Kulttuuri    |   KUVAT

Musta kivi elää ja hengittää

Harry Kivijärven suosikkimateriaalit ovat suomalaiset gabro ja dioriitti

Tilaajille

HÄMEENLINNA. Kaurialan yläasteen edessä Hämeenlinnassa on jykevä punagraniittinen paasi, jonka pronssisessa jalustassa lukee: "Suomen kansakoulun isän Uno Cygnaeuksen kunniaksi pystytettiin tämä kivi".

Harry Kivijärven vuonna 1965 valmistunut veistos on läsnä hänen juuri avautuneessa elämäntyönäyttelyssään mustavalkoisena valokuvana. Sen lisäksi, että varhainen teos on ensimmäisiä nonfiguratiivisia muistomerkkejä Suomessa, siinä kiteytyy monta Kivijärven veistotaiteen keskeistä ominaisuutta.

Pystyyn nostettu kivipaasi lienee ihmisen tekemistä merkeistä vanhimpia ja kuljettaa muistin paikkana arkaaista viestiä. Pysty monoliittimuoto toistuu Kivijärven taiteessa usein ja taipuu moneen. Usein se kannattelee toista, sen päällä tasapainottelevaa muotoa. Joskus kiviä on kaksi vastakkain, kuten Kivijärven epäilemättä tunnetuimmassa teoksessa, J.K. Paasikiven muistomerkissä Helsingissä (1980).

Cygnaeuksen muistomerkki sijaitsee puistossa, luonnon ja arkkitehtuurin välitilassa. Kuten museonäyttelyä kiertäessä nopeasti havaitsee, Kivijärven veistokset ovat parhaimmillaan ulkotiloissa. Päivänvalossa kiven himmeä kiilto ja karheus pääsevät parhaiten oikeuksiinsa, samoin se, miten teoksen muoto elää katsojan liikkeiden myötä.

Kymmeniä julkisia teoksia tehneen taiteilijan pääasialliset työmaat ovat kulttuurimaisemissa. Muutama Kivijärven veistämistä hautakivistä sijaitsee kuitenkin keskellä täysin luonnontilaista erämaata, jossa kiven sileä pinta heijastaa valoa kuin lähteen silmä. Ajatus ikiaikaisesta kulttipaikasta ei ole kaukana näistä hiljaisista muistokivistä.

Harry Kivijärvi opiskeli alun perin taidemaalariksi ja eteni veistäjäksi vasta myöhemmin. Näyttely esittelee runsaasti hänen 1950-luvun maalauksiaan ja niiden rinnalla myös pari aivan uutta.

Niin taideopintojensa kuin oman taiteensa keskiöön Kivijärvi nostaa kuitenkin piirtämisen.

"Ei kuvanveisto mitään niin kauhean taiteellista ole. Se on vaan sitä, että pitää saada muodot pelaamaan joka puolelta", yksi näyttelyluettelon teksteistä lainaa Kivijärveä. Muoto on hyvä silloin kun ääriviivat ovat veistosta miltä suunnalta tahansa katsottaessa kohdallaan.

Näyttely kertoo Kivijärven työstäneen niin omenapuuta, terästä ja marmoria kuin eksoottista sodaliittia. Suosikkimateriaaleikseen hän nimeää kuitenkin gabron ja dioriitin, kaksi mustaa ja kovaa kivilaatua, joita hän pitää myös hyvin suomalaisina.

Ääriviivat korostuvat entisestään kun veistosten syvänmusta gabro asettuu museon valkoisia seiniä vasten. Jyrkkä kontrasti saa teokset näyttämään kaksiulotteisilta, kuin tussimaalarin siveltimenvedoilta tai kalligrafisilta kirjainmerkeiltä.

Veistosten terävät linjat myös leikkautuvat niitä ympäröivään tilaan ja näin kytkevät tilan veistoksen eläväksi osaksi. Kivijärveä ei ole turhaan verrattu italialaiseen Lucio Fontanaan, jonka maalaukset perustuvat teräviin, taulun pinnan puhkaiseviin viiltoihin.

Kivijärvi käyttää ääriviivojen tarkkaa vuoropuhelua myös kiven raskaan massan häivyttämiseen. Vaikka tiedän hänen teostensa painavan kymmeniä tai satoja kiloja, silmäni näkevät Niilin lempeän tuulen pullistaman purjeen tai avoimen ikkunan ääressä kevyesti heilahtavan verhon. Kokemus voi olla silmänräpäyksen mittainen, mutta se riittää.

