Kulttuuri

Moottoriveneellä maailman merillä ja sota-apua Suomeen – ruotsalaisen seikkailijanaisen tarina on kuin elokuvista

Suomea sota-aikana auttaneen Aina Cederblomin tarinan ansiosta syntyi kokonainen kirja unohdetuista, merkittävistä naisista.

Olipa kerran eräs Aina. Vuosina 1931–32 hän reissasi yksin vaatimattomalla avomoottoriveneellä Tukholmasta Wieniin, lopuksi jokia ja kanavia pitkin. Venekauppias oli vakuutellut, että vene on sen verran hyvä, että kyllä neiti sillä jopa Ahvenanmaalle voi huristaa.

Ja kauppiashan oli oikeassa!

Wienistä matka jatkui monenlaisten vaiheiden myötä Mustalle merelle ja Bosporin salmen kautta Välimerelle. Myöhemmin Aina seikkaili vielä kauemmas: Fär-saarille, Grönlantiin ja sitten vielä muun muassa Kaukoitään.

Toisinaan hän pukeutui matkoillaan mieheksi, koska niin oli helpompaa.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Seikkailijanaisia ja varsinkin -miehiä maailmassa riittää. Tässä kohdin on syytä täsmentää, että puhumme henkilöstä nimeltä Aina Cederblom (1896–1986) emmekä vaikkapa sepitteellisestä hahmosta tyyliin Satavuotias joka karkasi ikkunasta ja katosi, vaikka Cederblomin elämässä olisi epäilemättä hyvät elokuvan ainekset.

”Aluksi en aikonut tehdä lainkaan mitään ennätysmatkoja tahi uhkarohkeita yrityksiä, olin yksinkertaisesti vain yksi niistä monista Skandinavian tytöistä, jotka haluavat ’ulos maailmalle’, ja niin lähdinkin”, Aina Cederblom kertoi Helsingin Sanomissa 4. elokuuta 1940.

Kun Aina Cederblom näki matkoillaan puutetta ja ongelmia, hän ryhtyi toimeen. Aluksi matkat linkittyivät hänen ammattiinsa tekstiilitaiteilijana ja piirustuksenopettajana, ja Cederblom perusti maailmalle kudontakeskuksia ja työpajoja.

Oli myös toisenlaisia projekteja. Moottorivene Rospiggen vaihtui troolari-Brilliksi, kun Cederblom ylitti osittain miinoitetun Suomenlahden vuonna 1940 useasti ja toi Suomeen rakennustarpeet yhteensä yhdeksään taloon. Kolme nousi Tammisaareen ja niihin asutettiin Neuvostoliitolle vuokratusta Hankoniemestä muuttaneita, kodittomiksi jääneitä kalastajia.

Sota asetti asioita mittasuhteisiin myös Cederblomin mielessä ja omat ”viikinkiretket” alkoivat tuntua vähäpätöisiltä suomalaisten miesten ja naisten ponnistelujen rinnalla:

”Päätin tehdä jotakin kiittääkseni siitä opetuksesta, minkä Suomen kansa oli antanut varsinkin meille ruotsalaisille”, perusteli Cederblom samaisessa HS:n artikkelissa elokuussa 1940.

Kun Cederblom kuuli, että lapset kärsivät sodan aikana vitamiinipulasta Suomessa, hän kääri hihansa ja alkoi keittää omenasosetta. Sitä tulikin aika paljon: hänen kerrotaan kuljettaneen veneellään Suomeen kahdeksan tonnia äppelmosia.

4.11.1941 HS uutisoi toisesta Cederblomin organisoimasta ruokajakelusta otsikolla Ruokaa varattomille helsinkiläislapsille ja äideille. Ruotsinmaalainen nti Cederblom aikoo ruokkia parakissaan 100–200 henkeä päivittäin. Kiinteistölautakunta ehdotti tarkoitukseen luovutettavaksi ”ensi kesäkuun 15 päivään saakka” alueen Eläintarhantien ja rannan väliltä, kooltaan 6x20 metriä.

