Kulttuuri    |   KESKUSTELUA

"Lauluhengitystä" ei ole

Oppikirjoissa puhutaan jatkuvasti 'hengityksestä' lauluäänen synnyttäjänä. Kommentoidessaan Veijo Murtomäen kirjoitusta Montserrat Caballésta Pirkko-Leena Otonkoski ehdottaa, että keuhkojen osallisuudesta äänentuottoon ryhdyttäisiin käyttämään termiä 'paineensäätely'

Tilaajille

Kiitos Veijo Murtomäelle hänen laajasta ja eläytyneestä artikkelistaan Montserrat Caballén laulutaiteesta ja äänestä (HS 25.4. link{ETR=tl;HS20030425SI1KU03jh8.jtun.;all;hesa}). Erityisesti äänitekniikasta kertova osuus kiinnitti huomioni. "Hengitystuen ansiosta äänen voi kokea kaikkialla sisällään ja ääni leijailee vaivattomasti hengityksen päällä", Murtomäki kirjoittaa. Ja vielä: "Caballé on osoittanut, että oikealla laulutekniikalla voi järkeä ja sopivaa ajoitusta käyttäen laulaa lähes mitä vain." Tämä on yksi osuvimpia kuvauksia, joita olen oikein toimivasta ihmisen lauluäänestä lukenut. Sallittakoon kuitenkin yksi - ehkä saivarteleva, mutta mielestäni äänifysiologista toimintaa huomattavasti selkeyttävä kommentti.

Oppikirjoissa puhutaan jatkuvasti 'hengityksestä' lauluäänen synnyttäjänä. Ehdottaisin, että keuhkojen osallisuudesta äänentuottoon ryhdyttäisiin käyttämään termiä 'paineensäätely'. Joissakin englanninkielisissä artikkeleissa olen nähnytkin termin pressure control.

Mitä hengitys on? Ymmärtääkseni kaasujen vaihtoa kehossa elämän ylläpitämiseksi (vrt. soluhengitys).

Keuhkot toimivat hengitettäessä sangen yksinkertaisesti. Rintaonteloa ympäröivät lihakset laajentavat ja supistavat keuhkoja, jolloin ilmaa virtaa avoinna pysyvien henkitorven ja keuhkoputkien läpi joustaviin keuhkorakkuloihin. Rakkulat muodostavat rypäleitä, joihin jokaiseen johtaa joustava ilmatiehyt. Tätä keuhkojen elastista, hengittävää osaa nimitetään akinukseksi.

Hengitys tapahtuu ajallisesti tasasyklisesti ja automaattisesti ja sitä ohjaa lähinnä kehon hapentarve. Yrittäkääpä antaa "äänen leijailla vaivattomasti" tämän hengityksen päällä.

Laulettaessa keuhkot toimivat kovin toisella tavalla , aivan ilmeisesti myös erilaisen hermosäätelyn välityksellä. Silloin niiden tehtävänä ei ole hengittäminen, vaan juuri oikean, herkästi vaihtelevan paineen säätely kurkunpäässä sijaitsevan ääniraon alla.

Tähän toimintaan osallistuu verrattomasti enemmän kehon lihaksistoa kuin yksinkertaiseen hengittämiseen.

Caballén opettajan Eugenia Kemmenyn lihaskontrollin kehittäminen ei suinkaan tähdännyt "uloshengityksen pidentämiseen" vaan paineensäätelyn onnistumiseen.

Hengityksen päämäärä, hapensaanti, suorastaan estyy laulamisen aikana ja tämä on tiettävästi tuottanut ongelmia äänifysiologian tutkijoille.

Väitän, että laulun paineensäätelyn aikana ilmatiehyet supistuvat ja eristävät keuhkojen akinusosan säästelemään hengitystä varten tarvittavaa happea. Samalla akinus toimii eräänlaisena pehmusteena paineensäätelyn apuna.

Rintaontelon lihaksiston lisäksi pallea ja muut vatsaonteloa ympäröivät lihakset - mm. vatsanpeite ja selkäpuolella oleva psoas-lihas - saavat vatsaontelon painavan sisällön toimimaan epäsuorana äänirakoon kohdistuvan paineen säätelijänä eräänlaisen pneumaattisen kuulan tavoin.

Murtomäki kirjoittaa: "Kemmenyn oppilaat eivät työntäneet ääntään tai etsineet sen sijoituspaikkaa". Väitän, että vain edellä esitetyllä monimuotoisella, äänen vaihteleviin vaatimuksiin herkästi vastaavalla paineensäädöllä ääntä ei tarvitse hengitysilman kera työntää äänihuulien välistä ulos.

Väitän myös, että tämä äänenpaineen säätötoiminta on hengityksen ohella ihmiselle luontaista keuhkojen toimintaa. Meidät on tarkoitettu ääntä tuottaviksi olioiksi jo niin varhain fylogeneettisen kehityksemme tapahtuessa, että tällainen automaattisesti, refleksinä toimiva, ääniraon limakalvoja säästävä äänenpaineen kontrolli on perittyä.

Paljon myöhemmin kehittynyt kieli ja sen tarvitsema puhetoiminta, joka jokaisen yksilön on erikseen opittava ja samojen äänentuottoon käytettyjen elinten avulla harjoiteltava, saattaa johtaa meidät harhaan alkuperäisestä refleksisestä äänenkäytöstä.

Ääntä sinänsä pystyy ihmisen elimistöllä tuottamaan monenlaisella lihastyöllä, mutta vaativa lauluääni rasittaa aina jotakin osaa elimistöstä, jollei yllä esittelemäni toimintamalli löydy. Totta on myös, että ihmisten rakenne on erilainen eikä jokaisesta "oikean" lauluäänen käyttäjästäkään tule bel canto -laulajaa kuten Murtomäki myös oikein ilmaisee: "Caballé on poikkeusilmiö." Valitettavasti en aktiiviurani aikana onnistunut yhyttämään tutkimusyksikköä, joka olisi näillä oletuksilla ryhtynyt äänifysiologiaa tutkimaan. Toivottavasti seuraava sukupolvi keksii lähteä ihmettelemään ovatko yllä olevat intuitioon pohjautuvat väitteeni mitenkään vedenpitäviä.

Pirkko-Leena Otonkoski

ent. fonetiikan erit. logopedian

vt. apul. prof.

Helsinki

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Walesilainen lammasfarmari äänesti brexitin puolesta, mutta nyt EU-ero vaarantaa koko elämäntyön: ”En koskaan halunnut kovaa brexitiä”

    4. 4

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    5. 5

      Espoo varautuu ongelmiin: Liikennekaaos uhkaa tammikuussa, kun länsimetron liityntäliikenne käynnistyy

    6. 6

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    7. 7

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    8. 8

      Ihminen tarttuu herkkuihin, kun elämä kaatuu päälle – ”Tunnesyöminen” on yleinen ilmiö, mutta sen voi saada kuriin yksinkertaisilla keinoilla

      Tilaajille
    9. 9

      Pakkasukon porttikielto on hyvä uutinen

    10. 10

      "Häirintää on todella runsain mitoin", sanoo Rakennusliiton puheenjohtaja – Nyt kymmenen eri alojen vaikuttajaa kertoo, miten he aikovat puuttua seksuaaliseen häirintään

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    7. 7

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää