Kulttuuri    |   Ooppera-arvostelu

Videot luovat taian Lentävään hollantilaiseen, mutta Wagnerin musiikki ei saa ohjauksessa tilaa

Kasper Holten on ohjannut Kansallisoopperaan trendikkään nykyaikaisen Lentävän hollantilaisen.

Ooppera. Richard Wagnerin Lentävä hollantilainen Suomen kansallisoopperassa. Musiikinjohto John Fiore, ohjaus Kasper Holten, puvut Anja Vang Kragh, video­suunnittelu Luke Halls, koreografia Signe Fabricius. Solistit, Kansallisoopperan orkesteri ja kuoro.

Kansallisooppera on saanut trendikkään nykyaikaisen Lentävän hollantilaisen. Aavelaivan synkästä kapteenista on tullut menestyksekäs hollantilainen kuvataiteilija, joka lentää ympäri maailmaa, kiertää näyttelyn avajaisesta toiseen ja kärsii kalvavasta yksinäisyydestä.

Philipp Fürhoferin näyttämökuva on pyörönäyttämölle sijoitettu kansainvälisen lentoaseman upea lasi- ja teräshalli.

Ohjaaja Kasper Holten on nähnyt vaivaa saadakseen Richard Wagnerin mystisen oopperatarinan vaikuttamaan todentuntuiselta tapahtumasarjalta uskottavine karaktääreineen.

Kun alkusoiton myrskyävä meri alkaa kuohua, Hollantilainen nähdään studiossaan maalaamassa. Inspiraatio ei taida syttyä, koska hänen täytyy paeta luomisen tuskiaan orgioihin. Nuoria villejä kaunottaria ryntää viihdyttämään suurta taiteilijaa.

Peuhaamisen taustalla on Luke Hallsin suunnittelema, upea sinimustavalkoinen myrskypilvivideo, joka ilmentänee taiteilijan sisällä riehuvaa kaoottista myllerrystä. Se on helppo assosioida myös mereen.

Ensimmäisessä näytöksessä ja toisen näytöksen alussa ollaan konkreettisella pohjalla. Taidenäyttelyn avajaisissa parhaisiinsa tälläytynyt snobistinen väki ihastelee Hollantilaisen maalauksia ja höpisee niitä näitä.

Näennäisrealistista pientä puuhaa ja touhuilua on rasittavuuteen asti, mutta ehkä se on kuva aikamme levottomuudesta.

Wagnerin musiikki ei saa tilaa hengittää, ja kaiken lisäksi John Fioren johtama orkesteri soitti liian lujaa ja hieman karkeasyisesti. Jatkossa Fiore sai sointiin vivahteikkuutta sekä romanttista kohtalontunnetta ja laulavuutta.

Laulajista Johan Reuter on tavallisen näköinen, karski Hollantilainen jonka hahmoon lämminsointinen, linjakkaan notkea ja riittävän järeä baritoni luo pientä karismaattisuutta.

Camilla Nylundin elinvoimaisessa ja itsepäisessä Sentassa on paljon tavallista tyttöä. Hänen nuorekkaan dramaattinen, raikkaan valoisasti säteilevä äänensä sopii osaan erinomaisesti.

Gregory Frankin Daland on laskelmoiva liikemiestyyppi, jonka pyöreän täyteläinen basso virtaa pitkää, taipuisaa linjaa. Christian Juslin kiskoo Erikin tenoriosan iskevän kalskahtavasti. Mezzosopraano Sari Nord­qvist on komeasti komenteleva Mary.

Tuomas Katajalan esittämästä Perämiehen laulusta tulee näyttelyn tohinassa eräänlainen kupletti. Se menettää kauniin yksinäisen yöllisen kaipuunsa.

Toisen näytöksen kehruutupa on muuttunut taideopiskelijoiden työtilaksi, jossa opetellaan keramiikka-astioiden dreijaamista. Se näyttää näpertelyltä rukin pyörittämiseen verrattuna.

Taideopiskelija on myös Camilla Nylundin Senta. Ratkaisu on johdonmukainen, sillä Hollantilainen ja Senta ovat toisiaan täydentävät sukulaissielut.

Varsinaisesti pariskuntaa yhdistävät kuolemankaipuu, vieraantuminen todellisuudesta ja narsismi. Sentalla on pakko­mielteen­omainen tarve paeta tylsää arkista aherrusta haavemaailmaansa. Mystisestä Hollantilaisesta hän löytää ihannekuvansa. Hän on naiivina nuorena naisena valmis uhraamaan henkensä vapauttaakseen Hollantilaisen tämän kärsimyksistä.

Koska Senta on varakkaan laivanvarustajan hemmoteltu tytär, hänellä on myös aikaa tehdä mielikuvitusretkiä.

Wagnerin kammottavan näkemyksen mukaan Senta on ”tulevaisuuden nainen”, jonka elämäntehtävä on omista tarpeista kieltäytyminen ja omistautuminen miehelle. On helppo ymmärtää, että monet ohjaajat haluavat pelastaa Wagnerin uhrautuvia naisia kuolemalta.

