Lasin villi vuosikymmen - Kulttuuri | HS.fi

Lasin villi vuosikymmen

70-luvulla Humppilan lasi kelpasi kansalle, mutta Stockmann ei ottanut mallistoa edes myyntiin

28.7.2002 3:00

1960-luku on retrottu lähes läpikotaisin ja 70-lukuakin on kuljettu uudestaan hyvän matkaa. Jos kadunkulmassa ei kävele vastaan Marimekon Unikkoa , silmät osuvat 70-lukuhenkiseen Paola Suhosen Camping -mallistoon.

1970-lukua on tuotu ruokapöytäänkin. Vuosikymmenen ruokalajeista, esimerkiksi ananaskyljyksistä ja puolalaisesta perunapannarista muistuttaa keväällä ilmestynyt keittokirja 70-luku tarjottimella . Kaikki tavarat ja aatteet eivät menneestä ajasta tartu mukaan ja muokkaudu tähän hetkeen muodikkaaksi retroksi, mutta 1970-luvun muistikomeroista riittää muutakin muisteltavaa, esimerkiksi Nokian Hai-kumisaappaat, Kanarian-matkan haalistuneet valokuvat ja - Humppilan lasi. Jos Humppilan lasitehtaan esineet ja käyttölasi eivät ole tuttuja omasta kodista tai naapurista, ainakin vanhojen tavaroiden liikkeistä. Muistista saattaa pöllähtää myös kuvia lasitehtaan värikkäistä lehtimainoksista. Lähiörakentamisen Tehdas oli perustettu jo 1950-luvulla, mutta sen menestyskausi oli 1970-luvulla. Kun pakkohuutokauppa uhkasi Humppilaa 1960-luvun lopussa, laivanvarustaja Rolf Alander pelasti tehtaan. Hänellä ei ollut kokemusta lasialasta, mutta se ei sitonut niin paljon pääomaa kuin merenkulku, joten kauppa kannatti. 1970-luvulla Humppilan lasitehdas oli tuotannollisesti Suomen neljänneksi suurin, Iittalan, Riihimäen lasin ja Nuutajärven lasin jälkeen. Myynniltään se oli 1970-luvun lopulla lähellä Nuutajärven lasitehdasta, Humppilan lasin taiteellisena johtajana 1970-luvulla toiminut Pertti Santalahti sanoo. "80-luvun vaihteessa Nuutajärvi myi 25 miljoonalla markalla ja me 24 miljoonalla. Henkilökuntaa Nuutajärvellä oli 200 henkeä, meillä sata", Santalahti sanoo. Santalahti oli tehtaan ainoa vakituinen suunnittelija. Freelancerina käytettiin mm. Tauno Wirkkalaa , joka oli Tapio Wirkkalan , Iittalan taiteilijan veli. Humppilakin halusi Wirkkalan. Humppilan lasi Avajaispäivänä Tampereen seudun piispa siunasi uunit, jonka jälkeen presidentti Urho Kekkonen avasi tehtaan toiminnan. Lasinpuhallustuolille oli viritetty symbolinen uuninkäynnistysnappi, jota Kekkonen kumartui painamaan. Humppilan lasia alkoi tulvia markkinoille ja kansa osti. Tehtaan tuotanto ei kuitenkaan kelvannut kaikkiin myymälöihin. Esimerkiksi Stockmannin tavaratalo ei suostunut ottamaan myyntiin Humppilan 1970-luvun lopun mallistoa. Tehdas luotti kansan talonpoikaiseen makuun. "Olimme lasimuotoilijoiden kauhu. Valmistimme lasia, jota pidettiin kaikkea muuta kuin taiteellisena", Santalahti kertoo. Humppila keskittyi pitkälti liikelahjapuoleen: muistolahjoihin ja palkintopokaaleihin, yritykseltä yritykselle -kauppaan. Miehet myivät ja miehet olivat myös ostajina. "Työtaito ei ollut samaa luokkaa kun kilpailijoilla, esimerkiksi Iittalalla. Mietittiin, ettei pärjätä ravintolalasistolla ja käyttölasialueella", Santalahti sanoo. Humppila kirjaimellisesti vasaroi kuhmuraiseksi suomalaista lasimuotoilua hallinneen funktionalistisen pelkistetyn muotokielen. Se kehitti kaksi valmistustapaa, joiden