Kulttuuri

Kontrolli synnytti matrikkelitaiteilijat

Väitös osoittaa, että Suomen taiteilijaseura karsi luettelosta kaupalliset "humpuukintekijät"

Tilaajille

JYVÄSKYLÄ. Taidemaailmassa on tapana puhua "matrikkelitaiteilijoista", vaikka aina ei edes tiedetä, mitä se tarkoittaa. Käsitettä ei tunne Nykysuomen sanakirjakaan.

"Tietyt taidekaupat mainostavat matrikkelitaiteilijoita. Käsitettä käytetään myös lehtien neuvontapalstoilla", tutkija Auli Jämsänen sanoo.

Asian voisi sivuuttaa arkipuheena, elleivät matrikkelitaiteilijat olisi päässeet tutkimuksiin edustamaan oikeaa, "legitiimiä" taiteilijaa.

Jämsänen on juuri tehnyt väitöskirjan niistä kriteereistä, joilla taiteilijat valikoituivat Suomen Kuvaamataiteilijat -hakuteokseen.

Matrikkelitaiteilijaksi valikoituminen tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa lauantaina.

Kirjan kannessa on tutkijan valokuva taidekaupan ikkunasta Tampereen keskustassa. Myytävien maalausten edessä on pieni kyltti: "Tunnettujen matrikkelitaiteilijoiden töitä 980 euroa".

Monissa maissa taiteilijoiden biografisia hakuteoksia on useita. "Suomessa on oikeaksi tunnustetun aseman saanut yksi teos, Suomen taiteilijaseuran laatima matrikkeli", Jämsänen sanoo.

Hänen tutkimuskohteenaan oli taiteilijamatrikkelien peruskivi, Suomen Kuvaamataiteilijat vuodelta 1943. Kun teos liki kymmenen vuoden valmistelun jälkeen ilmestyi, sen mainostettiin esittelevän kaikki "ammattitaiteilijat".

Tutkijat ovat epäilleet matrikkelien kattavuutta pitkään. Jämsänenkin rupesi pohtimaan, millaiset taiteilijat jäivät aikoinaan Suomen Kuvaamataiteilijat -matrikkelin ulkopuolelle.

Hän alkoi etsiä taiteilijoita, jotka toimittajat karsivat teoksesta, ja toisaalta tutkia sitä, ketkä valittiin sen 698 taiteilijan joukkoon erityisperustein.

Suomen Kuvaamataiteilijat -teoksen lopussa mainittiin, että siihen on valittu pääsääntöisesti kolme kertaa Suomen taiteilijain tai Suomen taideyhdistyksen vuosinäyttelyihin osallistuneita taiteilijoita.

Lopputeksteissä ei kuitenkaan todettu, että näyttelyihin osallistuneita koski myös Suomen taiteilijaseuran johtokunnan tekemä "lopullinen valinta", josta matrikkelin toimittaja Alexander Paischeff mainitsi Uudessa Suomessa 1938.

"Ääneen lausutuista valintakriteereistä ei voi päätellä, millaisia kriteereitä todellisuudessa käytettiin. Vasta tutustuminen aineiston keräystapaan ja kirjan sisältöön paljastaa taustalla olevan taiteilijakäsityksen ja arviointiperusteet", hän sanoo.

Tutkimuksessaan Jämsänen halusi todistaa, että matrikkelista puuttuvia taiteilijoita ei unohdettu. Heidät haluttiin sulkea pois.

Tutkimusryhmän muodostivat Suomen taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1902-1904 opiskelleet 118 taiteilijaa, joista vain 31 mainittiin vuoden 1943 matrikkelissa.

Vaikka teos ilmestyi yli 60 vuotta sitten, se on ollut myöhempien perusta. Vuoden 2004 Kuvataiteilijat-hakuteokseen on palautettu ensimmäisessä olleita taiteilijoita, joita oli pudotettu pois välillä ilmestyneistä matrikkeleista.

Suomen Kuvaamataiteilijat oli seurausta päivälehdissä ja taiteilijajärjestöissä käydystä kiivaasta keskustelusta. Taiteilijamäärä oli kasvanut pulavuosina, ja Suomen Taiteilijaseurassa oli paineita määritellä ammattimaisuuden rajoja.

"Taidekentän toimijoilla oli pelko, että taiteilijat pääsevät liian helpolla. Ensimmäisen maailmansodan jälkeisen taiteen ostobuumi oli valtava, ja monet taiteilijat pystyivät elättämään itsensä taiteella", Jämsänen tietää. Uusi ostajakunta, suomenkielinen keskiluokka, halusi koteihinsa sopivaa taidetta.

Jonkinlainen kontrollimekanismi oli siis luotava.

Matrikkelista pudotettiin taiteilijoita, joita päivälehdissä kritisoitiin yleisön miellyttämisestä, "kauppataulun tekijöinä" ja "humpuukimaalareina".

"Taiteilijoiden liikehdintä oli voimakasta ja jatkui 1950-luvulle. Taiteilijaseura oli sisäisesti hajanainen, osa vanhoista taiteilijoista vetäytyi sen toiminnasta. Erityisesti taidemaalarit halusivat erottautua amatööreistä ja perustivat oman ammattiliittonsa." Erottelupolitiikka oli seurausta "voimakkaiden persoonien yhteentörmäyksistä".

Valta oli keskittynyt pääkaupungin harvalukuiselle joukolle taiteilijoita. Maaseudulla asuvien ja nuorten etabloituminen oli vaikeaa.

Putoajien joukossa oli monia naistaiteilijoita. Jämsäsen mukaan sukupuolta täydensivät sosiaalinen tausta ja kieli.

"Löysin oman marginaaliryhmän: työväenluokasta lähtöisin olevat suomenkieliset naistaiteilijat." Matrikkelista unohdettiin myös kulttuuriperheistä lähtöisin olevia naisia, kuten J.L. Runebergin pojantytär Greta Runeberg tai Akseli Gallen-Kallelan serkku Anna-Lena Wahlroos.

Auli Jämsänen: Matrikkelitaiteilijaksi valikoituminen. Suomen Kuvaamataiteilijat -hakuteoksen (1943) kriteerit. Jyväskylän yliopisto. Jyväskylä Studies in Humanities 61. 286 s.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    3. 3

      Egyptiläinen laulajatar söi musiikkivideolla banaania alusvaatteissaan – tuomittiin kahdeksi vuodeksi vankilaan siveettömyydestä

    4. 4

      Helsinki-Vantaan lentokenttä meni sekaisin: Laukkujensa etsijöitä kehotettiin tiistaina lähtemään pois ja palaamaan aamulla asiaan

    5. 5

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    6. 6

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    7. 7

      Äärimmäisen vaikean My Summer Car -pelin suomalainen tekijä ansaitsi yli puoli miljoonaa euroa – Hittipeli on ”käytännössä tyhmää sekoilua kännissä”

    8. 8

      Erikoisen ”tappaja-ankan” fossiili löytyi Mongoliasta – dinosaurus oli niin erikoinen, että tutkijat epäilivät otusta väärennökseksi

    9. 9

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    10. 10

      Uusi avaus Pohjois-Korean umpikujassa: Ulkoministeri Tillerson neuvottelisi Kimin kanssa ilman ehtoja – ”Puhutaan vaikka säästä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Suurmoskeijahanke sai pakit Helsingissä, puuhanainen uhkaa viedä moskeijan muualle: ”En ole käynyt yhtäkään järkevää keskustelua yhdenkään poliitikon kanssa”

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    7. 7

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    8. 8

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    9. 9

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    7. 7

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    8. 8

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    9. 9

      Järjestäjän Facebook-kirjoitus osoittaa: Töölöntorin alpakka­tapahtumalla haluttiin viedä huomio pois 612-kulkueesta ja saada se siirtymään muualle

    10. 10

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    11. Näytä lisää