Tässä ohjauksessa Senta onkin määrätietoinen nainen, joka tekee suhteestaan Hollantilaiseen ja tämän itsemurhasta videotaidetta. Lopussa hän on oman näyttelynsä avajaisten juhlittu taiteilija – jota Hollantilaisen kohtalo vielä hieman itkettää.

Esityksen käännekohta on Sentan ja Hollantilaisen duetto toisessa näytöksessä. Kumpikaan ei katso toisiinsa ja tuijottaa aluksi Sentan maalaamaa suurta teosta. Sen jälkeen he alkavat videoida toisiaan. Kuvamaailma ja oma minä kiinnostavat kumpaakin enemmän kuin toinen ihminen.

Luke Halls projisoi videokuvat jättikokoisiksi. Tarina muuttuu visuaaliseksi virtuaalimaailmaksi ja syntyy näyttämötaikaa. Näyttämö pyörii hiljaa ja synnyttää huimauksen tunnetta, joka johtaa lopulta taiteilijan narsistiseen katastrofiin, itsemurhaan.

Kolmannen näytöksen alun kotiinpaluujuhla on Holtenin visiossa Hollantilaisen nekrofiilinen painajainen, jossa kuolleiden haamut viettelevät ja kiusaavat Hollantilaista.

Onneksi kuoron loistokkaassa laulussa on jäljellä merihenkistä raikkautta ja elämää.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Valeruokamyrkytykset vaivaavat Espanjaa: Poliisi tunnistanut jopa 800 huijauksesta epäiltyä brittituristia

    2. 2

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    3. 3

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    4. 4

      Suomalaistutkija ratkaisi ongelman, jota fyysikot ovat pähkäilleet 200 vuotta: Miksi vesipisara ei heti valu kaltevalla pinnalla?

    5. 5

      Emme tarvitse Melania Trumpin apua, vastaa slovenialaiskirjailija Sofi Oksaselle

    6. 6

      Uuden Tuntematon sotilas -elokuvan tekijätiimi ottaa kantaa #metoo-keskusteluun ja puolustaa Paula Vesalaa

    7. 7

      Suomen 100-vuotis­juhlan suurin päätös: Edus­kunta antaa 50 miljoonaa euroa tuntemattomalle pikku­säätiölle, jolla ei ole yhtään vakituista työntekijää

    8. 8

      Onko se hyvä, jos syysloman jälkeen ash? Testaa, ymmärrätkö, mitä lapsesi sinulle sanovat (ja mitä he sinusta ihan oikeasti ajattelevat)

    9. 9

      Säveltäjä Toni Edelmann on kuollut

    10. 10

      Älä pese alapäätäsi saippualla, älä ajele häpykarvojasi ja vältä pikkuhousunsuojia – Nuorten naisten sukuelinten kosketusarkuus haittaa elämää, mutta sitä voi itse hoitaa, sanoo tutkija

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    2. 2

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    3. 3

      Uuden Tuntematon sotilas -elokuvan tekijätiimi ottaa kantaa #metoo-keskusteluun ja puolustaa Paula Vesalaa

    4. 4

      Onko se hyvä, jos syysloman jälkeen ash? Testaa, ymmärrätkö, mitä lapsesi sinulle sanovat (ja mitä he sinusta ihan oikeasti ajattelevat)

    5. 5

      Suomen 100-vuotis­juhlan suurin päätös: Edus­kunta antaa 50 miljoonaa euroa tuntemattomalle pikku­säätiölle, jolla ei ole yhtään vakituista työntekijää

    6. 6

      Patjasta löytyi jopa 20 miljoonaa: Pyramidihuijauksen rahanpesusta epäilty tunnusti viimein torstaina

    7. 7

      20 vuotta sitten aamuyöllä tanskalainen vankikarkuri Steen Christensen saapui hotelli Palaceen ja nosti aseen kohti yöportieeri Mikko Tähtisen kasvoja – 30 minuuttia myöhemmin kaksi poliisia makasi teloitettuna kadulla

      Tilaajille
    8. 8

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    9. 9

      Suomalaistutkija ratkaisi ongelman, jota fyysikot ovat pähkäilleet 200 vuotta: Miksi vesipisara ei heti valu kaltevalla pinnalla?

    10. 10

      Nyt puhuu Ensitreffit alttarilla -asiantuntija, joka myöntää mokanneensa eikä usko sen oikean löytämiseen: Miksi täydellisten parien muodostaminen on niin vaikeaa?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    2. 2

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    3. 3

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    4. 4

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    5. 5

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    9. 9

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    10. 10

      ”Ideologisesti työtön” Ossi Nyman kuuli tukiensa katkaisemisesta Hesarista ja sai haastattelustaan palautevyöryn – ”Ei voi sanoa ääneen, että on tyytyväinen työttömänä”

    11. Näytä lisää