Kulttuuri

Koskaan ei ole myöhäistä – 101-vuotias taiteilija on ”vuosikymmenen löytö” ja nostaa nyt viskilasin läpimurtonsa kunniaksi

Carmen Herrera myi ensimmäisen maalauksensa 89-vuotiaana ja nauttii nyt 101-vuotiaana menestyksestään. HS tapasi maailmankuuluksi nousseen taiteilijan kotonaan New Yorkissa.

New York

Oletko 30-, 40-, 50-, 60-, 70-, 80- tai vaikka 88-vuotias ja tuntuu, että elämä on jo ohi?

Ei välttämättä! Koko ikänsä taiteilijana toiminut Carmen Herrera myi ensimmäisen taulunsa vasta 89-vuotiaana, ja nyt hänestä kohisevat kaikki.

Hän on Guardian-lehden ”vuosikymmenen löytö” ja New York Timesin mukaan ”elävä aarre”. Yleisö jonottaa vuodet 1948–1978 käsittelevään retro­spektiiviin Whitney Museum of American Artissa New Yorkissa, ja kriitikot vaativat lisää: miksi vain museon kahdeksas kerros on omistettu hänelle? Miksi ei koko museo!

101-vuotias Herrera nauttii suosiosta täysin siemauksin. Ja nyt hän on luvannut kertoa Helsingin Sanomille tarinansa.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Painan ovikelloa Manhattanin 19. kadulla, ja nuori assistentti tulee avaamaan. Taiteilija itse ei ehdi vastaan, koska Elämä Francon jälkeen -tv-sarja on kesken.

Kirjahylly näyttää sisältävän esimerkiksi James Joycen Finnegans Waken ensipainoksen vuodelta 1939, Jean Genet’tä ja paljon muuta. Asunto ei ole iso: ateljeetila ja keittiösyvennys lohkaisevat valtaosan. Kirjahyllyn takana on sänky ja televisio.

Taiteilija ja perheystävä Tony Bechara saapuu paikalle kääntäjäksi. Kuubassa syntynyt Herrera puhuu toki englantia, mutta kuulo on heikentynyt ja kommunikointi on hänelle helpompaa espanjaksi.

Tv-sarja loppuu, ja Herrera rullaa pyörätuolinsa ateljeen puolelle. Hän on elävä esimerkki siitä, että koskaan ei ole liian myöhäistä.

Miltä tuntui saada menestystä vasta 90-vuotiaana?

”Olin aina varma työni laadusta, ja tämän olisi pitänyt tapahtua jo aikoja sitten. Mutta uskoin siihen mitä tein, ja koska minut jätettiin huomiotta, olin vapaa tekemään mitä haluan”, hän sanoo.

Carmen Herrera syntyi vuonna 1915 journalistiperheeseen. Isä oli perustanut El Mundo -sanomalehden ja äiti oli ”Kuuban ensimmäisen feministi”.

Kun Carmen täytti 14, vanhemmat lähettivät hänet pariisilaiseen yksityiskouluun. Tuntuu uskomattomalta haastatella vuonna 2016 taiteilijaa, joka muistaa 1920-luvun Pariisin!

”Wall Streetin pörssiromahduksen jälkeen 1929 melkein kaikki tytöt lähetettiin takaisin kotiin. Minä sain jäädä unelmieni Pariisiin vuoteen 1931 asti.”

Herrera jatkoi taide- ja arkkitehtuuriopintoja Kuubassa. Hän myi tavanomaisia maisema­maalauksiaan amerikkalaisturisteille jo 20-vuotiaana vuonna 1935, joten 89-vuotiaana tapahtui oikeammin ”ensimmäinen ammattimainen galleriamyynti”.

Herrera muutti New Yorkiin vuonna 1939, kun hän meni naimisiin kielineron ja runoilijan Jesse Lowenthalin kanssa. He muuttivat 19. kadulle, jossa Herrera nytkin asuu.

Lowenthal teki elämäntyön Stuyvesantin eliittikoulun opettajana. Lähiystäviin kuuluivat esimerkiksi koulukaveri, taidemaalari Barnett Newman sekä Willem de Kooning.

”Newman ei kiinnittänyt taiteeseeni huomiota, koska olin häntä nuorempi ja nainen. De Kooning joi liikaa, kuten kaikki abstraktit ekspressionistit.”


Sota-aikaan Herrera teki työkseen solmioita käytetystä lasku­varjo­kankaasta.

”Sitten liikkeen omistaja sanoi, että älä tule ensi tiistaina. Hän poltti rakennuksen vakuutusrahojen toivossa. Mieheni sanoi, että minulla on jo työ: tehdä taidettani.”

Herreran oma geometris-abstrakti tyyli löytyi Pariisissa, jonne pariskunta muutti vuosiksi 1948–1954.

