Kulttuuri

Rutolan sahurit teloitettiin kostoksi 1918

Kirjailija Heikki Hietamies herätti henkiin punaleskien ja -orpojen kylän

Tilaajille

Kun kirjailija Heikki Hietamiehen kanssa juttelee sekavasta keväästä 1918, se alkaa näyttää ymmärrettävältä: niin käy, kun aletaan sohia kiväärien kanssa. Huhut alkavat kiertää ja paisua, aletaan pelätä ja vihata ja sitten tappaa.

Eikä loppujen lopuksi Rutolan sahalla kukaan olisi halunnut muuta kuin sahata lautoja, niin kuin siihenkin asti oli tehty.

Hietamies on kirjoittanut 18 romaania, yhä vain synkemmistä aiheista kuten vuodesta 1918 ja 1944. Kuten Hietamiehen kirjoissa usein, ne pohjautuvat niin tarkasti dokumentteihin, että niitä on luultu kokonaan haastattelujen pohjalta tehdyiksi.

Viime syksynä ilmestyneessä Naisten talvessa

kuvataan sen nimestä huolimatta kevättä ja kesää 1918, kun sota oli ohi, sahakylän miehet viety Lappeenrantaan ja teloitettu.

Saha seisoi. Naiset ja lapset asuivat yhä yhtiön asunnoissa, mutta työtä ei ollut eikä siis ruokaakaan. Hietamies kertoo siitä, miten 26 lesken ja 60 orvon yhteisö selvisi. Ja miten syvästi punikkien lapsia ja leskiä saatettiin vihata.

Naisten talvi on kerrottu perhettä ruokkivan naisen näkökulmasta. Siinä ei puhuta politiikkaa vaan odotetaan mustikoiden kypsymistä ja perunasatoa. Puhe on leivästä ja perunasta, haaveet sokerista ja vehnäjauhosta. Ja sahajauhoa kirjassa on paljon.

Rutolan saha toimi Lappeen pitäjässä. Sen punakaartiin kuului noin viisikymmentä sahatyöläistä.

Valkoiset joukot saapuivat Rutolaan 26. huhtikuuta. Punakaarti oli ollut aseistettu, mutta se ei ollut osallistunut taisteluihin. Jotain siltaa oli vartioitu ja pari ruokatakavarikkoa oli tehty, kuittia vastaan.

Kun tappio näytti selvältä, miehet pakenivat aluksi metsiin, mutta palasivat pian koteihinsa.

Hietamies uskoo, että rutolalaiset eivät olleet syyllistyneet veritekoihin.

"Jos ne eivät olisi olleet viattomia, niin eihän ne olisi tulleet tapettaviksi kotiinsa." Sahan miehet teloitettiin kahden viikon pituisen kostoaallon aikana. Heidät tuomittiin nopeassa oikeudenkäynnissä.

"Vähän niin kuin malliksi. Se oli sopiva, yhtenäinen ryhmä. Sama syyte sopi kaikille." Se oli toukokuun viidentenä.

"Rukoussunnuntaina." Teloituspaikka oli Saimaan rannassa, Lappeenrannan linnoituksen valleilla , aivan nykyisen maakuntamuseon takaseinällä. Samalla paikalla surmattiin yli 400 punaista. Pikateloitukset jatkuivat Lappeenrannassa vielä viikon verran sen jälkeen, kun Mannerheim oli kieltänyt ne.

Kostonhalu oli kova. Kaupungin kupeessa olevalla Pikisaaren sahalla olivat pakenevat punaiset ampuneet valkoisia vankeja ja työntäneet heidät avantoon. Mutta sen kanssa ei rutolalaisilla ollut mitään tekemistä.

Hietamies ei usko, että Rutolassa olisi puuhattu vallankumousta.

"Ei ne ymmärtäneet sitä." Sahalaisten elämä oli niin konkreettista: ajateltiin tavaraa, ruokaa, vaatteita.

"Joku kaupungista oli sanonut, että vallankumouksen jälkeen akoille tulee talvitakkiin karvakaulukset ja sodan jälkeen joka äijä saa taskukellon." "Ne oli niin syrjässä!" Hietamies huudahtaa.

"Ja niillä oli kaikki hyvin. Työ, asunto, tasainen elämä. Kun oli hyvä kesä ja pirusti ylitöitä, niin polkupyörän sai." Romaanin päähenkilö Anna säästi miehensä kanssa toteuttaakseen haaveensa: oman, valkeaksi maalatun talon. Tehdaspaikkakunnille alkoi silloin nousta työväen itse rakentamia alueita.

Rutolan sahalla elettiin ihan toisenlaisessa tilanteessa kuin torpparien Pentinkulmalla.