Suomessa Aina Cederblomia ei juuri tunneta, sodanaikaisesta avustustempauksestaan huolimatta. Tosin netistä löytyy esimerkiksi Harras Rönnbergin artikkeli Aina Cederblom, Värdshavens äventyrerska Tammisaaren purjehdusseuran julkaisusta. Mutta se, että hän on jäänyt vaille ansaitsemaansa huomiota kotimaassaan Ruotsissa, on häpeä, joka sai monipuolisen kulttuurinaisen Lina Thomsgårdin (s. 1978) kiukun valtaan.

Kiukku oli alkusysäys kirjalle En annan historia (Volante, 2017), jonka alaotsikko kuuluu suomeksi: Barumin naisesta, Mama Masikasta ja 49 muusta henkilöstä, jotka kaikkien tulisi tuntea. Thomsgård sai helposti mukaansa 51 kirjoittajaa, joista jokainen valitsi yhden merkittävän naisen elämäntarinan kerrottavakseen. Kirjoittajakuntaan kuuluvat muun muassa Susanna Alakoski, Kristofer Ahlström, Bodil Jönsson ja Ebba Witt-Brattström. Aina Cederblomin tarinaa Lina Thomsgård kertoo itse kirjan esipuheessa.

Historian sivuilta puuttuvien naisten tarinoita nostetaan nyt muutenkin esiin. Naistenpäivänä 8. maaliskuuta tulee ensi-iltaan tositapahtumiin perustuva elokuva Hidden Figures – varjoon jääneet, joka kertoo Nasassa rotuerottelun aikaan matemaatikkoina työskennelleistä afroamerikkalaisista naisista.

Thomsgårdin kirjan alaotsikon Barumskvinnan eli Barumin nainen eli Etelä-Ruotsissa noin 9000 vuotta sitten. Kun arkeologit kaivoivat hänen jäännöksensä esiin vuonna 1939, luuranko oletettiin automaattisesti miehen luurangoksi, hyvin pienikokoisen miehen kylläkin. Myöhemmin tajuttiin, että kyse on synnyttäneestä naisesta. Mukaan viimeiselle matkalle oli laitettu nuoli, minkä oletetaan johtuvan siitä, että nainen oli taitava metsästäjä.

Mama Masika eli Rebecca Masika Katsuva (1966–2016) puolestaan oli kongolainen aktivisti, joka tyttärineen – 13- ja 14-vuotiaat – raiskattiin niin kammottavan brutaalisti sodan aikana 1999, että yksityiskohtien lukeminen oksettaa, raivostuttaa ja itkettää. Mama Masika adoptoi 18 raiskauksista alkunsa saanutta lasta ja hänen perustamassaan naisten turvakodissa on sittemmin hoidettu tuhansia seksuaalisen väkivallan uhreja.

Entä tunnetko Yhdysvaltain ensimmäisen mustan presidenttiehdokkaan Shirley Chisholmin (1924–2005) tai satoja orjia vapauttaneen Harriet Tubmanin (n. 1822–1913)?

Ada Lovelacen (1815–1852) nimeen monet ovat törmänneet viime aikoina Suomessa tuoreen kirjasuomennoksen ansiosta. Adan algoritmi: Kuinka lordi Byronin tytär Ada Lovelace käynnisti digiajan (Vastapaino, suom. Tapani Kilpeläinen, 2016) kertoo matemaatikosta, jota pidetään yleisesti ensimmäisenä ohjelmoijana. Ada-ohjelmointikieli on saanut nimensä häneltä.

Ada Lovelace sai inspiraatiota Jacquard-kutomakoneen reikäkorteista. Tekstiilityössä tapahtuu edistynyttä mallinluontia yksinkertaiset matemaattiset prosessit lähtökohtana, huomauttaa artikkelin kirjoittaja, toimittaja-kirjailija Isobel Hadley-Kamptz: ”Kutominen on, kuten monet käsityöläiset intuitiivisesti tietävät, erittäin samankaltaista kuin ohjelmointi.”

Näkyjä nähneen säveltäjänunnan Hildegard Bingeniläisen (1089–1179) nimi on esitellyistä tutuimpia, kuten myös terävä amerikkalainen kirjailija Dorothy Parker (1893–1967).

Parkerin lausetta Heteroseksuaalisuus ei ole normaalia, se on vain yleistä siteerataan usein. Totta kai puhun itsekseni. Pidän hyvästä puheesta ja arvostan älykästä yleisöä, Parker on myös kirjoittanut.

Susanne Brink (1963–2009) nosti rohkeasti esiin rasismin, jota kohtasi Etelä-Koreasta Ruotsiin adoptoituna. Ulostulo johti elokuvaan Susanne Brink’s Arirang, joka nostatti Koreassa valtavan debatin Korean sodan jälkeisestä adoptioaallosta; ulkomaille adoptoitiin tulevina vuosikymmeninä yli 200 000 lasta. Pitkälti Brinkin ansiosta adoptoidut tunnustettiin Koreassa osaksi maan historiaa. Hänestä tuli kaikkien aikojen suurimman lapsiemigraation symboli, kirjoittaa Patrick Lundberg kirjassa.

Musiikin alalta esiin nousee useita naisia, kuten loistava argentiinalainen laulaja Mercedes Sosa, Egyptin suuri ääni Um Kalsum sekä Sister Rosetta Tharpe, sähkökitaristi ja ensimmäinen levyttänyt gospel-laulaja, kaikki edesmenneitä.

Iranilaissyntyinen Googoosh eli Faegheh Atashin (s. 1950) elää maanpaossa. Hän oli palvottu tähti ja nuorisoidoli ennen Iranin vallankumousta 1979 mutta joutui vaikenemaan sen jälkeen täysin: valtaan nousseet ajatollahit kielsivät juhlat, tanssin ja musiikin, ja kieltojen uhmaajat vangittiin. Googoosh oli vangittuna kuukauden. Vuonna 2000 laulaja päätti jättää Iranin ja elää nyt Yhdysvalloissa. Paluukonsertti Torontossa oli valtava tapaus, johon saapui 15 000 henkeä.

Googoosh on julkisissa kannanotoissaan nostanut esiin paitsi naisten myös homojen ihmisoikeuksia; samaa sukupuolta olevien suhteet ovat edelleen Iranissa kiellettyjä. Kannanotot viimeistään ovat sinetöineet sen, että Googooshin paluu Iraniin on toistaiseksi mahdoton.

Lopuksi vielä Aina Cederblomista sen verran, että eläkevuosiaan hän vietti Brasiliassa, eikä tietenkään toimetonna. Koillis-Brasilian Olindaan nousi kudontakoulu, ”jotta köyhät voisivat ansaita hiukan rahaa”.

Ja Cederblomin ansiosta elämäntarinansa saivat nyt esille 51 muuta merkittävää naista.

Hyvä kiertää. Ja toisaalta kertomukset muistuttavat, että hyväntekeväisyys ei yksin riitä. Tasa-arvon edistäminen tarkoittaa isoja rakenteiden ja ajattelutavan muutoksia.

Lina Thomsgård (toim.): En annan historia. Om Barumskvinnan, Mama Masika och 49 personer alla bör känna till. Volante, 195 s.

Tausta

Medianäkyvyys on tärkeä tasa-arvon signaali

Lydia Sesemann, Rosina Heikel, Annie Furuhjelm, Tekla Hultin... nimestään huolimatta nämä naiset eivät ole hahmoja yllä esitellystä tuoreesta ruotsalaisesta antologiasta. He ovat suomalaisia.

