Kulttuuri

Kahdeksan lukua Suomen synnystä – listasimme Suomen historian käännekohdat

Itsenäinen Suomi täyttää tänä vuonna 100 vuotta. Mutta milloin ja miten Suomi on syntynyt? HS listaa Suomen historian kahdeksan käännekohtaa jääpeitteen vetäytymisestä ennätyskorkeaan elintasoon.

1. luku, jossa ensimmäiset asukkaat saapuvat

Ensimmäiset asukkaat saapuivat nykyisen Suomen alueelle ehkä ennen jääkautta (noin 114 000–9 500 eaa). Heistä ei kuitenkaan ole tietoa. Usean kilometrin paksuinen jääpeite on jyrännyt mahdolliset todisteet paleoliittisen kauden ihmisasutuksesta. Ainoa teoreettisesti mahdollinen löydös sijaitsee Kristiinankaupungin Susiluolassa. Sieltä tehdyt kivilöydöt ulottuvat 120 000 vuoden päähän, jolloin ne olisivat neandertalin­ihmisen kädenjälkeä. On kuitenkin todennäköistä, että löydöt ovat luonnonmuodostelmia.

Jääkauden jälkeen kasvillisuus ja eläimistö palasivat Suomeen. Heitä seurasivat pian ihmiset. Nykytietojen mukaan he aloittivat matkansa Volga-joen mutkasta ja koukkasivat Keski-Euroopan kautta pohjoiseen. Matkalla geenit säilyivät, mutta kieli ehti vaihtua. Suomen asuttaminen katsotaan aloittaneen mesoliittisen kauden (noin 8 700–5 100 eaa). Hengissä he pysyivät ­metsästämällä, kalastamalla ja keräämällä sieniä ja marjoja. Suomen alueella asui tuhansia tai kymmeniä tuhansia ihmisiä.

Rautakauden (noin 500 eaa–1150 jaa) loppupuolella ­rakennettiin useat maamme muinaislinnat. Viikinkiaikana (noin 800–1025 jaa) kaupanteko ja yhteydet muualle maailmalle vilkastuivat. Itämeren rannikoilla alkoi syntyä kaupunkimaisia asutuksia.

2. luku, jossa Suomi jakautuu osaksi Ruotsia ja ­Novgorodin valtakuntaa

Ristiretkien aikakausi (noin 1025–1300) oli Itämeren tienoilla väkivaltaista aikaa. ­Suomen alueen heimot tappelivat muun muassa tanskalaisten ja ruotsalaisten kanssa.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Ruotsalaiset tekivät Suomeen kolme ristiretkeä. Niiden seurauksena Suomi päätyi osaksi katolista kristikuntaa ja sitä myötä osaksi myöhempää Ruotsin valta­kuntaa. Ensimmäinen asiakirja, jossa Suomi on merkitty osaksi Ruotsia, on päivätty ­helmikuun 11. 1253.

Itä-Suomi päätyi puolestaan osaksi ortodoksista kristikuntaa. Kristinuskon vankistunut asema tuki kaupankäyntiä.

3. luku, jossa Suomi on ­pitkään osa Ruotsia


Ruotsin ja Novgorodin välinen raja määriteltiin ensimmäisen kerran Pähkinäsaaren rauhassa vuonna 1323. Tätä on pidetty myöhemmin ­Suomen ensimmäisenä itärajana. Lounais-Suomen alue liittyi tiukemmin osaksi Ruotsia ­kirkon, ruotsalaisen siirtolaisten ja hallinnon kautta. Konkreettisia vallan merkkejä olivat muun muassa Turun, Hämeen ja ­Viipurin linnat sekä Turun ­tuomiokirkko.

Ruotsin aika oli kaupungistumisen aikaa. Vuosina 1200–1400 Suomeen perustettiin kuusi kaupunkia: Ulvila, Porvoo, Viipuri, Rauma ja Naantali.

Ruotsista tuli suurvalta 1600-luvulla. Suurvaltakaudelle loi pohjan Kustaa Vaasan valta­kausi. Uskonpuhdistus pyyhkäisi katolisuuden sivuun ja tilalle ­tulivat Martti Lutherin opit. ­Tämä antoi alkusykäyksen suomen kirjakielen kehittämiselle.