avulla syntyi ikimuistoinen muotokieli: keskipakoislasin ja "leipomisen". Keskipakoislasin valmistusmenetelmä löydettiin Orreforsin tehtaalta Ruotsista. Tekniikassa muotti oli pyörivässä telineessä. Muottiin valutettiin lasimassaa, ja pyörivä liike sai lasin nousemaan pitkin muotin seiniä. Syntyi korkeaseinäinen esine. "Kun Tauno Wirkkala toi separaattorin tehtaalle, siinä oli vain kampi ja vetopyörä. Kun kammesta lähdettiin veivaamaan, ensimmäiset koekappaleet nousivat liikaa ja huiskaisivat talon toiseen päätyyn", Santalahti kertoo tekniikan alkuhetkistä tehtaalla. Leipominen tapahtui siten, että lasia valutettiin metalliselle laatalle ja siirrettiin leipälapiolla jälkimuottiin, jossa lasimassa muotoutui lopulliseksi esineeksi. Humppilan taidelasiakin tehtiin tekniikan ehdoilla. Lasin laatu ei ollut kummoinen, ja lasin epäpuhtauksia peitettiin ja häivytettiin värien käytöllä. 1970-luvun värejä olivat ruskea, vihreä, sininen ja harmaa. Heikkoudesta tehtiin kuitenkin vahvuus, uusi tyyli. Rustiikki, maalaismainen lasi oli Suomessa uutta. Santalahti kertoo, että tehtaan päätarkoituksena oli tulla kannattavaksi. Kun voittoa alkaisi tulla, voitaisiin ruveta tekemään laadukkaampaa lasia ja parantamaan tehtaan mainetta myös taiteellisessa mielessä. Humppilaa paheksuttiin rahvaanomaisuuden lisäksi plagioinnista. Tehtaan 1960-luvun tuotannon malleja pidettiin Gunnel Nymanin 1940-luvun lasiteosten kopioina. Valtatien varteen syntynyt Jos Humppila kopioi muiden suomalaisten tehtaiden ja suunnittelijoiden lasia, muut kopioivat Humppilan markkinointia. Humppilalla ei ollut perinteitä kuten Nuutajärvellä tai Iittalalla, joten se kehitti omat aseensa kaupankäyntiin. Muut suomalaiset lasitehtaat olivat varjelleet valmistusmenetelmiään, mutta Humppila repäisi verhon auki tuomalla lasinpuhaltajat näkyville. Humppila oli ensimmäinen suomalainen lasitehdas, jossa ihmiset pääsivät näkemään lasinpuhallusta samalla kun pysähtyivät kahville. Miss Skandinavia -kilpailuehdokkaatkin pysähtyivät 1970-luvun puolivälistä lähtien kiertueellaan katselemaan lasimassan hehkua. Tehtaan imagoa rakennettiin myös ruokalistan kautta. Vuonna 1975 Humppilan lasitehtaan ravintolan listalla olivat muun muassa Myyntipäällikön kuje eli oopperavoileipä, 16 silloista markkaa ja Särmäämömestarin haave eli Wienerleike, 22 markkaa. Humppila vetosi Talonpoika -sarjan kannu syntyi alun alkaen sangria-kannuksi. Muita tuotteita olivat esimerkiksi Kaija Aarikan Heiniä kainalossa ja Santalahden Isäntärenki -sarja. Humppilan hurjat muodot ovat nyt sulaneet osaksi suurta konsernia. Vuonna 1986 tehdas siirtyi Oy Wärtsilä Ab Nuutajärven lasin omistukseen. Nykyisin Humppilan lasi on osa Designor Oy:tä. Sillä ei ole omia malleja, mutta tehtaalla puhalletaan muun muassa Kaj Franckin Kartio -kaatimia, Oiva Toikan lintuja ja Iittalan uuden Essence -sarjan kaadinta. Vuosittain tehtaalla pysähtyy puolisen miljoonaa matkailijaa. Humppila - lasitehdas tien varrella. Suomen lasimuseo. 128 s. 24 e. Humppila - lasitehdas tien varrella 15. 9. saakka ja Kumela - lasimaalaamosta tehtaaksi -näyttely 31. 12. saakka Suomen lasimuseossa Riihimäellä.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat