Rautavaara eri esittäjien silmin - Kulttuuri | HS.fi

Rautavaara eri esittäjien silmin

Hynninen, Franck ja Mikkola kertovat, miksi Einojuhania kannattaa esittää Finlandia-talossa viisi kertaa peräkkäin

8.5.2002 3:00

"Sinnepä lapseni saatan", laulaa Jorma Hynninen tänään Finlandia-talossa, ja kymmenet silmäkulmat kostuvat.

Laulu on Sydämeni laulu , teksti on Aleksis Kiven ja musiikki Einojuhani Rautavaaran . Eikä Finlandia-talossa muita säveltäjiä pariin viikkoon juuri kuullakaan. Helsingin kaupunginorkesterin suuri ellei suuruudenhullu projekti Rautavaaran musiikin esittämiseksi käsittää viisi konserttia neljällä eri ohjelmalla Finlandia-talossa ja yhden kaupungintalolla lauantaina. Ohjelmiston on suunnitellut kapellimestari Mikko Franck . Lippuja on yhteensä myynnissä hulppeat 10000. Niistä noin kolmannes on jo varattu. Sarja ei kuulu kausikorttilaisten ohjelmaan, joten jokainen lippu on myytävä erikseen. Eikö kyseessä ole suuri riski? "Konserttisarja on taiteellisesti myös riskin arvoinen", vastaa HKO:n intendentti Elina Siltanen . "Kautemme on mennyt taloudellisesti niin hyvin, että meillä on myös varaa riskiin. Olemme levyttäneet Rautavaaraa valtavasti ja on hyvin luontevaa, että teemme tapahtumasarjan nimenomaan Rautavaaran musiikin ympärille." Onko kolmanneksen etukäteismyynti budjetoinnin mukainen? "Orkesterikonsertit ovat myyneet normaalisti. Auringon talo -oopperan kaksi esitystä 23. ja 24. toukokuuta ovat myyneet heikommin, mutta aikaahan vielä on." Rautavaara itse puhui "kattavimmasta tuotantoaan esittelevästä konserttisarjasta" aikaisemmin keväällä tämän lehden haastattelussa, joten kysellään tällä kertaa Rautavaaran vakioesittäjien mielipiteitä. Miksi paljon soitettua Rautavaaraa pitää nytkin esittää näin valtavasti? "Rautavaaran musiikissa nämä romanttiset, tunteeseen vetoavat elementit yhdistyvät hienosti moderniin musiikilliseen ilmaisuun", Hynninen selittää. "Laulajana minua kiinnostaa se, että Rautavaara on mestari tekemään huipennuskohtia. On se lähtö ja se nousu. Tämä antaa elämyksen, mikä onkin musiikin tarkoitus." Hynnisen mukaan Rautavaara on "ihanteellinen säveltäjä ihmisäänelle". Onko hänessä mitään huonoa? "Olen valittanut, että miksi sävellät minulle niin korkealle. Hän vain sanoo, että se soi niin kauniisti. Eniten harmittaa tietenkin opettelemisen vaikeus. Rytmit eivät kulje puhtaan tekstin sääntöjen mukaan." Jos Rautavaara on Hynniselle ihanteellinen säveltäjä, niin Hynninen on ollut ihanteellinen säveltäjälle. Hynninen tilasi Joensuun laulujuhlille Thomas -oopperan ja ideoi alkuun Vincent -oopperan, koska katsoi olevansa Vincent van Goghin näköinen. Lisäksi Hynninen tilasi Savonlinnan oopperajuhlille Aleksis Kivi -oopperan. Kaikkien niiden kohtauksia kuullaan tänään. "Olen saanut vaikuttaa melkeinpä taiteellisestikin teoksiin", Hynninen myhäilee. "Että esimerkiksi Aleksis Kiveen tuli myös Sydämeni laulu , vaikka sitä ei aluksi siinä ollut." Kaunis Sydämeni laulu toimii varmasti konsertissa. Mutta miten Thomasin ja Vincentin kohtaukset välittyvät erillään oopperan kokonaisuudesta? "Juuri nämä kohdat kertovat, mistä oopperoissa on kyse! Thomas pohtii kohtauksessa mitä on valta, jota hän itse käyttää väärin. Vincentin kohtaus on täydellinen kuvaus taiteilijan mielentilasta, näyistä ja hulluudestakin. Se on väärinymmärretyn taiteilijan kuva, kuten Aleksis Kivikin ." Rautavaara säveltää väärinymmärrettyjen taiteilijoiden tarinoita, vaikka hän itse on oikein ymmärretty. Mikko Franckin ymmärrys menee niin pitkälle, että Rautavaara on hänestä "paras koskaan missään elänyt säveltäjä". "Rautavaara lähestyy ihannettani siitä, mitä musiikki on. Sävelkieli on sellaista, mitä minäkin musiikissa puhun." Franck hurahti Rautavaaraan 1997 luettuaan Angels and Visitationsin partituurin. "Ihastuin, mutta en osaa sanoa miksi. Jos rakastun johonkin naiseen, voi olla myöskin vaikea sanoa miksi. Ne ovat niin syviä, kemiassa piileviä asioita. Ja onhan tämä suhde Rautavaaran musiikkiin jo kestänyt kauemmin kuin naissuhteeni", nuori kapellimestari naurahtaa. Franck on esittänyt Rautavaaraa paljon Euroopassa, Pohjois-Amerikassa, Japanissa ja Australiassa. "Keskimäärin ehkä joka kolmas viikko." Ohjelman aloittaa tänään juuri Angels and Visitations . Millä perusteilla Franck kokosi muun ohjelmiston? "Lähtökohta oli laaja läpileikkaus. Teoksia on kuudelta eri vuosikymmeneltä. Mukana ovat kaikki Rautavaaran käyttämät sävellystekniikat ja useimmat teoslajit kamarimusiikista oopperaan." Yleisö saa varautua yllätyksiin: esimerkiksi kuvataiteen käyttöön ja keskusteluihin säveltäjän kanssa jopa konsertin aikana. "Rikomme vähän kaavoja", Franck lupaa. Meneekö kapellimestarilta tiistaina kuultavan Arabescatan modernistisuus yhtä hyvin läpi kuin varsin romanttisesti soiva synteesi, jonka Angels and Visitations tavallaan aloitti? "Tämä myöhäisempi tyyli on lähinnä itseäni, mutta Arabescata oli hyvä kokonaisuuden hahmottamiseksi." Rautavaaran esittäjistä ahkerimpiin kuuluu myös pianisti Laura Mikkola , joka soittaa kaksi ensimmäistä pianokonserttoa lauantaina 18. 5. "Rautavaara on keskeinen säveltäjä ohjelmistossani. Levytän Hollannin radio-orkesterin ja Eri Klasin kanssa toisen ja kolmannenkin pianokonserton loppuvuodesta. Sitten olen levyttänyt miltei hänen koko pianotuotantonsa." Rautavaaran pianokonsertot ovat Pariisissa asuvan Mikkolan mieleen. "Olen soittanut niitä Chilessä, Japanissa ja ympäri Eurooppaa, pian myös Alabamassa Yhdysvalloissa. Vastaanotto on kaikkialla ollut hyvä. Soitin juuri esimerkiksi kolmannen konserton Prahassa Vladimir Ashkenazyn johdolla." Ensimmäinen konsertto avautuu Mikkolan mielestä kuulijoille helpoimmin. Sitä ei ole Helsingissä kuultu vuosikymmeniin. "Ja toisessa konsertossa on ihanaa mystistä maailmaa ja todella vaikuttava teema ensimmäisessä osassa. Pianistisesti kaikki kolme konserttoa ovat virtuoosisia ja vahvoja", Mikkola hehkuttaa.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat