Kulttuuri    |   Lauantaiessee

Ylessä ovat aina puhaltaneet poliittiset tuulet

Sananvapaus ja poliittinen ohjaus on vaikeasti hallittava yhtälö.

Runsas viikko sitten alkanut keskustelu Ylen uutisoinnin poliittisesta riippumattomuudesta johti koviin kierroksiin: tunnetut ruutukasvot syyttivät Ylen uutisten päätoimittajaa Atte Jääskeläistä siitä, että pääministeri Juha Sipilän (kesk) yhteydenotot ovat vaikuttuneet Ylen linjaan.

Jo pelkkä epäily poliittisesta painostuksesta on erittäin vakava asia. Viime keskiviikkona eli viikko sen jälkeen, kun kohun aloittanut Suomen Kuvalehden juttu oli ilmestynyt, Jääskeläisen suorat alaiset eli Ylen väliportaan pomot lähettivät kaksi avointa kirjettä, joissa vannotaan tukea päätoimittajalle.

Tällainenkin on erittäin harvinaislaatuista.

Se, että Ylessä on politiikkaan viittaavaa tai suoraa poliittista myllerrystä, ei sen sijaan ole uutta. Sitä on jatkunut lähes koko Ylen 90-vuotisen historian ajan.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Suomen Yleisradio perustettiin toukokuussa 1926. Yksityisen yhtiön toiminta siirtyi valtiolle vuonna 1934, jolloin Yleisradiosta tuli eduskunnan alaisuudessa toimiva viestintäyhtiö.

Yleisradion napanuora poliittiseen päätöksentekokoneistoon on siis lähes yhtä vanha kuin yhtiö. Siksi Ylen ja päättäjien välinen jännite on kipunoinut aina 1930-luvulta saakka.

Sananvapaus ja poliittinen ohjaus ovat vaikeasti hallittava yhtälö.

Ensimmäinen suuri kamppailu Yleisradion vallasta käytiin toisen maailmansodan jälkeen. Kun pitkään kiellettynä ollut äärivasemmisto sai takaisin täydet toimintaoikeudet, valtionhallinnon paikkoja täytettiin omilla ja omiksi koetuilla ihmisillä.

Yksi tärkeä sillanpääasema oli Yleisradio, joka sai uuden johtajan sodan aikana maanpetostuomion saaneesta Hella Wuolijoesta hallituksen mahtikäskyllä huhtikuussa 1945. Wuolijoen mukana äänensä eetteriin saivat vasemmistotaustaiset tekijät.

Esimerkiksi kommunisti Hertta Kuusisesta tuli suositun Pienoisparlamentti-keskusteluohjelman vakiovieras.

Tyytymättömyys Wuolijoen ohjelmapolitiikkaan kasvoi muissa puolueissa. Kun Neuvostoliiton aiheuttama poliittinen paine alkoi hellittää, muut puolueet alkoivat valmistella vastaiskua. Sen keulakuvaksi tuli Sdp:n kansanedustaja Yrjö Kilpeläinen.

Kilpeläinen tuli tunnetuksi sodan aikana radiopakinoitsija Jahvettina. Hänen oikea henkilöllisyytensä oli varjeltu salaisuus, sillä hän kävi radioaalloilla propagandasotaa Neuvostoliittoa vastaan.

Vuonna 1945 kansanedustajaksi valittu Kilpeläinen ajoi eduskunnassa tarmokkaasti lakia, jolla Yleisradion hallintoneuvoston jäsenten valinta siirrettäisiin eduskunnalle kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriöltä. Tämä tarkoitti sitä, että hallintoneuvoston kokoonpano alkoi vastata parlamentaarisia voimasuhteita.

Niin kutsuttu Lex Jahvetti hyväksyttiin lokakuussa 1948. Wuolijoki erosi seuraavana vuonna.

Yleisradion rooli seuraavina vuosina vakiintui sivustakatsojaksi. Ohjelmissa ei kajottu yhteiskunnallisiin ja poliittisiin kysymyksiin. Aina 1960-luvun puoliväliin saakka Yleisradio oli harmiton tarkkailija. Politiikkaa tehtiin työpaikoilla ja Arkadianmäellä.

Tilanne muuttui, kun presidentti Urho Kekkosen ystävä, maalaisliittolainen Eino S. Repo nimitettiin Yleisradion pääjohtajaksi vuonna 1965.

Revon kaudella yhtiö aloitti vauhdikkaan uudistumisen. Näistä kuuluvimpia olivat oman uutistoimituksen perustaminen ja tilan antaminen nuorille toimittajille. Heidän yhteiskuntakriittiset ohjelmansa poikivat pilkkanimen Reporadio.

Revon valinnan takana oli kuohuvan vuosikymmenen muutospaineet, mutta ennen kaikkea Kekkosen junailu. Presidentti toteutti strategiaansa saada nuorista radikaaleista liittolaisen kulttuurista eliittiä vastaan.

Reporadion synnyttämien kohujen vuoksi Repoa ei valittu pääjohtajaksi toiseksi viisivuotiskaudeksi vaan hän siirtyi radiojohtajaksi – tällä kertaa Skdl:n mandaatilla. Uudeksi pääjohtajaksi tuli Erkki Raatikainen, jonka kausi tunnetaan normalisoitumisen kautena.

Eino S. Revon loppusuora Yleisradiossa alkoi, kun vappuna 1972 radion molemmat kanavat antoivat runsaasti aikaa työväenliikkeen juhlinnalle ja vasemmistolaiselle laululiikkeelle.

Jo aiemmin radiojohtaja oli menettänyt tukijoidensa luottamuksen, joten syntynyt hässäkkä oli hyvä syy siirtää Repo pakkolomalle. Eläkkeelle hän jäi vuonna 1974.

Viimeistään vuoden 1972 jälkeen puoluepoliittiset elimet alkoivat vahtia ohjelmia tarkasti, jotta kilpailevat puolueet eivät saisi enempää ohjelma-aikaa. Esimerkiksi vapun 1973 ohjelmien yksityiskohdista äänestettiin ohjelmaneuvostossa seitsemän kertaa.

1970-luvulla Yleisradio politisoitui ja jäsenkirjat alkoivat vaikuttaa henkilörekrytointeihin, ainakin päällikkötasolla. Myös henkilökunta politisoitui, mikä synnytti kränäisiä kuppikuntia. Tänä aikana hallintoneuvoston ote yhtiöstä oli tiukka.

Tilanne muuttui vasta 1980-luvun puoliväliin mennessä, kun MTV:n uutiset ja paikallisradiot muuttivat mediaympäristöä.

Silloin mediaympäristö ja sen muutos hämmensivät myös korkean tason päättäjiä.

Pääministeri Kalevi Sorsa (sd) suuttui huhtikuussa 1984 esitetyssä A-studiossa, kun syntynyttä tulopoliittista kokonaisratkaisua oli kritisoitu Ylen toisessa ohjelmassa.

”Yleisradio sanoo, että tämä on huono sopimus milloin miltäkin kantilta. Minä sanon, että se on hyvä sopimus”, Sorsa puuskahti.

Kesäkuussa 1984 Sorsa piti Sdp:n puoluekokouksessa kuulun infokratia-puheen, jossa hän läimi julkista sanaa epä-älyllisyydestä ja täydellisestä itsekritiikin puutteesta.

Samana vuonna presidentti Mauno Koivisto vertasi toimittajia sopuleihin, jotka seuraavat laumana kulloistakin mielipidejohtajaa.

Vaikka 2000-luvulla ei ole ollut näyttäviä yhteenottoja Yleisradion ja poliitikkojen kesken, pinnan alla on kuplinut.

Syyskuussa 2009 Ylen Silminnäkijä-ohjelmassa väitettiin rakennusliikkeen toimittaneen ilmaisia rakennustarvikkeita keskustan silloiselle pääministeri Matti Vanhaselle vuonna 1996. Keskusrikospoliisi alkoi selvittää oliko syytä aloittaa esitutkinta, mutta totesi myöhemmin, että mahdollinen rikos olisi vanhentunut.

Vuoden 2011 eduskuntavaaleissa rakettimaisen nousun tehnyt perussuomalaiset on ollut usein nokkapokassa tiedotusvälineiden kanssa – eikä Yleisradio ole poikkeus.

Esimerkiksi Suomen Sisun varapuheenjohtaja Riku Nevanpää vaati virkakunnan ja median ”puhdistuksia” aloittaessaan kampanjansa perussuomalaisten puheenjohtajaehdokkaana elokuussa 2016.

Viime viikkojen kuohunta on hyvä muistutus siitä, että vaikka toisinaan Yleisradio tuntuu ulkoisesti puksuttavan tasaisesti eteenpäin, sen kulisseissa tapahtuu jatkuvasti. Niin kauan kuin Yle on poliittisen koneiston liekanarussa, räjähdysherkkyys säilyy.
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Media
  • Politiikka
  • Juha Sipilä

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Michael Monroe käyttäytyi 30-vuotisjuhlakeikallaan taas sopimattomasti, ja hyvä niin – Illan erikoisvieraat olivat todellinen antikliimaksi

    2. 2

      Neljä ihmistä on loukkaantunut veitsihyökkäyksessä Münchenissä, tekijä vapaana – HS seuraa

    3. 3

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    4. 4

      Haaveeni olisi tehdä työtä, hankkia asunto ja perustaa perhe, mutta tähän Suomi ei anna mahdollisuutta

    5. 5

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    6. 6

      Jenna Lehtonen tekee ulkomaanmatkan lähes joka kuukausi, Pirkko Schildt on käynyt 113 maassa – Miksi osa meistä tahtoo olla jatkuvasti liikkeessä?

