Kulttuuri    |   kirjat

Tarkkailija päätyy näyttelijäksi

Jaan Kaplinskin muistojen romaani yhdyttää pyhän kaipuun ja lihan pyyteet.

Tilaajille

Jaan Kaplinski: Sama joki (Seesama jogi). Suom. Kaisu Lahikainen. Runot suom. Anja Salokannel ja Kaisu Lahikainen. Otava. 457 s. 28 e.

Jaan Kaplinski: Olen Kevät Tartossa (I Am the Spring in Tartu). Suom. Arto Lappi. SanaSato. 115 s. 17 e.

Tarkkailija päätyy näyttelijäksi Nyt kun

Jaan Kross on poissa, kenestä tulee Viron kirjallisuuden viisas vanhus, grand old man? Ainakin Suomesta katsoen hyvä ehdokas voisi olla Jaan Kaplinski (s. 1941).

Tartossa hiljaa elelevän, itäiseen viisauteen mieltyneen Kaplinskin olisi luullut tyytyvän syrjäisen sfinksin ja jälkiromanttisen runoilijan osaan, mutta Neuvostoliiton viimeisinä vuosikymmeninä olot olivat Virossa niin kiemuraiset, että hänestä tuli yksi maansa vastarinnan keulahahmoista.

Neuvosto-Virossa hän oli toisinajattelija ja piikki dialektisen materialismin lihassa. Entä tänään?

Hänelle ei ole suotu leposijaa kansakunnan kaapin päällä, sillä materialismi vaihtui outoon sekasikiöön: EU-ekonomismiin ja nationalismin haamuun.

Tänään Kaplinski ajattelee yhä toisin.

Mene tiedä tavallisista virolaisista, mutta Suomessa häntä on kyllä arvostettu sisustaan ja pidetty virolaisempana kuin hän itse pitää itseään. Hän on ollut meillä esillä niin julkisissa aivoriihissä kuin kirjojensa kautta, runoillaan ja esseillään.

Parissa kirjassa hän on keskustellut Johannes Salmisen kanssa. Herroja on yhdistänyt historian ja politiikan ohella kiinnostus perimmäisiin kysymyksiin.

Aika juoksee, ja myös Kaplinski on viimein tullut muistelevaan ikään.

Ei että hän olisi julkaissut muistelmansa. Muistelmien minäkeskisyys tuskin sopii miehelle, joka vierastaa sanaa "minä". Totta, sana on aika tosikkomainen. Ja jos "minä" on viime kädessä fiktio, niin rehellisintä on muistella fiktiivisesti, kirjoittaa muistojensa romaani ja sanoa itsestään "hän".

Näin on syntynyt osin omaelämäkerrallinen romaani Sama joki, joka tuo mieliin Herakleitoksen tunnetun mietelmän: "Kukaan ei astu samaan jokeen kahdesti." Seuraavalla kerralla joki on jo eri joki, kuten on jokeen astujakin.

Olkoon niin, mutta vieraannutus voi toimia yllättävästi. Kun näkee entisen itsensä toisena, kokee rakastumisen ja alkaa kuvailla niin että ummet ja lammetkin jäävät pitkälle taakse. Jos Kaplinski runoilijana osaa ilmaista tuntonsa kevyesti muutamalla kuvalla ja ajatuksen idulla, niin romaanin kertojana hän suistuu joen myötävirtaan ja jättää muistinsa rannalle Ikäkausista Arthur Schopenhauer sanoi, että vanhalle miehelle menneisyys on lyhyt, nuorelle pitkä. Mutta tässä vanhempi mies kuvaa tarkasti nuorukaisen pitkiä, pyörteisiä päiviä.

Romaanin päähenkilö eli "hän" ei vielä tiedä, mikä hänestä on tulossa, mutta sukuvietti on yhtä vahva - ellei vahvempi - kuin hänen henkinen janonsa. Joella hän on kohdannut "Sen", ekstaasin jolle ei ole nimeä, mutta jota hän ei tohtisi pitää vain lihallisen yhtymisen haaveena.

Ja miksi henki ja liha pitäisi sitten erottaa? Intiassa pyhän ja maallisen välillä ei tehdä pesäeroa, mystiikka ja aistillisuus kulkevat rinta rinnan, kuten nyt Kaplinskin proosassa pyhän kaipuu ja lihan pyyteet. Vastakohdat on luotu toisilleen, niin kuin sama eroteltavaksi.

Romaanissa on tyttöjä, joiden syliin nuorukainen kaipaa, ja mies, jonka edessä hän kumartuu viisauden himossa. "Opettajalla" on ilmeisesti esikuvansa Uku Masingissa, jonka vapaaehtoisia oppilaita olivat 1960-luvulla niin Jaan Kaplinski kuin Viivi Luik.

Juhani Salokanteleen Kross-elämäkerrassa Sivistystahto on kuvaus tästä eristyksiin joutuneesta teologista, kielinerosta ja ajattelijasta, josta nyky-Virossa tuli kulttihahmo, vaikka "kaunokirjailijana Masing kulki niin omissa maailmoissaan, että kansallisiksi klassikoiksi hänen teoksistaan ei ole". Näin sanoo Salokannel maalaten ohimennen myös nuoren Kaplinskin mielenmaisemaa.

Tekee silti mieli kysyä: olisiko ahtaiden rajojen kammossa Viron kohdalla sittenkin jotain yhtä kansallista kuin omaan ja tuttuun pitäytymisessä?

Vaikka Kaplinskin romaanissa tyttöjutuissa on oma kaukaisten planeettojen viehätyksensä, niin olympolainen Opettaja on sen vaikuttavin hahmo, eikä vain isänkorvikkeena nuorukaiselle, joka sai kasvaa käytännöllisten naisten hoivissa. Vuolaasta salatunteilustaan huolimatta romaani avaa joka tapauksessa myös upean näkymän Viron kulissien takaiseen kulttuurihistoriaan.

Samaan aikaan romaanin kanssa on ilmestynyt myös kokoelma Kaplinskin runoja Arto Lapin käännöksinä. Runot on kirjoitettu englanniksi eri ulkomaanreissuilla (Puolassa, Ruotsissa) ja osa Suomen Tampereella, jossa runoilija opetti 1990-luvun puolivälissä.

Luonnonlyyrisestä ilmeestään huolimatta Olen Kevät Tartossa näyttää minusta ajatusvetoiselta runoudelta. Ajatus etsii luontevia asentoja ja kulmia. Se kuuntelee hengitystään, näyttäytyy eri vuodenaikojen valossa ja pari kertaa havahtuu myös runonteon ihmettelyyn.

Ajatus etsii itämaiseen tapaan katoamispistettään, jossa elämä ilmenisi rikkaampana kuin sen niin sanottu merkitys.

Yhdestä runosta jää mieleen huokaus, joka koskee romaaniakin: "yritän pysyä tarkkailijana, mutta päädyn aina näyttelijäksi." Siinä on kai muutamaan sanaan puristettu paljon.

Jan Blomstedt

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    2. 2

      Ultra Bran jälkeen Vuokko Hovatta menetti ensin lapsen ja sitten miehensä: ”On lohdullista tietää, että aika kauheistakin asioista voi selvitä”

      Tilaajille
    3. 3

      Väitteet siitä, että presidenttipari ei kutsunut Linnan juhliin kulttuuriväkeä, ovat totaalista hölynpölyä

    4. 4

      Suojelupoliisi haluaa perustaa vakoilukoulun – Supo ja Puolustusvoimat tarvitsevat 130 uutta työntekijää tiedustelulakeja toteuttamaan

    5. 5

      Helsingissä rytisee nyt pelti, märkä lumi kaatanut kymmeniä puita – kolareita eri puolilla Suomea

    6. 6

      Poliisi kiinnostui Sunny Car Centerin kadonneista miljoonista – Konkurssipesä: rahaa meni ”hupifirmalle” ja mausteyhtiölle

    7. 7

      Kaarina Hazard nauraa asianajajan välityksellä uhkailevalle miehelle #MeToo-keskustelussa – ”Kasvoton valta yrittää sabotoida naisten järjestäytymis­yritykset”

    8. 8

      Asianajajaliitto pitää ”paimenkirjeiden” lähettelyä pelkän baarikeskustelunkin pohjalta hyväksyttävänä – ”Asianajajan velvollisuus numero yksi on lojaalius asiakasta kohtaan”

    9. 9

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    10. 10

      Uusi Tähtien sota -elokuva The Last Jedi on niin hyvä, että se pääsee jo lähelle alkuperäistä trilogiaa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      #Metoo-kampanja voi lannistaa ujot ja kokemattomat pojat

    2. 2

      Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

    3. 3

      Venäjä saattaa antaa Ruotsille ikävän joululahjan: Iskander-ohjuksia naapuriin – Mutta miksi ohjus­kohut hymyilyttävät Venäjän tuntevia suomalais­sotilaita?

      Tilaajille
    4. 4

      Tarina opiskelijanaisen täysin surkeasta seksiyöstä nousi maailmanlaajuiseksi hitiksi – Miksi annamme huonon seksin tapahtua?

    5. 5

      Sikarin muotoista asteroidia tarkkaillaan radioteleskoopilla – se on niin outo, että siinä voisi olla merkkejä vieraasta sivilisaatiosta

    6. 6

      Vuosikymmeniä paraatipaikalla polkuhintaan kirjoja myynyt antikvariaatti kaatui Helsingin kaupungin vuokran­korotuksiin – ”Olemme pelanneet tähänkin asti minimikatteella”

    7. 7

      Ensin Vantaa kaatoi tonnikaupalla lasten ruokaa roskiin, nyt kaupunkilaiset maksavat siitä miljoona euroa – ”Käsittämätön virhe”, luonnehtii poliitikko

    8. 8

      Mielikuva automarketissa ravaavasta ”prisma­perheestä” lykkää lapsen­tekoa – kolme–nelikymppisten ruuhka­vuodet pakkautuvat yhä lyhyempään jaksoon

    9. 9

      Ahdistelijoista puhuneet naiset ovat saaneet vaientamiskirjeitä – Rikosoikeuden professori: ”Tuollaiset kirjeethän ovat puolittain uhkauksiakin”

    10. 10

      Suomalaismies vaati Googlelta 120 000 euron korvauksia henkisestä kärsimyksestä, kivusta ja särystä, mutta joutui itse maksajaksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    6. 6

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    7. 7

      Kyykky on tämän hetken kovin hitti – Tätä Mariah Careyn kyykkyasentoa on vaikea päihittää, ja siksi fanit rakastavat sitä

    8. 8

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    9. 9

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    10. 10

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    11. Näytä lisää