Ruotsin suurvalta-asema ­mureni 1700-luvulla. Venäjän keisari Pietari Suuri valloitti Ruotsilta Inkerinmaan ja aloitti uuden pääkaupungin rakentamisen. Isovihasta eli Venäjän ­miehityksestä sekä Ruotsin ja Venäjän välisestä ns. hattujen sodasta (1741–43) huolimatta 1700-luvun jälkipuolisko oli Suomessa kehityksen ja vaurastumisen aikaa.

4. luku, jossa Suomi on ­pitkään osa Venäjää

Napoleon ja Aleksanteri I solmivat heinäkuussa 1807 Tilsitin sopimuksen. Näin suurvallat jakoivat Euroopan omiksi etupiireikseen. Tämän jälkeen Venäjä valloitti Suomen. Vallatusta alueesta muodostettiin Suomen suuriruhtinaskunta vuonna 1809. Suuriruhtinaskunta-termiä oli käytetty jo Ruotsin vallan aikana 1500-luvulla, ­mutta nyt se alkoi saada hallinnollista ja valtiollista merkitystä. Tämä ei vielä tarkoittanut ­”suomalaisen valtion” syntyä.

Venäjän ja suomalaisten yhteistyössä suuriruhtinaskunnan autonomia laajeni vuosisadan ­lopulle saakka. Käänne siihen, minkä tunnemme modernina Suomena, tapahtui 1850-luvulla. Vapaamielinen hallitsija Aleksanteri II lievensi sensuuria. Metsäteollisuus alkoi kasvaa, ­kuten myös väestö. 1860-luvulla valmistui ensimmäinen rautatie ja perustettiin ensimmäinen ­liikepankki. Taloudellinen kasvu tuki kansallista heräämistä, aluksi lähinnä pienen sivistyneistön piirissä. Muita yhteiskunnallisia merkkipaaluja olivat oma valuutta, kansakoululaitos, tasa-arvon parantaminen ja vuosisadan ­lopulla työväenliikkeen synty.

5. luku, jossa sortokausi nostattaa kansallistunnetta

Idea Suomesta vakiintui ja levisi 1800- ja 1900-luvun vaihteessa. Sitä tuki ­Suomen taiteen kultakausi ­vuosina 1880–1910, jolloin ­suomalaiselle taiteelle luotiin kansallinen ilme ja se nousi ­kansainväliselle tasolle. Aika­kauteen sijoittui myös suomenkielisen kirjallisuuden nousu. Kansallistunteen herääminen johti konfliktiin venäläisten kanssa, sillä he olivat tiivistämässä valtiorakennettaan.

Vuosien 1899–1905 ensimmäinen venäläistämiskausi päättyi vuoden 1905 suurlakkoon, jonka seurauksena suomalaiset saivat yleisen äänioikeuden 1906 ja maahan syntyi nykyaikainen puoluejärjestelmä. Suomen yksikamarisen eduskunnan vaalit järjestettiin maaliskuussa 1907. Toisella sortokaudella 1908–1916 Venäjä koetti vähentää lain­säädäntövaltaa Suomen senaatilta ja eduskunnalta.

Ensimmäinen maailmansota esti kuitenkin ohjelman toteuttamisen. Venäläistämistoimien yksi seuraus oli sotilaalliseen vastarintaan valmistautuva salainen jääkäriliike.

Suomen väkiluku 1910-luvun lopulla oli noin kolme miljoonaa.

6. luku, jossa Suomi itsenäistyy

Suomen itsenäistyminen oli osa Venäjän sekavaa vuotta 1917, jolloin maassa tehtiin kaksi vallankumousta. Niiden taustalla olivat Venäjän sisäiset ongelmat ja huono ­menestys I maailmansodassa.

Suomen itsenäistymisessä on kolme tärkeää päivämäärää.

Heinäkuun 18. päivä eduskunta hyväksyi valtalain, jolla Venäjän keisarille kuulunut korkein valta Suomen suuriruhtinas­kunnassa siirrettiin eduskunnalle.

Lokakuun vallankumous ­Venäjällä herätti epävarmuutta Suomessa, ja 15. marraskuuta eduskunta julistautui ”toistaiseksi” korkeimman vallan haltijaksi. Joulukuun 4. päivänä Svinhufvudin senaatti eli Suomen hallitus luki laatimansa itsenäisyysjulistuksen eduskunnalle, joka ­hyväksyi sen kaksi päivää ­myöhemmin.

Kuudennesta joulukuuta tuli Suomen itsenäisyyspäivä vasta pienen vatvomisen jälkeen. ­Nykyiselle kalenteripaikalleen itsenäisyyspäivä vakiintui vuonna 1919.

Epävakaa yhteis­kunnallinen ­tila ryöstäytyi punaisten ja ­valkoisten väliseksi sisällis­sodaksi tammi­kuussa 1918. Tavallisten taisteluiden lisäksi molemmat osapuolet harjoittivat poliittista terroria.

Sisällissodassa sai surmansa kaikkiaan noin 37 000 ihmistä. Sodan varjo jakoi kansakuntaa vuosi­kymmeniksi.

7. ­luku, jossa talvisota ­yhtenäistää rikkinäisen kansan

Kuningaspähkäilyjen jälkeen Suomesta tuli ­tasavalta 1919.

Maa haki ulkopoliittista tukea Ruotsilta ja Länsi-Euroopasta. Valtio toteutti monia uudistuksia, kuten torpparivapautuksen, oppivelvollisuuslain ja uskonnonvapauslain, sekä edisti ­kunnallista demokratiaa.

1920-luvun lopun lama aiheutti sisäpoliittista kuohuntaa, ­mutta Suomi säilytti demokratiansa.

1930-luvun lopulla käynnistettiin jo hankkeita, joissa oli ­varhaisia merkkejä hyvinvointi­valtio­ajattelusta.

Yhteiskunnalliset uudistukset katkesivat Neuvostoliiton aloittamaan talvisotaan 30. 11. 1939.

Sovintohakuinen 30-luvun ­sisäpolitiikka ja yhteinen vihollinen hitsasivat kiinni sisällissodan jakamaa kansaa. Talvisodan hengen yksi konkreettinen lopputuote oli Tammikuun kihlaus. Se oli Suomen työnantajain ­antama julistus, jossa työnantajat tunnustivat ammattiliittojen ja SAK:n neuvottelu­osapuoliksi työmarkkinakysymyksissä.


8. luku, jossa Suomi hakeutuu länsileiriin

Saksan rinnalla hävityn jatkosodan jälkeen Suomi säilytti itsenäisyytensä, mutta joutui ottamaan Neuvostoliiton toiveet ja halut huomioon vuosikymmenien ajan. Idänsuhteiden hoito henkilöityi presidentteihin, J.K. Paasikiveen ja Urho Kekkoseen.

Neuvostoliitossa alkoi uudistuspolitiikka 1980-luvun puoli­välissä. Se muutti Suomen asemaa. Berliinin muurin murtumisen ja Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen Eurooppa avautui Suomelle. Vuonna 1991 Suomen ja Neuvostoliiton välinen YYA-sopimus raukesi, ja vuonna 1995 Suomi liittyi Euroopan unioniin.

Sotien jälkeen Suomen elin­ta­so kohosi. ­Kaupungistuminen ja teollistuminen tapahtuivat 1950- ja 60-luvulla muista maista poiketen samanaikaisesti. Samanaikaisesti toteutetut sosiaalipoliittiset uudistukset pehmensivät muutosta. Kansainväliset vertailut osoittavat, ettei suomalaisten elintaso ole koskaan ollut yhtä korkea kuin nyt 2000-luvulla.

Suomen juhlavuoden alussa Suomessa on viisi ja puoli miljoonaa asukasta.
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Suomi 100 vuotta
  • Historia

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Melkein varma työpaikka ja lähes 3 500 euron palkka kenelle tahansa – Mikä estää suomalaisia työttömiä ryntäämästä Norjaan?

    2. 2

      Ruutuaika on vanhentunut käsite, sanovat asian­tuntijat – toimittaja antoi lastensa pelata viikon vapaasti, tässä tulokset

    3. 3

      Psykiatri varoittaa kasvavasta ilmiöstä: Suomessa elää jo tuhansia nuoria, jotka eivät poistu huoneestaan, koska netti ja pelit riittävät elämän sisällöksi – ”Nuori voi uhata tappaa itsensä, jos pelilaitteet takavarikoidaan”

      Tilaajille
    4. 4

      Terve järki on usein suurinta höpön höpöä

    5. 5

      Muistatko Tarja Halosen mainoskampanjassa laitapuolen kulkijana? Kuva olikin manipulaatio ja vartalo toisen naisen

    6. 6

      ”Hänelle tarjottiin suoraan psyykenlääkitystä, eikä siinä huoltajana jäänyt vaihtoehtoa” – Espoolaisäidin 10-vuotias tyttö sai lääkereseptin heti, mutta keskusteluapua vasta kuukausien kuluttua

    7. 7

      Tutkijat lähettivät viestin maankaltaiselle planeetalle vain 12 valovuoden päähän – ”Kuin huutaisi metsään tietämättä, onko siellä petoja”

    8. 8

      Aikuinen mies oli sukupuoliyhteydessä 10-vuotiaan kanssa, oikeus vapautti raiskaussyytteestä – rikosoikeuden professorit kummastelevat tilannetta

    9. 9

      Jo yksi lasi olutta päivässä lisää syöpäriskiä, varoittaa dosentti – Jos korkin pistää tänään kiinni, alkoholin aiheuttaman syövän riski alkaa pienentyä 5–10 vuodessa

    10. 10

      Hiihtäjä Ristomatti Hakolan puheissa ei ole suodatinta mutta lukupäätä riittää – pyrki ja pääsi oikeustieteelliseen, kun ei voinut selkävaivan takia harjoitella

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ruutuaika on vanhentunut käsite, sanovat asian­tuntijat – toimittaja antoi lastensa pelata viikon vapaasti, tässä tulokset

    2. 2

      ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

      Tilaajille
    3. 3

      Aikuinen mies oli sukupuoliyhteydessä 10-vuotiaan kanssa, oikeus vapautti raiskaussyytteestä – rikosoikeuden professorit kummastelevat tilannetta

    4. 4

      ”Pekalla ei ole rahaa eikä ruokaa, voisitko hakea edes makaronia?” Viranomaiset hätistivät helsinkiläisen Liisan hoitamaan miestä, jonka hän hädin tuskin tunsi

      Tilaajille
    5. 5

      Miehen elämän piti päättyä Lapin luontoon, mutta hän syntyikin siellä uudelleen – Tiivis luontosuhde edistää mielenrauhaamme ja auttaa vaikeuksien keskellä

    6. 6

      Vartijoiden armoille jäänyt ”Orléansin neitsyt” kieltäytyi pukeutumasta mekkoon ja pantiin roviolle – Suomennetut pöytäkirjat paljastavat Jeanne d’Arcin oikeusjutun koko raakuuden

    7. 7

      Tutkijat haastattelivat yli 20:tä Nokian ylintä johtajaa ja tekivät tylyn johtopäätöksen: romahduksen syynä olivat johtamisen ongelmat

    8. 8

      Kaatuiko sukulaisesi sodassa? Maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen vainajien ”kotisivukone” kertoo valtavasti tietoa yksittäisten sotilaiden reiteistä ja vaiheista

    9. 9

      Nykyisen internetin tärkeimpiin kuuluva periaate ollaan tuhoamassa Yhdysvalloissa – miltä kuulostaisi maksaa Netflixistä nelinkertaista hintaa?

    10. 10

      Jo yksi lasi olutta päivässä lisää syöpäriskiä, varoittaa dosentti – Jos korkin pistää tänään kiinni, alkoholin aiheuttaman syövän riski alkaa pienentyä 5–10 vuodessa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

      Tilaajille
    2. 2

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    3. 3

      Tuhat vuotta sitten valtava viikinkiarmeija vyöryi Suomeen ja sai selkäänsä hämäläisiltä – Näin kertoo taru, mutta mitä oikeasti tapahtui?

      Tilaajille
    4. 4

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    5. 5

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    6. 6

      Espoolaiset Vaahtorannat rohkaistuivat rakentamaan kotiinsa valtavan näköalaikkunan – sitten huippupoliitikko puuttui peliin, ja ikkunan alle saatetaan raivata luontopolku

    7. 7

      Ruutuaika on vanhentunut käsite, sanovat asian­tuntijat – toimittaja antoi lastensa pelata viikon vapaasti, tässä tulokset

    8. 8

      Moni nainen muuttuu ikääntyessään tai lihoessaan toisille näkymättömäksi – sen huomaa, kun kävelee rautatie­asemalla väistämättä ketään

    9. 9

      Hygieniasta löytyy huomautettavaa sadoissa ruokapaikoissa pääkaupunkiseudulla – Katso hakukoneella, miten on kotikulmiesi ravintoloiden laita

    10. 10

      ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

      Tilaajille
    11. Näytä lisää