Kulttuuri    |   Lauantaiessee

On homotarinaa, sotasankari, lahtaritausta ja raha-asiat sotkenut isä – miksi Mannerheim-elokuvaa ei silti saada aikaiseksi?

Mannerheimista on yritetty tehdä elokuvaa vuosia, ja viimeksi jäihin on mennyt Claes Olssonin elokuva. Toimittaja Veli-Pekka Lehtonen selvitti, mihin Mannerheim-elokuvat kaatuvat kerta toisensa jälkeen.

Kesällä 2003 oli kova meno päällä, sillä Suomen Mannerheim oli matkalla Hollywoodiin. Mannerheim-elokuvaa oli suunniteltu viisi vuotta, ja ohjaaja Renny Harlin oli taas kerran lentänyt Kaliforniasta Suomeen puhumaan suurmieselokuvasta.

Tapasin Harlinin tuolloin hotelli Kämpissä. Harlin oli pikku hiprakassa, mutta varma asiastaan: elokuva Mannerheimista oli tulossa, vain rahaa puuttui. Euroja puuttui oikeastaan paljon, sillä budjetin piti olla jopa 60 miljoonaa. Kämpissä Harlin kaipasi sitä ensimmäistä miljoonaa, jolla joku Akiva Goldsmanin kaltainen nimekäs Hollywood-käsikirjoittaja olisi palkattu tarinaa muokkaamaan.

Tuosta tapaamisesta Kämpissä kirjoitin ensimmäisen Mannerheim-uutisjuttuni. Siitä on 13 vuotta enkä ole kirjoittanut vielä viimeistä. Nyt tiedetään, että kenraalien, Harlinin ja Markus Selinin ideoima elokuva ei valmistunut. Jäi vain konkurssi, riitoja ja miljoonien velat. Myös kaikki muut vastaavat ideat ovat jääneet kirjoituspöydälle. Miksi?

Onko Mannerheim elokuvaväelle pakkomielle?

Etsin vastausta ensin Mannerheimin kotimuseosta Helsingin Kaivopuistosta. Carl Gustaf Emil Mannerheimin syntymästä tulee ensi vuonna kuluneeksi 150 vuotta. Ja tarinoita hänestä riittää.

On tutkimusmatkat Aasiassa, oli upseerinura tsaarin armeijassa ja sota-ajan johtajuus. On valkoisen Suomen pelastaja, ja punaisten vihaama lahtari. On myös naisystäviä ja homotarinat, ja taustalla raha-asiat sotkenut isä, kreivi. Tuoreeltaan Mannerheim-tietoa on tarjoillut historioitsija Teemu Keskisarja, jonka mukaan Mannerheim oli nuorena lintsari ja kiusaaja, jonka tekoset viittasivat enemmän vankila- kuin sotilasuralle.

Astun ovesta kotimuseon halliin, ja mitä näen ensimmäiseksi: suomalaisen elokuvatuottajan!

Tuottaja Ilkka Matila väittää olevansa museossa sattumalta, esittelemässä näyttelyä ystävälleen. Matila tunnetaan muun muassa elokuvien Rukajärven tie ja Äideistä parhain tuottajana, ja hän kieltää jyrkästi suunnittelevansa Mannerheim-elokuvaa.

Kyllä Matila tietää, miksi Mannerheim kiinnostaa. On hänkin elokuvaa aiheesta miettinyt. ”Mannerheimista on niin moneksi”, Matila sanoo.

Harlin ja Selin olisivat tehneet isänmaallisen suur­elokuvan Mannerheimin koko elämästä. Matila kertoo toivoneensa elokuvan valmistuvan, mutta arvelee, että Mannerheim-elokuvien epäonni johtuu osin juuri suurmies­elokuvan ideasta. On vaikea kertoa samalla ihmisestä ja suurmiehestä.

”Mannerheimin tarinassa ei ole näkökulmahenkilöä, jonka kautta tarinaa voisi kertoa. Se on iso ongelma. Hän oli yksinäinen susi”, Matila sanoo.

Matila suunnitteleekin parhaillaan elokuvaa toisesta merkkimiehestä eli presidentti Urho Kekkosesta ystävän Maarit Tyrkön kirjojen pohjalta.

Mannerheim on usein esitetty suurmiehenä. Sen huomaa, kun nousee kotimuseon toisen kerroksen näyttelyyn. Mannerheimia on näytelty kymmenissä teatteriesityksissä, ja lähes kaikissa Mannerheimia näytellään marsalkan univormussa. Hyvä elokuva ei kuitenkaan voi olla kuin juhlapostimerkki.

Soitetaan Dome Karukoskelle.

Karukoski yritti tehdä Mannerheimista elämäkertaelokuvaa Harlinin jälkeen. Ei onnistunut, rahaa ei ollut, ja nyt Karukoski viimeistelee elokuvaa taiteilija Tom of Finlandista. Karukosken mukaan Mannerheim olisi ideaali elokuvahenkilö, ristiriitainen sankari James Bondin ja Kummisedän tapaan. Aihe myös kiinnostaisi suomalaisia.

”Haaste on budjetti, kun kuvitat sotaa. Ja suureksi haaste kasvaa ilman ulkomaisia katsojaodotuksia. Pitää keksiä fiksu tapa pitää budjetti pienenä”, Karukoski sanoo ja myöntää, että Mannerheim kiinnostaa elokuvantekijöitä myös uramielessä.

”Tiettyjen aiheiden voi ajatella tuovan mukanaan mainetta ja mammonaa. Mahdollisimman vaikeaa aihetta etsitään juuri siksi, että onnistuessaan se tuottaa myös mahdollisimman suuren onnistumisen tunteen”, Karukoski arvioi.

Karukoski arvelee, että jos hän aloittaisi elokuvan nyt nollasta, hän kertoisi Mannerheimista rajatummin. Samoin ajattelee Claes Olsson, jonka Mannerheim-hanke tuli julki vasta vuosi sitten.

Olsson on ohjaaja-tuottaja, joka on suunnitellut C. G. E. Mannerheim 1917 -elokuvaa. Siinä seurataan Mannerheimia helmikuun vallankumouksen jälkeen Odessasta Venäjältä sisällissodan alkuun Suomeen 1918. Vähän sama idea Mannerheim-elokuvaksi on ollut myös Jörn Donnerilla. Kerrottaisiin siis Mannerheimista ennen kuin hänestä tulee Suomen histo­rian iso henkilö. Vaan arvatkaa mitä?

Elokuvaa ei tehdä, puoli miljoonaa euroa puuttuu. Elokuvasäätiö ja Suomi 100 vuotta -toimikunta ovat sanoneet ei. ”Pännii”, Olsson myöntää.

”Elokuva olisi ollut kertaus siitä, miten sattumat ja tahdonvoima pelaavat yhteen, ja miten silloin voi syntyä henkilö, jolla on merkitystä historiassamme. Meillähän ollaan vieläkin erimielisiä Mannerheimin persoonasta”, Olsson kertoo.

Olssonille on ehdotettu elokuvan tekoa tuoreemmasta aiheesta, vaikka poliitikko Väinö Tannerista. Onko Mannerheim-elokuvista puhumiseen jo kyllästytty? Luullaanko että elokuva olisi jo tehty?

”Nimenomaan”, Olsson sanoo.

Mannerheimista onkin tähän mennessä valmistunut lähinnä provokatiivisia meta­teoksia, jotka ovat kommentoineet suurmies­elokuvaa ja myyttiä.

Näitä ovat olleet Ylen Keniassa kuvattu elokuva, Katarina Lillqvistin animaatio sekä Lauri Maijalan ohjaama näytelmä teatteri Rujossa.

Yksi Mannerheimien takkuilun syy on toinen kansalliseksi suurelokuvaksi mielletty hanke eli Tuntematon sotilas. Aku Louhimiehen ohjaus on vienyt rahoitusta Mannerheim-hankkeiden edestä.

Jututan nuoremman polven ohjaaja Oskari Sipolaa, joka on myös suunnitellut elokuvaa Mannerheimista Anna Ruohosen käsikirjoituksen pohjalta. Sipola ei halua projektistaan puhua. Se tiedetään, että elokuva kertoisi Mannerheimin ja Kitty Linderin vuosikymmenien ystävyydestä.

Mutta kas: rahoitusta ei tälläkään idealla vielä ole.

”Suurimmasta osasta elokuvahankkeista ei tule mitään”, hän muistuttaa. Ja Mannerheim-elokuvakin valmistuu joskus, ehkä useampi, Sipola sanoo.

Ohjaaja Lauri Törhönen puhuu suoraan Mannerheim-elokuvien kirouksesta. Hän vastaa puhelimeen kesken kirjoitustyön. Aiheen voitte arvata.

”Sanoisin että tätä vaivaa joku spell (kirous), jos uskoisin yliluonnolliseen”, Törhönen sanoo.

Törhönen on valmistellut elokuvaa Mannerheimin kuokkavieras. Siinä tarina olisi rajattu 18 tuntiin, jolloin Hitler saapuu Suomen marsalkan 75-vuotissyntymäpäiville 1942. Törhönen kertoo löytäneensä syyn, miksi Hitler halusi Suomeen – mutta Törhösenkään Mannerheim-elokuva ei etene. Rahoitusta ei ole. Niinpä Törhönen kirjoittaa nyt käsikirjoituksen pohjalta kirjaa.

”Hitler ja Stalin saavat olla kateellisia siitä, miten Mannerheim on hoitanut menneisyytensä. On mielenkiintoista miten sellaisen aseman voi saavuttaa”, Törhönen ihmettelee.

Ensi vuonna hän aikoo tehdä elokuvan – siitä, miksi Mannerheimista on vaikea tehdä elokuva.

Kaivan esiin sen ensimmäisen Mannerheim-elokuvauutiseni vuodelta 2003. Hanke on jumissa käsikirjoitusvaiheessa, lukee vanhan HS-uutisen otsikossa. Samalla muistan, mitä kollegani sanoi 13 vuotta sitten, kun tuo juttu ilmestyi:

”Voi olla, että tämä Mannerheim on sellainen elokuva, joka elää vain lehtien palstoilla.”

HS Teema -lehden 108-sivuinen Mannerheim-numero ilmestyy 24.11. Se käy läpi Mannerheimin uraa ja elämää useista näkökulmista.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Lauantaiessee
  • Elokuvat
  • Mannerheim-elokuva

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    2. 2

      Patjasta löytyi jopa 20 miljoonaa: Pyramidihuijauksen rahanpesusta epäilty tunnusti viimein torstaina

    3. 3

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    4. 4

      Lauri Markkanen avasi NBA-uransa kuin tähti

    5. 5

      20 vuotta sitten aamuyöllä tanskalainen vankikarkuri Steen Christensen saapui hotelli Palaceen ja nosti aseen kohti yöportieeri Mikko Tähtisen kasvoja – 30 minuuttia myöhemmin kaksi poliisia makasi teloitettuna kadulla

      Tilaajille
    6. 6

      Tapasi vastata puhelimeen saa ihmiset kuvittelemaan sinusta monta asiaa – tutkijat analysoivat tarkasti, millainen tervehdys kuulostaa luotettavalta

    7. 7

      Helsinkiläinen Fatim Diarra suunnittelee arkensa minuutilleen: ”Merkitsen kalenteriin välillä röökitauotkin” – Näistä sovelluksista voi olla apua työtehon parantamisessa

    8. 8

      Alaikäisen epäillään puukottaneen puistossa kävellyttä naista Vaasassa – valitsi uhrinsa ilmeisesti sattumalta

    9. 9

      Kukaan ei halua kuulua keskiluokkaan – siksi sinisten tulevaisuus näyttää pikemmin synkältä kuin valoisalta

    10. 10

      Laulaja Tomi Metsäketo kirjoittaa itseensä kohdistuneista häirintäsyytöksistä, mutta kiertää keskustelun seksuaalisesta häirinnästä – Tästä on kyse

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    2. 2

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    3. 3

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    4. 4

      Miten terve, koulutettu ja menestyvä nainen voi uupua jopa ennen kuin täyttää 30?

    5. 5

      Laulaja Tomi Metsäketo kirjoittaa itseensä kohdistuneista häirintäsyytöksistä, mutta kiertää keskustelun seksuaalisesta häirinnästä – Tästä on kyse

    6. 6

      ”Jätä avaimet tuohon. Kiitos ja hei” – Työpsykologi Hanna Poskiparta sai nuorena yllätyspotkut unelmatyöstään, mutta oppi samalla paljon olennaista työyhteisöstä

      Tilaajille
    7. 7

      Länsimetron koeajo tyssäsi tällä kertaa vaihdevikaan Otaniemessä – Metrojohtaja: ”Kriittisiä vikoja on korjattavana 150–200”

    8. 8

      Tapasi vastata puhelimeen saa ihmiset kuvittelemaan sinusta monta asiaa – tutkijat analysoivat tarkasti, millainen tervehdys kuulostaa luotettavalta

    9. 9

      ”Väkisin viinaa, hotellihuone, seksuaalinen hyväksikäyttö / raiskaus”: Suomen elokuva-alalla ahdistellut naiset kertovat kokemuksistaan

    10. 10

      Uutuuskirja paljastaa: muu Yö-yhtye kiusasi ylivoimaista Jussi Hakulista sadistisesti – Olli Lindholm: ”Kateuttahan se oli, alemmuudentuntoa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    8. 8

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    9. 9

      Rikollisjengi kaappasi ruokakaupan Malmössä ja ryhtyi pyörittämään sitä itse – ”En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa”

    10. 10

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Lauri Markkanen avasi NBA-uransa kuin tähti
    3. Mielenosoittajat vaiensivat rasistijohtaja Richard Spencerin puheen Floridassa: ”Natsit, menkää kotiin!”
    4. 2 tuntia sitten
    5. Pääministeri Sipilä: Turkin jäätynyttä EU-jäsenyysprosessia ei katkaista, vaikka maa kulkee väärään suuntaan
    6. 4 tuntia sitten
    7. Pääministeri May EU-johtajille: Älkää antako viestiä, että brexit-neuvottelut eivät etenisi
    8. Donald Tusk lupaa EU:n junnaavaan päätöksentekoon vauhtia: Enemmän huippukokouksia, maiden johtajille lisätöitä unionin hyväksi
    9. Itävallan uusi johtaja Sebastian Kurz on 31-vuotias selfie-poliitikko, joka otti epäröimättä vallan puolueessaan ja nimesi sen uudelleen itsensä mukaan
    10. ”Monet lähtöitkut on itketty” – 300 000 lapsen syntymän nähnyt kätilöopisto suljettiin, HS seurasi viimeistä päivää
    11. 20 vuotta sitten aamuyöllä tanskalainen vankikarkuri Steen Christensen saapui hotelli Palaceen ja nosti aseen kohti yöportieeri Mikko Tähtisen kasvoja – 30 minuuttia myöhemmin kaksi poliisia makasi teloitettuna kadulla Tilaajille
    12. Ruotsalaiset lentosotilaat taistelivat talvisodassa Suomen puolesta - "Kuin filmitähtiä", sanoo Irja Rainto, joka näki lentäjän syöksyvän kuolemaan Tilaajille
    13. Helsinkiläinen Fatim Diarra suunnittelee arkensa minuutilleen: ”Merkitsen kalenteriin välillä röökitauotkin” – Näistä sovelluksista voi olla apua työtehon parantamisessa
    14. Näytä lisää