Kemistin ja Suomen ensimmäisen tohtorisnaisen (Sesemann), lääkärin (Heikel), naisasianaisen ja kansanedustajan (Furuhjelm) sekä lehtinaisen ja kansanedustajan (Hultin) elämäntarinat kerrottiin yli kymmenen muun edelläkävijän rinnalla pari vuotta sitten ilmestyneessä teoksessa Naisten aika, Valkoinen varis ja muita oppineita naisia (Gaudeamus). Riitta Mäkisen ja Marja Engmanin toimittama antologia on avartavaa luettavaa 1800–1900-lukujen vaihteesta, jolloin naiset Suomessa heräsivät vaatimaan oikeutta opiskeluun, julkiseen toimintaan ja haluamaansa työhön.

Kehitys on kehittynyt noista ajoista, ja naisten rooli monilla aloilla vahvistunut.

Yksi signaali naisten asemasta on näkyminen mediassa.

Vaikka suomalaiset luvut ovat kansainvälisesti hyvällä tolalla, naisten esiintyminen ”uutissubjekteina” eli haastateltuina tai uutisten aiheena on pudonnut vuoden 2010/2009 mittauksen 31,6 prosentista 27,3 prosenttiin.

Kansainvälinen prosenttiluku on pysynyt samana (24). Pohjoismaisesti olemme hyvää tasoa: Ruotsin luku on 31 prosenttia, Norjan 27, Tanskan 24 ja Islannin 18. Asiantuntijan roolissa naiset ovat edelleen harvoin: prosenttiluku oli kahdeksan Suomessa.

Luvut löytyvät tuoreimmasta tasa-arvoa mittaavasta raportista Global Media Monitoring Report (2015), joka on luettavissa verkossa: whomakesthenews.org
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kuka?

Lina Thomsgård


 Ruotsalainen kolumnisti, luennoitsija, tv-juontaja.

 Perusti 2010 Rättvise­förmedlingenin (”Oikeudenmukaisuusvälitys”), joka auttaa tapahtumajärjestäjiä, mediaa ja muita löytämään asiantuntijoita tasa-arvoiselta pohjalta. Ajatus on levinnyt Ruotsin ulkopuolelle. Suomessa se toimii nimellä Moninaistus.

 Perusti 2014 Skapelsen-organisaation, jonka tarkoitus on edistää moniarvoisuutta musiikkialalla.

 Juontaa Svt:n kulttuuri­ohjelmaa Kobraa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kirjallisuus
  • Feminismi
  • Tietokirjat

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Espoolaiset Vaahtorannat rohkaistuivat rakentamaan kotiinsa valtavan näköalaikkunan – sitten huippupoliitikko puuttui peliin, ja ikkunan alle saatetaan raivata luontopolku

    2. 2

      Kun Luhta julkisti suunnittelemansa olympia-asut, niitä haukuttiin ”vahvoissa ja ala-arvoisissa viesteissä” karmeimmiksi koskaan – ”Suunnittelijat ottivat palautteen raskaasti”

    3. 3

      Venäjä myönsi ”äärimmäisen korkeat” radioaktiiviset saastelukemat

    4. 4

      Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

      Tilaajille
    5. 5

      Joonas Konstig kyllästyi yksivuotiaan kiukuttelua muistuttavaan käytökseensä, ja päätti ryhtyä opiskelemaan herrasmieheksi – lopputuloksena kirja joka jokaisen miehen kannattaisi lukea

    6. 6

      Arabimiehet eivät tasa-arvosta välitä, sanoi tutkimus ja riemastutti maahanmuuton vastustajat – mutta yksi arabimaa on poikkeus ja osoittaa, kuinka monimutkaista kaikki on

    7. 7

      Näin toimii suomalaistutkijoiden keksimä malaria-ansa –Hyttyskatiska sai muodon Madonnan rintaliiveistä

      Tilaajille
    8. 8

      Puhun rallikiinaa, ja aluksi se hävetti hirveästi – kunnes huomasin, ettei kukaan paheksu aksenttiani paitsi toiset suomalaiset

    9. 9

      Argentiinan merivoimat: Kadonnut sukellusvene ilmoitti viimeisessä viestissään teknisestä viasta – miehistöltä uhkaa loppua happi

    10. 10

      Vantaan lastensuojelun työntekijät: Oikeasti täällä on kaaos, vaikka muuta väitetään – ”Tässä puhutaan nyt kuusivuotiaista yrittämässä lyödä puukolla ikäistään”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

      Tilaajille
    2. 2

      Vantaan lastensuojelun työntekijät: Oikeasti täällä on kaaos, vaikka muuta väitetään – ”Tässä puhutaan nyt kuusivuotiaista yrittämässä lyödä puukolla ikäistään”

    3. 3

      Arabimiehet eivät tasa-arvosta välitä, sanoi tutkimus ja riemastutti maahanmuuton vastustajat – mutta yksi arabimaa on poikkeus ja osoittaa, kuinka monimutkaista kaikki on

    4. 4

      Espoolaiset Vaahtorannat rohkaistuivat rakentamaan kotiinsa valtavan näköalaikkunan – sitten huippupoliitikko puuttui peliin, ja ikkunan alle saatetaan raivata luontopolku

    5. 5

      Hyväosaiset omistavat yhteiskunnan, joka myötäilee heidän etuaan – siihen on yksi syy ylitse muiden

      Tilaajille
    6. 6

      Joonas Konstig kyllästyi yksivuotiaan kiukuttelua muistuttavaan käytökseensä, ja päätti ryhtyä opiskelemaan herrasmieheksi – lopputuloksena kirja joka jokaisen miehen kannattaisi lukea

    7. 7

      Amsterdam saa himoitun Euroopan lääkeviraston, Helsinki putosi heti skandaalimaisella viiden pisteen tuloksella – Vapaavuori hämmästyi: ”Maamme on heikosti tunnettu”

    8. 8

      Sinisten oli tarkoitus heittää halla-aholaiset ulos perussuomalaisista – tekstiviestit kertovat kaaoksesta hajoavassa puolueessa

    9. 9

      Venäjä myönsi ”äärimmäisen korkeat” radioaktiiviset saastelukemat

    10. 10

      Tältä näyttää syrjäytyminen Suomen kartalla: Kruunupyyssä voidaan parhaiten, synkin tilanne on Äänekoskella – HS:n laskuri ja kartat kertovat, miten kotikuntasi nuorilla menee

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Hätähuuto ihmiskunnan tulevaisuuden puolesta, 15 000 tieteentekijää varoittaa joukkotuhosta – ”Pitkään jatkunut nopea väestönkasvu on syy moniin ekologisiin ja jopa yhteiskunnallisiin uhkiin”

    2. 2

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    3. 3

      Varaslähtö länsi­metroon: astu kyytiin ja kiidä tunnelissa 36 kilometriä idästä länteen – verkko­retki kuvaa reitin kuljettajan silmin ja esittelee jokaisen aseman 360-kuvalla

    4. 4

      Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

      Tilaajille
    5. 5

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    6. 6

      Tuhat vuotta sitten valtava viikinkiarmeija vyöryi Suomeen ja sai selkäänsä hämäläisiltä – Näin kertoo taru, mutta mitä oikeasti tapahtui?

      Tilaajille
    7. 7

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    8. 8

      Turvapaikkapäätöstä odottava Sharif Qaderi potkaistiin ulos ryhmäkodista kun hän täytti 18 vuotta – Sitten itähelsinkiläinen lapsiperhe otti hänet luokseen asumaan

    9. 9

      Hygieniasta löytyy huomautettavaa sadoissa ravintoloissa Helsingissä – Katso hakukoneella, miten on kotikulmiesi ravintoloiden laita

    10. 10

      Tuhannet tieteilijät varoittivat ihmiskunnan joukkotuhosta – he esittävät myös tekoja, joita kuka tahansa voi tehdä maailman hyväksi vaikka heti

    11. Näytä lisää