"Vuonna 1918 oli tullut häiriö työhön ja rahansaantiin. Sahaniemen rauha rikkoontui. Akkojen näkökulmasta äijät olivat menneet mukaan ja sotkeneet asiansa, ja heidän piti siksi nyt nähdä nälkää." Hietamies viittaa kirjansa alkukappaleeseen: Minkä naiset olisivat sille touhulle mahtaneet. Kaupungin esikunnasta limppasi Sahaniemelle milloin kukakin höyrypää innostamaan niemen miehiä. Eivät ne enää tammikuun alussa mitään lisäinnostusta olisi tarvinneet. Silloin oli jo joka pytingissä kivääri sängyn alla tai reilusti seinällä roikkumassa.

Oli kuularuiskukin. Aseet antoivat tunteen voimasta. Ja kun kaarti oli perustettu, kaikki liittyivät siihen.

"Kuinka kukaan olisi voinut kieltäytyä? Se oli niin kiinteä yhteisö. Mikä halveksunta syntyi, kun se isännöitsijän pihamies ei tullut mukaan. Joka jätkä lähtee." Rutolassa oli työväentalo. Se oli myöhemmin raskauttava asianhaara.

"Työväenyhdistyksessä oli näytelmä- ja lukuharrastusta. Kirjastokin oli. Työväentalo oli keskeinen paikka, heidän kulttuurilaitoksensa." "Haaveiltiin torvisoittokunnasta, jos saataisiin kaupungin ryssiltä ostetuksi vanhoja soittimia." Valkoisella puolella työväentalo nähtiin synnin ja paheen pesänä, joka vuodatti myrkkyä työläissieluihin.

Oliko Rutolassa luokkavihaa?

"Ei minun tietääkseni." "Sahan isännöitsijääkin kohtaan tunnettiin suurta kunnioitusta. Hän oli yläpuolella kaiken. Sitä on vaikea käsittääkään." "Pomot taas... Ne olivat joko hyviä tai huonoja." Entä kateutta?

Hietamiehen mukaan sahalla oli aika hyvät palkat varsinkin sahureilla. Hierarkia oli tarkka: saunassa vanhemmat sahurit istuivat ylälauteella. Puheille samapalkkaisuudesta nostettin kulmakarvoja, kun juuri se ero sahurin ja jonkun kanttimiehen välillä oli niin tärkeä, taaplaajasta puhumattakaan.

Hietamiehen sympatiat ovat hävinneiden, sahaväen puolella.

"Se nälkäinen, hylätty porukka, joka jätettiin Sahaniemelle." Pyynnöstä hän yrittää katsoa asiaa valkoisten näkökulmasta: "Lappeenranta oli pieni kaupunki. Valkoiset pelkäsivät hirveästi, piiloutuivat. Mutta punaiset eivät täällä tappaneet omia kaupunkilaisiaan." "Pelkoa ja nälkää", Hietamies summaa. Ja huhuja, väärää tietoa, propagandaa. Milloin odotettiin asejunaa idästä, milloin laivaa Saksasta, herkkujunaa Pietarista: kaksi vaunullista pelkästään sokeria, toinen juna jauhojen kuljetukseen, lisäksi voita ja monta tynnyriä suolasieniä. Valkoisella puolella kerrottiin, kuinka punaiset naulasivat pappeja ristille.

Kukaan ei tiennyt mitään. Niin käy kun tiedotusvälineet ovat kehittymättömiä. Ei ollut toimittajalaumoja, ei BBC:tä kellon ympäri.

"Ja aseita tuotiin koko ajan, molemmat osapuolet hääräsivät." Koko syksy 1917 oli ollut käymisaikaa. Ensimmäisen maailmansodan vaatimat linnoitustyöt olivat panneet työikäiset miehet liikkeelle kautta Suomen. Oli pirtua, oli pontikkaa. Voi vain kuvitella, millaista sakkia heilui torrakat kourassa Helsingissä ja missä kunnossa.

Mutta ei sellaista ollut Rutolassa.

Ei ollut ihme, että valkoiset tunsivat itsensä vapauttajiksi täälläkin, kun koko Suomi puhdistettiin venäläisistä, rosvoista ja raakalaisista.

"Ei valkoisten mielestä ollut niin väliä, jos siinä meni viattomiakin. Kuka niiden perään olisi huudellut?" Vallankumouksen jälkeen talvitakkiin karvakaulukset ja joka äijälle taskukello.

Ei valkoisten mielestä ollut niin väliä, jos siinä meni viattomiakin

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    4. 4

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    5. 5

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    6. 6

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    7. 7

      Erikoisen ”tappaja-ankan” fossiili löytyi Mongoliasta – dinosaurus oli niin erikoinen, että tutkijat epäilivät otusta väärennökseksi

    8. 8

      Äärimmäisen vaikean My Summer Car -pelin suomalainen tekijä ansaitsi yli puoli miljoonaa euroa – Hittipeli on ”käytännössä tyhmää sekoilua kännissä”

    9. 9

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    10. 10

      Paloasema ilman sähköä Espoossa – Helsingissä piti tarkistaa, onko ratikka vielä kiskoilla vai ei

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    7. 7

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää