Kulttuuri    |   KIRJAT

Kohti vääjäämätöntä kohtaloa Baltian johtajat uskoivat 1940, että miehitys jää väliaikaiseksi ja Saksa palauttaa niiden itsenäisyyden

Tilaajille

kirjat Kohti vääjäämätöntä kohtaloa Baltian johtajat uskoivat 1940, että miehitys jää väliaikaiseksi ja Saksa palauttaa niiden itsenäisyyden Virolainen nuoren polven tutkija Magnus Ilmjärv totesi takavuosina suomalaisessa Poliittisen historian vuosikirjassa: "Edelleen on kirjoittamatta Baltian maiden sisä- ja ulkopolitiikkaa käsittelevä tutkimus, jossa olisi laajasti käytetty sekä itäistä että läntistä arkistomateriaalia." Nyt puute on korjattu. Ilmjärv on saavuttanut työvoiton ja tehnyt tuon tutkimuksen itse. Tutkimuksen, jota kukaan Baltian 20. vuosisadan historiaa tutkiva ei voine jättää huomiotta.

Teoksen nimessä mainittu "äänetön alistuminen" viittaa siihen, että Baltian maat Viro, Latvia ja Liettua liukuivat 1939-1940 Neuvostoliiton syliin ehdoitta ja protesteitta, ampumatta laukaustakaan puolustuksekseen, pyytämättä apua maailmalta ja pääsemättä keskenään yhteistyöhön.

Kuitenkin niiden johtajat olivat puheissaan vannoneet taistelua itsenäisyyden puolesta kaikkia vihollisia vastaan.

Aihe on kipeä ja paljon tutkittu mutta aina ajankohtainen. Ilmjärv käy siihen kiinni ärhäkkäästi kuin terrieri. Ei ihme, että hänen työnsä herätti väitöskirjaksi harvinaisen paljon keskustelua Virossa.

Ilmjärv oikoo mielellään vanhoja luutuneita käsityksiä ja julistaa kumoavansa entisiä tutkimustuloksia. Hän sanoo puuttuvansa epämiellyttäviin asioihin, joista ei ole eri syistä rohjettu paljon puhua - ei Baltiassa eikä maanpakolaisten keskuudessa lännessä.

Lukija saa kuvan, että hän on usein oikeassa. Yksityiskohtainen ja tarkka faktavyörytys on vaikuttava. Lähdeviitteitä on vaatimattomasti lähes 3700 (!), ja niistä päätellen pohjatyö on ollut mahtava.

Vain Venäjän federaation turvallisuusministeriön arkiston puuttuminen hieman ihmetyttää. Onko se jälleen suljettu ulkomaisilta tutkijoilta?

Yksi Ilmjärven merkittävistä tutkimustuloksista koskee Baltian maiden johtajien vähemmän tunnettuja suhteita itänaapuriin.

Hän kertoo esimerkiksi, että Viron presidentti Konstantin Päts oli aikoinaan ollut neuvostolähetystön asiantuntija ja edistänyt sen avulla omia liiketoimiaan. Hän oli myös saanut salaista palkkaa neuvostoliittolaisen öljy-yhtiön juridisena konsulttina.

Asia jää jossain määrin ilmaan. Kirjan lopussa Ilmjärv palaa siihen Viron osalta ja pohtii, kiristivätkö venäläiset Pätsiä näillä vanhoilla suhteilla. Latvian poliitikkojen vastaavia sidoksia hän näkyy tuntevan huonommin.

Ilmjärv kertoo selvästi eniten Virosta ja vähemmän Latviasta ja Liettuasta, vaikka aiheena ovat Baltian maat. Jos hän kirjoittaisi kirjassaan kaikista tasapuolisesti, tämä tuhatsivuinen häräntappoase paisuisi mahdottomuuksiin.

Luettuaan satakunta sivua Baltian maiden neuvottelujen koukeroista, jotka eivät johda mihinkään ja joiden jälkeen alkavat uudet neuvottelut, joutuu aiheesta kiinnostunutkin myöntämään, että lukumaraton uhkaa viedä maitohapoille.

Pitkät harmaat kappaleet seuraavat toisiaan, ja lainaukset tuntuvat välillä loputtomilta. Kirjoittaja palvelisi lukijaa tiivistämällä itse lainausten sisällön ja tekemällä niistä johtopäätöksiä.

Loppua kohti kirja jäntevöityy, ja kun tullaan vuoteen 1939 ja talvisodan aikaan, on lukemista vaikea lopettaa kesken, vaikka tarinan loppu ja Baltian kansojen tie ovatkin hyvin tiedossa.

On hiuksia nostattavaa lukea, miten huonot päätökset ja päättämättömyys vievät kohti vääjäämätöntä kohtaloa.

Ilmjärv vertailee Baltian maiden politiikkaa Suomeen ja korostaa, että niitä hallittiin epädemokraattisesti, yksinvaltaisesti ja salaillen. Ulko- ja turvallisuuspolitiikka oli "ajelehtivaa". Vapaata keskustelua ei ollut, vaaleja ei järjestetty, sensuuri tukki lehdistön suut.

Esimerkiksi Helsingin Sanomat kertoi Baltian maiden asioista paljon täsmällisemmin kuin niiden omat lehdet. Viron hallitus alkoi takavarikoida Helsingin Sanomain numeroita syksyllä 1939, ja lehden kirjeenvaihtaja katsoi parhaaksi poistua.

Lisäksi Baltian maat olivat keskenään riitaisia eivätkä päässeet milloinkaan kunnon poliittiseen yhteistoimintaan keskenään, sotilasasioista puhumattakaan. Samalla oltiin katkeria siitä, että Suomi katsoi maailmansotien välisenä aikana Pohjoismaihin ja käänsi selkänsä Baltialle.

Baltian maat eivät olleet myöskään sisäisesti niin ehjiä, yksimielisiä ja voimakkaita kuin Suomi, vaikka - tai koska - ne olivat autoritaarisesti johdettuja. "Talvisodan henki" ei ehkä olisi Baltiassa ollut mahdollinen.

Moskovan hajota ja hallitse -politiikka onnistui erinomaisesti. Jokainen valtio - Viro, Latvia, Liettua ja Suomi - vuorollaan uskoi, etteivät toisten vaikeudet koske sitä. Talvisota herätti Baltian johtajissa vahingoniloakin: Suomen jääräpäinen ja virheellinen politiikka vei sen sotaan, Baltia sen sijaan pelastui ja sai rauhan.

Josif Stalin sanoi Baltian maista Georgi Dimitroville syksyllä 1939: "Me emme sovjetisoi niitä. Tulee vielä aika, jolloin ne tekevät sen itse!" Kun Baltian johtajat tekivät myönnytyksiä, käskivät sotilaidensa ottaa neuvostojoukot ystävällisesti vastaan, allekirjoittivat uusien vallanpitäjien asetukset eivätkä perustaneet pakolaishallituksia, he yrittivät pelata aikaa ja pelastaa kansansa tuholta.

Ilmjärv todistelee, että he panivat toivonsa Saksaan. He arvasivat, että Hitler hyökkäisi Neuvostoliittoon, ja uskoivat, että Saksa voittaa sodan. Toistelihan Hermann Göring suomalaisillekin: alistukaa rauhallisesti Moskovan vaatimuksiin, saatte kaiken pian takaisin korkojen kanssa.

Peli päättyi miehitykseen. Päts menetti valtansa, anoi turhaan Suomen viisumia ja päätyi Venäjälle, missä hän kuoli, samoin kuin Latvian Karlis Ulmanis. Liettuan presidentti Antanas Smetona pakeni Saksaan.

Myöhemmin etenkin Viron poliitikot, virkamiehet ja upseerit syyttelivät Suomea ja Latviaa siitä, etteivät nämä auttaneet kohtalonhetkillä.

Ilmjärv osoittaa, ettei Viron hallitus pyytänyt ennen ratkaisevien päätösten tekemistä apua tai tukea miltään valtiolta eikä edes vihjannut suomalaisille, mitä oli tapahtumassa.

Jukka Rislakki Autoritaarisesti hallituissa Baltian maissa "talvisodan henki" ei ehkä olisi ollut mahdollinen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Lautakunta tyrmäsi Helsingin suurmoskeijan: tonttia ei varata, pääsyynä hankkeen rahoituksen alkuperä

    3. 3

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    4. 4

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    5. 5

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    6. 6

      Helsingissä rytisee nyt pelti, märkä lumi kaatanut kymmeniä puita – kolareita eri puolilla Suomea

    7. 7

      Suojelupoliisi haluaa perustaa vakoilukoulun – Supo ja Puolustusvoimat tarvitsevat 130 uutta työntekijää tiedustelulakeja toteuttamaan

    8. 8

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    9. 9

      Kaarina Hazard nauraa asianajajan välityksellä uhkailevalle miehelle #MeToo-keskustelussa – ”Kasvoton valta yrittää sabotoida naisten järjestäytymis­yritykset”

    10. 10

      Espoon ja Vantaan bussilinjoja saatetaan joutua katkaisemaan lumen takia – Espoossa yhä lähes 5 000 taloutta ilman sähköä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    2. 2

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    3. 3

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    4. 4

      Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    7. 7

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    8. 8

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    9. 9

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    10. 10

      Potilas ohjattiin päivystyksestä sydänfilmiin Vantaalla, parkkisakko mätkähti – Viranomainen tiukkana: Sakon saa anteeksi ”jos joutuu tyyliin suoraan leikkaussaliin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      Kyykky on tämän hetken kovin hitti – Tätä Mariah Careyn kyykkyasentoa on vaikea päihittää, ja siksi fanit rakastavat sitä

    8. 8

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    9. 9

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    10. 10

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    11. Näytä lisää