”Hienointa oli tajuta, että minun ei tarvitse enää opiskella. Voin keskittyä maalaamaan!”


Sodanjälkeinen Pariisi oli köyhä. Herrera teki tauluja hevosten suojana käytettyihin juutti­kankaisiin, kun muuta ei ollut.

”Sitten naiset alkoivat saada kenkiä sidottujen pahvinpalojen sijasta, ja saatiin aitoa kahvia. Kerran oopperassa yleisön joukkoon laskeutui portaita nainen, joka pystyi jo pukeutumaan elegantisti. Yleisö kohahti ja taputti. Pariisi oli palannut Pariisiksi”, hän muistaa.


Anekdootteja riittää.

”Katutaiteilija maalasi Notre Damen katedraalista kuvaa Pont Neufin sillalta käsin ja selitti työtään suurieleisesti miehelle, joka nyökytteli kiinnostuneena. Nyökyttelijä oli Pablo Picasso.”

Pariisissa pariskunta näki Samuel Beckettin Huomenna hän tulee -näytelmän kantaesityksen.

”Ja kirjailija Jean Genet oli ystäviämme. Kerran helminauhani katkesi, ja Genet keräsi kärsivällisesti lattialta kaikki helmet ja pujotti ne paikoilleen.”

Näytän Genet-kirjaa kirjahyllyssä. Herrera ilahtuu.

”En muistanut! Oi, tässä on ystävämme! Genet oli hieno mies, kun taas kirjailija Simone de Beauvoir oli ilkeä nainen.”

101-vuotias ehdottaa maljaa Genet’n kunniaksi. Viinikokoelmassa näyttää olevan Châteauneuf-du-Papen alueen puna­viinejä ja Sancerren alueen valkoviinejä Ranskasta, mutta Herrera valitsee satojen eurojen arvoista Macallan Oscuro -viskiä. Hän ottaa kahden tunnin aikana vain tipan, mutta kielenkannat aukeavat entisestään.


Oliko teillä näinä vuosina taiteellisia ihanteita?

”Itseni”, Herrera sanoo. ”Ja espanjalainen Francisco de Zurbarán 1600-luvulta.”

Herreraan vaikutti tiettävästi myös japanilainen taide, venäläinen avantgarde, Georgia O’Keeffen asenne taiteilijana, joka ei antanut sovinismin lannistaa, Piet Mondrian sekä myöhemmin Leon Polk Smithin ystävyys. Niistä hän ei nyt puhu.

”Ah Pariisi. Siellä tapasimme myös tuon pikku hutsun”, Herrera sanoo löytäessään Whitney-museon näyttelykirjasta 1940-luvun valokuvan. Kuvassa hänen miehensä toisessa käsipuolessa on ranskalainen ystävä.

”Nyt kyllä viski puhuu!” Tony Bechara naurahtaa. ”Hän ei ollut hutsu, vaan ystäväsi!”

Herrera palasi Yhdysvaltoihin vuonna 1954 omituisessa tilanteessa. Robert Rauschenberg ja Ellsworth Kelly tekivät läpi­murron keinoilla, joita Herrerakin hyödynsi. Herrera teki myös Lygia Clarkin ja Frank Stellan tyylin taidetta vähän ennen Clarkia ja paljon ennen Stellaa.


Silti häntä kehunut newyorkilais­galleristi kieltäytyi yhteistyöstä, koska Herrera oli nainen. Hän luopui galleristin etsimisestä vuosikymmeniksi.

”Tein taidetta taiteen vuoksi ja olin optimisti. Minua tuki se, että nuoremmat taiteilijat alkoivat nähdä asioita samoin.”

Kuuba-yhteys säilyi Fidel Castron valtaannousuun asti. Herreran veljet olivat taistelleet diktaattoreita vastaan vuosikymmeniä, ja koko perhe odotti Castrolta suuria.

”Mutta Castro vangitsi veljeni toisinajattelijana ja lakkautti isäni sanomalehden, koska ei kestänyt sananvapautta. Kävin Kuubassa viimeksi 1963 kuolevaa äitiäni hoitamassa.”

Herrera kirjoitti poliittisten vankien ahdingosta New York Timesiin ja kampanjoi veljensä vapauttamiseksi, mikä lopulta onnistui. Pariskunta myös auttoi kuubalaisia pakolaisia.

”Castro – mikä valtava pettymys”, Herrera kuittaa.

Vuosikymmenet vierivät. Lowenthal lähti aamuisin opettamaan ja Herrera maalasi teoksia, joita saatettiin kehua näyttelyissä, mutta joita ei koskaan myyty. Hän pelkisti ilmaisuaan kahden värin ja usein vain kahden muodon vuorovaikutukseen.

”Ajattelen aina, mitä voi ottaa pois, jotta pääsen ytimeen.”


Herrera lopetti maalaamisen 1996 päädyttyään miehensä omaishoitajaksi. Puoliso kuoli 98-vuotiaana vuonna 2000.

Hän ei aivan ehtinyt nähdä Herreran lopullista läpimurtoa.

Vuonna 2004 alkoi tapahtua. Latincollector-gallerian omistaja oli tekemässä kolmen naispuolisen geometris-abstraktin taiteilijan yhteisnäyttelyn, jota oli jo mainostettu. Sitten yksi heistä perui osallistumisensa. Tony Bechara ehdotti galleristille Herreraa.

Näyttely kehuttiin New York Timesissa, ja galleristi kertoi 89-vuotiaalle Herreralle uutisen: yksi teos oli myyty.


Sama galleria teki 2005 Herrera-retro­spektiivin. Nyt New York Times julkaisi ensim­mäisen vain Herreraan keskittyvän ison ar­vion. ”Silloin erityisesti nais­keräilijät alkoivat ostaa teoksiani”, taiteilija muistelee.

Kriitikot ihastelivat teosten jännitteitä. Muodot saattavat koskettaa kankaalla vain yhden terävän reunan kohdalta, missä on joidenkin arvostelijoiden mielestä jopa jotain seksuaalista.

Herrera näkee toisin: voimakenttiä ne ovat, eivät seksiä.


Menestyksen myötä Herrera innostui maalaamaan jälleen. Seurasi menestysnäyttely Miamissa, läpimurto Saksassa ja vuonna 2009 näyttely Birminghamissa, jonka nähtyään Guardian-lehden kriitikko kutsui häntä vuosikymmenen löydöksi.

”Kuraattori Nigel Prince oli googlannut aivan toista nimeä ja törmännyt Carmeniin. Hän teki saman kysymyksen kuin kaikki taiteentuntijat: voivatko nämä vuosiluvut pitää paikkansa? Carmen teki niin varhain teoksia tyylillä, joista muut taiteilijat tulivat vasta myöhemmin tunnetuksi”, Bechara kertoo.


Herreralla on nyt kaikki hyvin: rahat riittävät kolmeen assistenttiin, jotka vuorottelevat Herreran apuna 24 tuntia vuorokaudessa. Lääkärille ei tarvitse lähteä, koska Herreralla on varaa tilata lääkärit kotikäynneille.

Varallisuutta kerryttää pian myös yhteistyö Akris-muotitalon kanssa. He aikovat painattaa maalausten kuvioita vaatteisiin.

”Omituista. Eihän muoti ole taidetta”, 101-vuotias väittää.

Nykyisin Herrera aloittaa jokaisen aamun tekemällä uusia luonnoksia lyijykynällä.

”Ja leikkaamalla saksilla paperia. Toimin intohimosta ja intuition voimalla. Etsin puhuttelevia muotoja ja jos löydän jotain kiinnostavaa, jatkan siitä.”

Kun värikynillä viimeistelty luonnos on valmis, Herrera sijoittaa sen seinälleen muiden luonnosten rinnalle. Alkaa karsinta. Vain parhaat luonnoksista päätyvät isolle kankaalle.

”Kun työ tulee paremmaksi, minä voin paremmin. Taide pitää hengissä.”

Hän voi toteuttaa nyt myös taiteelliset unelmat, joihin ennen ei ollut varaa.

”Osa töistäni oli tarkoitettu veistoksiksi, mutta tuttu ja edullinen puuseppä kuoli, joten projekti jäi kesken varojen puutteessa. Nyt toteutan nekin työt.”

Herrera pohtii nykyisen kotimaansa tulevaisuutta.

”Mihin olemmekaan päätyneet. Äänestin Hillary Clintonia, mutta Trump voitti.”

Hän tuntee sympatiaa nuoria newyorkilaistaiteilijoita kohtaan.

”New York on muuttunut hirvittävän kalliiksi. En tiedä, miten nuoret voivat täällä enää elää.”

101-vuotiaan kokemuksella: mikä on neuvonne nykyajan nuorille taiteilijoille?

”Maalaa. Maalaa vaan! Älä huolehdi maineesta, joka on vähän vulgääri juttu. Huolehdi taiteesta!”

Carmen Herrera: Lines of Sight. Whitney Museum of American Art (99 Gansevoort Street, New York) 9. 1. 2017 asti.

 



 
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Carmen Herreran ensimmäiset 101 vuotta

1915

Syntyy journalistiperheeseen Kuubassa.

1929–1931

Opiskelee Marymountin tyttökoulussa Pariisissa.

1932–1938

Taide- ja arkkitehtuuriopintoja Kuubassa.

1939

Naimisiin yhdysvaltalaisen Jesse Lowenthalin kanssa, josta tulee newyorkilaisen Stuyvesantin lukion äidinkielenopettaja. Pariskunta muuttaa Manhattanin 19. kadulle.

1948–1954

Pariskunta asuu Pariisissa ja Herrera löytää oman geometris-abstraktin tyylinsä liityttyään Salon des Réalites Nouvelles -taiteilijaryhmään. Hän saa hyviä arvioita Pariisista Torontoon, mutta teoksia ei myydä.

1954–1961

Hyvät arviot yhteisnäyttelyistä eivät auta Yhdysvalloissa. Herrera lopettaa galleristien etsinnän, mutta jatkaa taiteellista työtään.

1962

Viimeinen matka Kuubaan sairasta äitiä hoitamaan. Castro on pidättänyt hänen veljensä ja lakkauttaa myöhemmin hänen isänsä perustaman sanomalehden.

1971

Saa Yhdysvaltain kansalaisuuden.

1996–2000

Herrera lopettaa maalaamisen keskittyäkseen puolison hoitamiseen. Puoliso kuolee 98-vuo­tiaana vuonna 2000.

2004

Yhteisnäyttely tuo Herreralle viimein galleristin New Yorkissa. 89-vuotiaana galleria myy Herreran teoksen, ja Herrera tarttuu taas siveltimeen.

2005

Galleristin kokoama retrospektiivi saa New York Timesissa isot kehut. Teosten myynti kiihtyy.

2009

Näyttely Birminghamissa saa Guardian-lehden kutsumaan Herreraa ”vuosikymmenen löydöksi”.

2010–2016

Suurta suosiota ympäri maailmaa. Whitney Museum of American Art järjestää toistaiseksi laajimman Herrera-retrospektiivin. 101-vuotias osallistuu avajaisiin – ja palaa ateljeehensa Manhattanin 19. kadulle maalaamaan.

Vesa Sirén

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuvataide
  • New York
  • Vesa Sirén

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    2. 2

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      Sote-ratkaisu horjuu jälleen – asiantuntijat laidasta laitaan varoittavat viemästä tuoreinta versiota eteenpäin

    5. 5

      Myös monet työssä käyvät välttelevät työntekoa

    6. 6

      Kaksi irlanninterrieriä on maksanut emännälleen 16 500 euroa – Koirat määrittävät Elina Kokkosen koko päivärytmin

      Tilaajille
    7. 7

      Autokoulunopettaja näytti, miten vaihteita vaihdetaan – Miksi tuntuu paremmalta olla hiljaa ahdistelusta?

    8. 8

      Jari Jääskeläinen on vaihtanut työmaakoppien tyttökalentereita luontokalentereihin – rakennusalalla naisia on häiritty vuosikymmenet, mutta nyt asiaan halutaan muutos

    9. 9

      Onko alkoholin tilaaminen ulkomailta todella kielletty laissa? – Lakimies sanoo kieltoa ”suureksi sumutukseksi”, joka perustuu muutaman virkamiehen ratkaisuun

    10. 10

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen kääntää saduista roolit nurin – Tasa-arvoista kasvatusta korostava vanhempi törmää yhä ihmettelyyn

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    2. 2

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    3. 3

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    4. 4

      Suomalais-hollantilainen laite mullisti saasteiden mittauksen: Satelliittikuvat paljastavat, missä päin maailmaa ilma on saastuneinta

    5. 5

      Autokoulunopettaja näytti, miten vaihteita vaihdetaan – Miksi tuntuu paremmalta olla hiljaa ahdistelusta?

    6. 6

      Lääkäri ei ottanut poikani puheita itsemurhasta todesta – ensimmäinen yritys oli viimeinen

    7. 7

      Onko alkoholin tilaaminen ulkomailta todella kielletty laissa? – Lakimies sanoo kieltoa ”suureksi sumutukseksi”, joka perustuu muutaman virkamiehen ratkaisuun

    8. 8

      Meteorologi selittää, miksi Helsingin yllä loisti voimakkaan punainen aurinko

    9. 9

      Tätä on seksuaalinen häirintä, ja tämän sille voi tehdä – Kaikki, mitä asiasta pitää tietää

    10. 10

      Uusi kulmakarvojen tatuointimenetelmä villitsee Suomessakin, mutta onko microblading turvallista? Asiantuntija oikoo viisi väärinkäsitystä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

    5. 5

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    6. 6

      Kiusaajat voittivat Niklas Herlinin

      Tilaajille
    7. 7

      Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

    8. 8

      Teollisuuden ja median suuromistaja Niklas Herlin on kuollut

    9. 9

      Naisen käsi osui vahingossa vastaan kävelleeseen mieheen Kalliossa – mies raivostui silmittömästi, löi ja potki naista

    10. 10

      Rikollisjengi kaappasi ruokakaupan Malmössä ja ryhtyi pyörittämään sitä itse – ”En ole koskaan nähnyt mitään vastaavaa”

    11. Näytä lisää