Kivijärven läpimurto veistäjänä osui 1950-luvun viimeisiin vuosiin, hetkeen ennen kuin informalismi tarttui suomalaisen nykytaiteen ruoriin. Vaikka joissakin hänen veistoksissaan ja reliefeissään saattaa erottaa vapaan muodon vaikutusta, informalistisia piirteitä, hän sanoo kokeneensa informalismin itselleen vieraaksi. Hän on aina ollut kiinnostunut taidehistoriasta ja etsinyt taiteen klassisia ja pysyvyyttä edustavia arvoja kuin vastakohtana informalismin hetkellisyydelle.

Hän ei myöskään ole rajannut taidehistoriaansa länsimaiseen taiteeseen, jonka merkkiteoksia hän tosin tulkitsee muutamassa 1980-luvun teoksessaan. Hänen egyptiläisen taiteen harrastuksestaan seurasi hieroglyfien opettelu. Uteliaisuus kiven käsittelyyn muinaisissa kulttuureissa johti kirjaan Miten pyramidit rakennettiin (1990).

Tämän pohjalta ei ole yllättävää, että myös ympäristötaide ja rakennetut kokonaisuudet kuuluvat hänen kiinnostustensa piiriin. 1980-luvulla hän osallistui jopa Kamppi-Töölönlahden suunnittelusta käytyyn kilpaan. Näyttelyssä on valokuvia myös hänen uusista, maataidetta edustavista installaatioistaan.

Kiviveistoksen valmistaminen on paitsi vaativaa käsityötä myös kuin pimeässä kulkemista. Kuten Markku Valkonen luettelon esipuheessa kertoo, kiven viimeistely tapahtuu sen pintaa näkemättä. Teos on hiomasaven peittämä ja taiteilija joutuu työskentelemään sormituntumalla. Hänellä on oltava silmät sormenpäissään.

Valmiin teoksen ääressä kokemus kääntyy päinvastaiseksi. Sormilla katsomisen sijasta katsoja koskettaa silmillään kiven sileää pintaa ja havaitsee pienetkin notkot ja kohoamat edessään avautuvassa. Haluan välttää sanaa "maisema", sillä Kivijärven taide nousee ensisijaisesti kulttuurista. Sen keskellä se elää, ja siihen se aina myös palaa.

Mutta sopii Kivijärven arkkityyppisiin muotoihin myös huumoria. Hymyssä suin hän kertoo erään pitkän ja solakan pystypaaden itse asiassa esittävän sisustusarkkitehti Ben af Schulténia, Artekin pitkäaikaista taiteellista johtajaa. Saman tien musta kivipaasi alkaa hengittää, tervehtii melkein.

Timo Valjakka

Kiviveistäjällä on oltava silmät sormenpäissään

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Lautakunta tyrmäsi Helsingin suurmoskeijan: tonttia ei varata, pääsyynä hankkeen rahoituksen alkuperä

    3. 3

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    4. 4

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    5. 5

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    6. 6

      Espoon ja Vantaan bussilinjoja saatetaan joutua katkaisemaan lumen takia – Espoossa yhä lähes 5 000 taloutta ilman sähköä

    7. 7

      Helsingissä rytisee nyt pelti, märkä lumi kaatanut kymmeniä puita – kolareita eri puolilla Suomea

    8. 8

      Suojelupoliisi haluaa perustaa vakoilukoulun – Supo ja Puolustusvoimat tarvitsevat 130 uutta työntekijää tiedustelulakeja toteuttamaan

    9. 9

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    10. 10

      Kaarina Hazard nauraa asianajajan välityksellä uhkailevalle miehelle #MeToo-keskustelussa – ”Kasvoton valta yrittää sabotoida naisten järjestäytymis­yritykset”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    2. 2

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    3. 3

      Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

    4. 4

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    7. 7

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    8. 8

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    9. 9

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    10. 10

      Potilas ohjattiin päivystyksestä sydänfilmiin Vantaalla, parkkisakko mätkähti – Viranomainen tiukkana: Sakon saa anteeksi ”jos joutuu tyyliin suoraan leikkaussaliin”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      Kyykky on tämän hetken kovin hitti – Tätä Mariah Careyn kyykkyasentoa on vaikea päihittää, ja siksi fanit rakastavat sitä

    8. 8

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    9. 9

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    10. 10

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    11. Näytä lisää