleinen ilmiö, mutta sen voi saada kuriin yksinkertaisilla keinoilla

      Tilaajille
    6. 6

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    7. 7

      Espoo varautuu ongelmiin: Liikennekaaos uhkaa tammikuussa, kun länsimetron liityntäliikenne käynnistyy

    8. 8

      Raportti: Sairaalasta voi tulla Afrikassa vankila jopa kuukausiksi, jos ei ole varaa maksaa laskuja – synnyttävät naiset erityisessä vaarassa

    9. 9

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    10. 10

      Kiinan talous on arvoitus – ”Zombiyritykset” pitäisi päästää konkurssiin, sanoo Suomen Pankin tutkija

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    7. 7

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää