Museonjohtaja kunnioittaa keräilijää - Kulttuuri | HS.fi

Museonjohtaja kunnioittaa keräilijää

Helsingin kaupungin taidemuseon uusi johtaja Berndt Arell tekee näyttelyn Bäcksbackan kokoelmasta

28.3.2002 2:00

Museonjohtaja Berndt Arell , 40, poseeraa valokuvaajalle vaaleanpunaisen höyhen-barbie -taideteoksen edessä. "Tässä on linkki minun ja Tuulan välillä", hän nauraa.

Taideteos on ruotsalaisen Anna-Maria Ekstrandin, jonka näyttelyn Arell järjesti 1995 Hanasaaren kulttuurikeskukseen. Tuula taas on museonjohtaja Tuula Karjalainen , joka osti Ekstrandin teoksen tuosta näyttelystä Helsingin kaupungin taidemuseoon. Karjalainen siirtyi alkukesästä johtamaan Kiasmaa ja Arell aloitti joulun alla seuraajana. Hän istuu nyt Tennispalatsissa museonjohtajan työhuoneessa. Ekstrandin teoksen lisäksi siellä on myös hänen ensimmäinen taidehankintansa kaupungin taidemuseoon, Anne Koskisen auton alle jäänyt pronssiorava. Arell on johtanut Helsingin kaupungin taidemuseota jo kolme kuukautta, jona aikana hän on ehtinyt saada tuntumaa asioihin. "Nyt tämä alkaa jo sujua, olen alkanut vähitellen hallita asioita. Täällä on niin monta sellaista toimintaa, joita ei ole ollut aiemmin", hän kertoo. "Työtä ei oikeastaan voi verrata mihinkään aiempaan. Turun taidemuseo esimerkiksi oli paljon perinteisempi taidemuseo, jonka toiminta painottuu museon hienoihin, arvokkaisiin kokoelmiin ja niiden taidehistorialliseen tutkimukseen." Kaupungin taidemuseossa on vapaammat kädet. Se ei ole Ateneumin tai Turun taidemuseon veroinen kansallisgalleria. Toiminta on muutakin kuin kokoelmia ja näyttelyitä. Kaupungin taidemuseon johtajalla on kaksi museota, Taidemuseo Tennispalatsin lisäksi on myös vanha museorakennusten kompleksi Meilahdessa. Henkilökuntaa on myös toimistossa Simonkadulla. Lisäksi museo omistaa laajat kokoelmat, jotka ulottuvat ympäri kaupunkia. Kaupungin taidemuseon johtaja vastaa myös julkisesta taiteesta Helsingissä: ostoista tai tilauksesta syntyy kymmenkunta uutta teosta vuodessa. Uusimmat hankkeet, Paavo Räbinän ja Hannele Kylänpään teokset ovat vielä perua Karjalaisen kaudelta, mutta ne on päätetty toteuttaa vasta nyt. Toteuttaminen vie vuoden pari. Monimutkaisempi on Räbinän teos, Finnair-stadiumin viereen tuleva video, joka upotetaan katuun. Taiteilija on jo neuvotellut siitä kaupungin katuosaston kanssa. Lasin alla asfaltissa olevaa videoteosta täytyy voida huoltaa, on mietittävä mm. lumen poistamista talvella. Kylänpää tekee suihkulähdettä Helsingin veden pääkonttorin edustalle Pasilaan. Sen valmistunee jo tämän vuoden aikana. Museon näyttelyissä Arellin kädenjälki alkaa näkyä vasta syksyllä ja etenkin ensi vuonna, jonka lopulle hän suunnittelee mm. Bäcksbackan taidekokoelmaan perustuvaa näyttelyä Meilahteen. Taidekaupan näkemys Suomen taiteesta - se kiinnostaa Arellia. Lahjoituskokoelman luoja, Leonhard Bäcksbacka oli yksi Helsingin vaikutusvaltaisimpia taidekauppiaita 1900-luvun alkupuolella. Hänen perustamansa Taidesalonki toimii yhä. "Kokoelmassa näkyy hyvin vahvasti yhden galleristin näkökulma modernismiin. Siinä on myös taidepoliittinen painopisteensä", museonjohtaja tähdentää. Näyttelyä hän suunnittelee yhdessä vaasalaisen Pohjanmaan museon kanssa. Siellä oleva taide taas perustuu kaupunginlääkäri ja keräilijä Karl Hedmanin kokoelmaan, jota hän hankki taidekauppias Gösta Stenman neuvonantajanaan. Arell oli 1980-luvulla töissä Pohjanmaan museon intendenttinä ja teki aiheesta taidehistorian pro gradu -työnsä. "Tunnen tapauksen hyvin. Selvitin työssäni keräilijän ja galleristin yhteistyötä. Haluaisin jatkaa aiheen tutkimista myöhemmin", hän pohdiskelee. Hän muistuttaa Gösta Stenmanin olleen huomattava vaikuttaja. Stenman toi ranskalaista taidetta Suomeen jo ennen Maire Gullichsenia, aikana jolloin täällä oltiin kiinnostuneita vain kotimaisesta taiteesta. Muun muassa vaasalainen Tikanojan taidekokoelma on lähes kokonaan perua häneltä. Sittemmin Stenman myi kokoelmansa kauppaneuvos Tikanojalle, kun osti Helsingistä nk. Uuden Suomen talon, jonne hän perusti taidesalonkinsa sekä kahvila Mikadon. Arell on julkaissut aiheesta monia artikkeleita, mm. Ateneumin Schjerfbeck-näyttelyn luettelossa hän kirjoittaa Stenmanin vaikutuksesta Helene Schjerfbeckin taiteeseen. "Stenmanilla oli ratkaiseva vaikutus siihen, että Schjerfbeck ylipäätään maalasi. Hän oli valtava tuki." Häntä harmittaa, että taidekauppaa ja galleristeja pidetään vähän tabuina. Eihän ilman galleristeja olisi taiteen myyntiä. Ja monille taiteilijoille galleristit ovat kuin managereja. Mutta on hänellä museonjohtajana ollut huonojakin kokemuksia taidekaupasta. "Olen ostanut gallerioista kokoelmiin ja kuvitellut, että taiteilija saa maksun. Mutta sitten on ilmennyt, etteivät rahat ole koskaan menneet taiteilijalle. Vaikka kyse on ollut pienistä rahoista, on surullista että kohteina ovat olleet nuoret taiteilijat." Arell ei halua puhua nimistä, koska laman aikaan maksut jäivät hoitamatta monissa gallerioissa. Kaupungin taidemuseo on tunnettu kansainvälisistä valokuvanäyttelyistään, jotka ovat keskittyneet Tennispalatsiin. Valokuvaa siellä nähdään myös Arellin kaudella, vaikka näkökulma on hiukan toinen. "Valokuvaajia enemmän keskityn kuvataiteilijoihin, jotka käyttävät valokuvaa taiteessaan. Taidevalokuvaus kiinnostaa minua enemmän kuin dokumentarismi." Bäcksbackan kokoelman lisäksi kaupungin taidemuseolla on myös muita lahjoituskokoelmia. Näyttelyohjelma painottuu mm. kokoelmanäyttelyihin, koska museonjohtaja haluaa virittää myös tulevien lahjoittajien kiinnostusta. Edesmenneiden Katriina Salmela-Hasánin ja David Hasánin lahjoituskokoelma nähdään ensi syksynä Meilahdessa. Katriina Salmela oli kaupungin taidemuseon pitkäaikainen intendentti. "Se on tyypillinen kotikokoelma. Kokonaisuus antaa hyvän käsityksen yhdestä aikakaudesta. He molemmat olivat keskeisiä nykytaiteen vaikuttajia", Arell sanoo. Hasánien kokoelmassa on paljon mm. Leena Luostarisen , Chris af Enehjelmin ja Outi Heiskasen teoksia. Museo hakee nyt sponsoria, jotta tämäkin kokoelma voitaisiin dokumentoida kunnolliseen luetteloon.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat