Kulttuuri    |   KIRJAT

Palkkioksi suklaarasia Riitta Konttisen elämäkerrassa Helene Schjerfbeck kasvaa hauraasta naislupauksesta määrätietoiseksi taiteilijaksi

Tilaajille

H elene Schjerfbeck (1864-1946) oli kotimaassa jo vahvasti noteerattu nuori naistaiteilija, kun hän vuodenvaihteessa 1886-87 työskenteli Pariisissa Albert Edelfeltin (1854-1905) ateljeessa avustajana. Tekeillä oli mallille maalattava toisinto Louis Pasteurin muotokuvasta (1885), koska alkuperäinen maalaus oli lunastettu Pariisin salongista Ranskan valtion kokoelmiin.

Muille on aina ollut epäselvää, minkä osan kopioinnista mestari toteutti itse ja mikä toteutuksessa oli avustajaa. Molemmat ovat muistaneet asian eri tavoilla.

Edelfeltin mukaan avustaja olisi tehnyt pääosan maalauksesta. Schjerfbeck taas on vähätellyt vain pohjustaneensa muotokuvan.

Anekdootti kiinnostaa muutenkin kuin siksi, että Pariisin Musée d'Orsaysta lainattu alkuperäinen Pasteur-muotokuva on parhaillaan esillä Ateneumin Edelfelt-näyttelyssä. Sen sijaan toisinto on edelleenkin Ranskassa.

Kyseinen toisinto on ollut taidehistorioitsija Riitta Konttiselle haaste käynnistää Schjerfbeck-elämäkertansa Oma tie. Helene Schjerfbeckin elämä valtasuhteella, joka kiinnostavasti kuvaa tuon ajan taide-elämää.

Vanhemman miesmestarin suhtautuminen naistaiteilijaan ei voinut olla yksiselitteistä. Ajan tavan mukaan vuorovaikutus on väistämättä ollut hierarkkista.

Schjerfbeck oli Edelfeltin suhteen pidättyväinen, Konttinen tietää. Taiteilija kertoi elämäkerturilleen ja ystävälleen H. Ahtelalle (alias metsänhoitaja Einar Reuter) saaneensa Edelfeltiltä maalaustyöstä "hyvän maksun".

Sen sijaan taiteilijatoverilleen Venny Soldan-Brofeldtille hän myönsi, että Edelfelt korvasi monta viikkoa kestäneen maalaustyön vain suklaarasialla.

Konttinen teki kirjan purkaakseen myytit Schjerfbeckistä syrjäytyneenä ihmisenä ja taiteilijana. Ensisijaislähteinään tutkija on käyttänyt Schjerfbeckin kirjeenvaihtoa, josta on säilynyt kaksituhatta kirjettä.

Yli puolet kirjeistään Schjerfbeck lähetti vuosikymmenien mittaan H. Ahtelalle, jonka kanssa hän ystävystyi 1910-luvulla. Ystävyys merkitsi mitä ilmeisimmin myös rakkautta, johon muodostui särö Schjerfbeckiä nuoremman metsänhoitajan kihlautuessa nuoren Thyra Arppen kanssa.

Kirjeistä eri henkilöille paljastuu hyvin muuntautumiskykyinen Schjerfbeck. Hän keskusteli ystäviensä kanssa usein kirjeitse, ilmentäen aina vähän eri puolia itsestään.

Kysymys suklaarasiasta on Konttiselle johtoteema, joka asemoi tutkijaa mielenkiintoisesti. Mitä voimme ylipäätään tietää taiteilijasta, kun lähteet ovat ristiriitaiset?

"Kysymys on suklaarasiasta. On siis myös kysymys siitä, mitä pohjimmiltaan tiedämme Helenestä", taidehistorioitsija kirjoittaa.

Niin, mitä pohjimmiltaan tiedämme Helene Schjerfbeckistä! "Simpukankuoren sisään käpertynyt nunna", "jonnekin Hyvinkäälle vetäytynyt rampa ja yksinäinen erakko", "hauras ja hento sairaalloinen nainen"!

Taiteilijan elinaikana määritellyt luonnehdinnat elävät kansan suussa jatkuvasti. Siitäkin huolimatta, että erakkotaiteilijan jo pitkään hyvin arvostetuista teoksista maksetaan taidekaupassa kansainvälisiä huippuhintoja.

Suomalaisista 1800-luvun lopun naistaiteilijoista jo monia kirjoja julkaissut Konttinen on kirjoittanut Schjerfbeck-elämäkertaansa neljä vuotta, josta osan Helsingin yliopiston taidehistorian professorin virkatyön ohessa. Ajatus kirjasta on itänyt kauemmin, 1980-luvun puolivälistä. Silloin hän käynnisteli väitöskirjaansa 1880-luvun suomalaisten naistaiteilijoiden, myös Schjerfbeckin, suhteesta ajan realismiin.

Hän alkoi tehdä selvitystyötä Schjerfbeckistä ensin vain itselleen, nähdäkseen "mitä ja missä järjestyksessä Helene Schjerfbeckin elämässä itse asiassa tapahtui".

Palapelistä kasvoi vähitellen suurempi ja hankalampi. Kirjeenvaihto oli valtavaa, tiedot Schjerfbeckistä olivat hajallaan ja merkinnät muutamien teosten ajoituksista epäselviä.

Kaikki säilyneet kirjeet on ennen Konttista lukenut vain Ateneumin taidemuseon taannoinen museolehtori Marjatta Levanto, joka toimitti niistä valikoiman museon Schjerfbeck-suurnäyttelyyn talvella 1992.

Konttisen kirja Oma tie. Helene Schjerfbeckin elämä keskittyy nimensä mukaisesti taiteilijan henkilöön ja elämäkertaan. Schjerfbeckin teosten uudelleenarvion Konttinen jättää myöhempään ja kenties muille.

Konttinen on pohtinut myös tutkijan etiikkaa. Miten syvälle toisen yksityisyyteen voi ylipäätään kaivautua!

Elämäkerrassa taiteilijan oma käsitys taiteilijuudestaan on avainasemassa. Sukupolvensa suomalaisista naistaiteilijoista Schjerfbeck oli radikaali, joka uskoi modernistiseen maalausilmaisuun jo silloin, 1880-luvulla, kun sitä ei pidetty kotimaassa soveliaana.

Varsinaisen modernistisen läpimurtonsa taiteilijana hän teki 1900-luvun alussa "syrjässä" Hyvinkäällä, jossa hän eli lähes neljännesvuosisadan, sen ajan vilkkaan ja kansainvälisen rautateiden risteysaseman tuntumassa, eurooppalaisia taidesuuntauksia ulkomaisista taidelehdistä seuraten. Vaatteensa hän tilasi pääasiassa Pariisista, nuoruutensa kaupungista, josta lähetetyt Lafayetten tavaratalon kuvastot pitivät hänet ajan tasalla.

Konttinen on tehnyt työnsä hienovaraisesti ja tarkasti kirjeitä ja muita lähteitä ristiinlukemalla. Kuva taiteilijasta ja hänen elämänvaiheistaan alkaa piirtyä selkeämmäksi myös lukijalle, joka alkaa vähitellen nähdä tarkemmin myös Schjerfbeckin omakuviinsa rakentamien naamioiden taakse.

Kirjan ongelmana ovat toistot, jotka johtunevat runsaasta materiaalista. Taiteilijan hauraan henkilökuvan takaa hahmottuu silti vähitellen hänen kova ytimensä ja "oma tiensä".

Schjerfbeck oli määrätietoinen, pitkäjänteisesti työskentelevä kuvataiteilija, jonka uurastus oli kunnianhimoista.

Sairauksistaan huolimatta hän oli hyvin ruumiillinen nainen, vaikka naiseus oli hänelle myös kanto kaskessa. Taloustyöt ja äidistä huolehtiminen olivat esteitä siinä missä rakkaushuoletkin.

Taiteilijaihanteensa esikuvat hän sai miehiltä, varsinkin Vincent van Goghilta.

Ahtelan lisäksi Konttinen nostaa esiin muita elämän miehiä, muun muassa Gausdalin parantolan norjalaislääkärin 1800-luvun lopusta. Myös 1880-luvun salaperäisestä englantilaisesta kihlatusta saadaan lisävihjeitä.

Marja-Terttu Kivirinta

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Espoon ja Vantaan bussilinjoja saatetaan joutua katkaisemaan lumen takia – Espoossa yhä lähes 5 000 taloutta ilman sähköä

    3. 3

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    4. 4

      Suurmoskeijalle takapakkia: Lautakunta ei puolla tontin varaamista

    5. 5

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    6. 6

      Kaarina Hazard nauraa asianajajan välityksellä uhkailevalle miehelle #MeToo-keskustelussa – ”Kasvoton valta yrittää sabotoida naisten järjestäytymis­yritykset”

    7. 7

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    8. 8

      Suojelupoliisi haluaa perustaa vakoilukoulun – Supo ja Puolustusvoimat tarvitsevat 130 uutta työntekijää tiedustelulakeja toteuttamaan

    9. 9

      Helsingissä rytisee nyt pelti, märkä lumi kaatanut kymmeniä puita – kolareita eri puolilla Suomea

    10. 10

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    2. 2

      Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    7. 7

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    8. 8

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    9. 9

      Ahdistelijoista puhuneet naiset ovat saaneet vaientamiskirjeitä – Rikosoikeuden professori: ”Tuollaiset kirjeethän ovat puolittain uhkauksiakin”

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      Kyykky on tämän hetken kovin hitti – Tätä Mariah Careyn kyykkyasentoa on vaikea päihittää, ja siksi fanit rakastavat sitä

    8. 8

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    9. 9

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    10. 10

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    11. Näytä lisää