      Tilaajille
    7. 7

      Uuden Tuntematon sotilas -elokuvan tekijätiimi ottaa kantaa #metoo-keskusteluun ja puolustaa Paula Vesalaa

    8. 8

      Kokoomuksen suosio kasvaa, keskustan alamäki jyrkkenee – myös vihreiden ennätyssuosio hiipuu

    9. 9

      Suomessa myytävä jugurtti ja limsa eivät ole yhtä hedelmäisiä kuin Italiassa ja ikoninen tee on aromikkaampaa Britanniassa – Suomalaisten maku on tällainen, perustelevat yritykset

    10. 10

      Uusnatsien ja heidän vastustajiensa mielen­osoitukset ovat alkamaisillaan Tampereella – ”Poliisi tarkkailee tilannetta”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    2. 2

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    3. 3

      Uuden Tuntematon sotilas -elokuvan tekijätiimi ottaa kantaa #metoo-keskusteluun ja puolustaa Paula Vesalaa

    4. 4

      Suomen 100-vuotis­juhlan suurin päätös: Edus­kunta antaa 50 miljoonaa euroa tuntemattomalle pikku­säätiölle, jolla ei ole yhtään vakituista työntekijää

    5. 5

      Haaveeni olisi tehdä työtä, hankkia asunto ja perustaa perhe, mutta tähän Suomi ei anna mahdollisuutta

    6. 6

      Onko se hyvä, jos syysloman jälkeen ash? Testaa, ymmärrätkö, mitä lapsesi sinulle sanovat (ja mitä he sinusta ihan oikeasti ajattelevat)

    7. 7

      Emme tarvitse Melania Trumpin apua, vastaa slovenialaiskirjailija Sofi Oksaselle

    8. 8

      Suomalaistutkija ratkaisi ongelman, jota fyysikot ovat pähkäilleet 200 vuotta: Miksi vesipisara ei heti valu kaltevalla pinnalla?

    9. 9

      Säveltäjä Toni Edelmann on kuollut

    10. 10

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    2. 2

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    3. 3

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    4. 4

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    5. 5

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    9. 9

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    10. 10

      ”Ideologisesti työtön” Ossi Nyman kuuli tukiensa katkaisemisesta Hesarista ja sai haastattelustaan palautevyöryn – ”Ei voi sanoa ääneen, että on tyytyväinen työttömänä”

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Hirviöt juoksevat Helsingin kaduille lauantaina kello 13 – HSTV näyttää karmaisevan halloweenjuoksun suorana
    3. Erittäin voimakas taifuuni lähestyy Japania – sääolosuhteiden on arvioitu vaikuttavan äänestys­aktiivisuuteen sunnuntaisissa vaaleissa
    4. Uusnatsien ja heidän vastustajiensa mielen­osoitukset ovat alkamaisillaan Tampereella – ”Poliisi tarkkailee tilannetta”
    5. Sähköratavaurio Tikkurilassa sekoittaa pääkaupunkiseudun lähijunaliikennettä – kaukojunat Helsingin ja Tampereen välillä voivat myöhästyä jopa 40 minuuttia
    6. Luottamus poliisiin ehkäisee levottomuuksia – Mitä Suomessa voitaisiin oppia Ruotsissa tehdyistä virheistä?
    7. Neljä ihmistä on loukkaantunut veitsihyökkäyksessä Münchenissä, tekijä vapaana – HS seuraa
    8. Tunti sitten
    9. Kurdijoukkoihin värväytyneen Mehmet Aksoyn elokuvanteko päättyi Isisin luoteihin Raqqan porteilla – sitä ennen hän lähetti viestin Suomeen
    10. Slovakialaisen tanssiteatterin lumoava Carmen on ennätysmäisen eroottinen
    11. Kanadan pääministeri Trudeau arvosteli Quebecin huivikieltoa, joka on tiettävästi Pohjois-Amerikan ensimmäinen – ”Hallinnon ei kuulu kertoa naiselle, miten hänen pitäisi pukeutua”
    12. Taitava ja runollinen esikoisromaani kertoo lapsesta, jolla on yksi jalka Suomessa, toinen sosialismin krapulaa potevassa Romaniassa
    13. Näytä lisää