Jotta radiossa soisi Suomen taidemusiikki - Kulttuuri | HS.fi

Jotta radiossa soisi Suomen taidemusiikki

75-vuotias Radion sinfoniaorkesteri juhlii Lindbergillä ja historiikilla

14.9.2002 3:00

"Ja tähän tahtiin nopeampi diminuendo", kapellimestari Jukka-Pekka Saraste huutaa.

Radion sinfoniaorkesteri on taas tilannut Magnus Lindbergiltä uuden teoksen. Teos on jälleen erinomainen. Ja tänään 75-vuotias RSO soittaa jälkipuoliskollaan taas Sibeliuksen Kullervon . Sitä saadaan mitä ennenkin. Huipputason elämyksinä. RSO:n juhlii Lisätietoa orkesterista saa Antero Karttusen historiikista Radion sinfoniaorkesteri 1927-2002 . Se antaa kuvan RSO:n tiestä monipuolisesta orkesterista pelkäksi - mutta hyväksi - sinfoniaorkesteriksi. Radio-orkesteri perustettiin 1927 hyvästä syystä: äänilevyjen musiikkia ei radiossa osattu lähettää, eikä nauhoitusmahdollisuuksia ollut. Jos haluttiin musiikkia, se piti soittaa itse - suorassa lähetyksessä. Toivo Haapasen ylikapellimestarikaudella 1929-1950 alamittainen orkesteri ei aina pystynyt sinfonista musiikkia esittämään. Mutta kuka sanoi, että sen pitäisi olla radio-orkesterin ainoa tehtävä? Radio lähetti Helsingin kaupunginorkesterin sinfoniakonsertteja, ja pieni radio-orkesteri sai säveltäjät kirjoittamaan itselleen uudenlaista musiikkia. Radio-orkesteria sai vuokrata myös jazzyhtyeenä. Sodan ajoista Sitten Yleisradion johtoon tuli Hella Wuolijoki , joka vihasi Hiski Salomaan Lännen lokaria ja piti klassista musiikkia kansakunnan kasvattajana. Taidemusiikin osuus kasvoi, ja Nils-Eric Fougstedtin kaudella 1950-1961 puhuttiin jo Radion sinfonia orkesterista. Paavo Berglundin kaudella viihdekonserteista luovuttiin. RSO:sta oli tullut oikea sinfoniaorkesteri, eikä muuta. Niin tapahtui muuallakin: BBC:llä on nykyisin neljä sinfoniaorkesteria ja erillinen viihdeorkesteri. Saksassa yleisradioyhtiöillä on huikeat 14 radio-orkesteria, melkein kaikki sinfoniaorkestereita. Pohjoismaissa vain Islannin radiolla ei ole omaa sinfoniaorkesteria. Tällä hetkellä "Sinfoniaorkesterin täytyy olla täyspäiväinen työpaikka. Esimerkit muilta yleisradioyhtiöiltä osoittavat, että näin se toimii", sanoo Karttusen seuraaja, Ylen ykkösen musiikkipäällikkö Helena Hiilivirta . Koska Yleisradio on rahapulassa, Hiilivirta voi joutua vastaamaan tyhmiin kysymyksiin. Kuten mihin RSO:ta tarvitaan, kun musiikkia voi nyt soittaa äänilevyiltä ja muiden orkesterien konsertteja voi radioida Suomesta ja maailmalta? "RSO soittaa ja tilaa enemmän suomalaista kuin muut. Kansallisen kulttuurin edistäminen ja ylläpitäminen sekä esittävällä että luovalla puolella on asia, johon RSO:ta tarvitaan", Hiilivirta linjaa. Samoin on muissa maissa: kaupunginorkesterit eivät ehdi levyttää tai nauhoittaa varsinkaan oman kansansa taidemusiikkia radiotarpeisiin, joten radio-orkestereita tarvitaan. Yleensä radio-orkesteri on kaupunkinsa kakkos- tai kolmosorkesteri, mutta RSO:n kiertue- ja levytystoiminta on ollut kansainvälisestikin menestyksekästä. Samalla kotimaan kiertuetoiminta on historiikin mukaan vähentynyt, samoin radionauhojen teko. RSO on tässäkin entistä tavallisempi sinfoniaorkesteri, mutta erityisasema säilyy: radion kautta RSO:n konsertit tavoittavat viikottain kymmeniätuhansia kuulijoita, kun Finlandia-taloon mahtuu vain puolitoistatuhatta kuulijaa. Karttusen historiikissa Karttunen oli musiikkipäällikkönä vallankäyttäjä, mutta hän kertoo sisäpiirin tietoa Yleisradiosta vähän. Siteerauksia sanomalehdistä on paljon. Historiikista selviävät arjen kuviot: järjestäjät rahtaavat kodittoman orkesterin soittimia Finlandia-talon ja Kulttuuritalon väliä viikosta toiseen. Kiertueilla joku on aina sairaana. Enää orkesteri ei uskalla matkoille ilman omaa lääkäriä. Ja vielä 1980-luvulla muutama orkesterilainen saattoi pilata kaiken musisoimalla humalassa. Kuri tiukentui 1990-luvulla. Virheitä on vähän. Mitä nyt yksi Sibelius-kuva on vuoden 1935 juhlakonsertista, kun kuvateksti puhuu vuodesta 1945. Toinen Sibelius-virheistä liittyy seitsemänteen sinfoniaan: kyllä Sibelius senkin kantaesityksen johti, toisin kuin Karttunen muistaa. RSO:n hartain toive Sellainen on suunnitteilla Helsingin keskustaan. Helsingin kaupunginvaltuusto siunasi jo kaavan, Musiikkitalon kera. Näin se saisi kaupunginorkesterilleen kaivatun kodin. Opetusministeriö on suunnitellut valtion rahoitusta kolmannekselle talosta. Näin myös Sibelius-Akatemia saisi kaipaamansa tilat. RSO:n soittajat jännittävät kolmannen tarvittavan maksajan eli Yleisradion päätöstä. Yleisradion hallintoneuvosto kokoontunee marras-joulukuussa. Tennispelaajia ei harjoituteta perunapelloissa, mutta RSO:n huippumuusikot harjoittelivat eilenkin Finlandia-talon kirotussa akustiikassa. Asian korjaaminen on nyt Yleisradiosta kiinni. Antero Karttunen: Radion sinfoniaorkesteri 1927-2002. Yleisradio. 403 s.

Osaston uusimmat

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat