Kulttuuri    |   HS-analyysi

Sitaatti ei olekaan pyhä ja koskematon – tutkimus osoittaa, että haastateltavien puheita pitää usein muuttaa kirjoitetun ilmaisun ehdoilla

Lehtikielessä ihmisten sanomisia muokataan merkittävästi ja koko ajan.

Sitaatti on lehtijutuissa sanatarkka suora lainaus. Haastateltavan tai muun äänessä olevan ihmisen puheet julkaistaan sellaisenaan tai hätätapauksessa aivan pienin muutoksin.

Tällainen määritelmä on yleinen kotimaisessa ja kansainvälisessä kirjallisuudessa sekä useissa ohjeistuksissa, mutta mitä jos se ei olekaan aivan totta?

Mitä jos ihmisten sanomisia muokataan merkittävästi ja koko ajan?

Tänä lauantaina Helsingin yliopistossa väitellyt kielentutkija ja toimittaja Lauri Haapanen vertaa väitöskirjassaan Quoting Practices in Written Journalism (Lainauskäytäntöjä kirjoitetussa journalismissa) lehtijuttujen materiaalina olleita suullisia haastatteluja siihen, mitä lainauksia lehteen on päätynyt.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Tutkimus on tiettävästi ensimmäinen laatuaan myös kansainvälisesti. Aiemmissa on käsitelty esimerkiksi sitä, missä muodossa tiedotustilaisuuksien puheet on julkaistu lehdissä, mutta Haapanen pureutuu toimittajien tekemiin kahdenkeskisiin haastatteluihin ja niiden pohjalta syntyneisiin äänitallenteisiin.

Lisäksi he ovat päässeet kertomaan tekemistään muokkausratkaisuista ja niihin johtaneista syistä. Toimittajat eivät kuitenkaan vielä haastatteluja tehdessään tienneet, mihin Haapanen aikoo käyttää tallenteita.

Haapasen aineisto osoittaa, että lainauksia muokataan juuri niin vähän tai paljon kuin on tarpeen kulloisessakin lehtijutussa.

Melko laaja yksimielisyys vallitsee siitä, että lainauksista poistetaan esimerkiksi änkytys sekä niinku- ja tota-tyyppiset tilkesanat. Lisäksi asiatyyliä tavoittelevat julkaisut puuttunevat yleensä myös sellaisiin puhekielisyyksiin kuin verbin yksikkömuotoisuus sanaparissa lapset laulaa ja muokkaavat ne yleiskielen mukaisiksi ( lapset laulavat).

Monet toimituksetkin antavat mielellään sellaisen kuvan, että muokkausten raja kulkee tässä. Totuus on kuitenkin toinen.

Haapasen aineisto osoittaa, että sitaatteja on muun muassa tiivistetty, pronomineja korvattu tekstiyhteyteen paremmin sopivilla substantiiveilla (esimerkiksi hän-sanasta Virtanen) tai toisilla pronomineilla (esimerkiksi se-sanasta tämä) ja pitkiä lausumia pilkottu erillisiksi virkkeiksi.

Jos samaa asiaa on käsitelty eri kohdissa pitkäkestoista haastattelutilannetta, yhteensopivia kommentteja voidaan liittää samaan lainaukseen. Myös yksittäisen lainauksen lauserakenne saattaa muuttua lähes täysin.

Joskus sitaatti voi syntyä siten, että toimittajalle on vain vastattu myöntävästi tai kieltävästi. Eräässä lehtijutussa lainaus ”Sitä oli vaikea hyväksyä” pohjautuu toimittajan esittämään kysymykseen oliks se vaikee tilanne hyväksyä, johon haastateltava reagoi sanomalla oli oli.

Tässä ja monissa muissa jutuissa näkyy prosessi, jota Haapanen kutsuu monologisoinniksi: toimittajan ja haastateltavan vuoropuhelu voi olla tasapuolinen, mutta juttua kirjoittaessaan toimittaja ikään kuin häivyttää itsensä tekstistä.

Lopputulos muistuttaa haastateltavan yksinpuhelua, jossa lainausten välissä on yleistä kerrontaa ilman toimittajan persoonan näkyvää esiintuontia.

Miksi toimittajat tekevät haastateltavan sanomisiin näin massiivisia muutoksia? Joku voi myös pohtia, onko näin järeä muokkaus moraalisesti kestävää.

Aina ei ole tyydytty vain pohtimaan. Lehdistön toimintaa valvova Julkisen sanan neuvosto, jossa Haapanenkin on vaikuttanut vuoden alusta lähtien, on käsitellyt 2000-luvulla joitain sitaattien oikeellisuuteen liittyviä kanteluja. Lopputulos on ollut, että muokkaus ja siirtely ovat hyväksyttävää toimintaa, kunhan merkitys pysyy ennallaan.

Toimittaja ei yleensä muuta lainausta vain huvikseen. Puhe ja teksti ovat nimittäin olennaisesti erilaisia kielen ilmentymiä: mikä on normaalia puheessa, ei välttämättä näytä järkevältä eikä selkeältä kirjallisessa ilmaisussa. Toisaalta lehtien tilarajoitukset johtavat tiivistämään pitkiä puheita.

Haapasen tutkimusaineistossa on kuvaava esimerkki, jossa kaupan alan yrittäjä vertaa haastattelutilanteessa yritystään samankaltaisiin kilpailijoihin. Se näyttää sellaisenaan tekstiksi purettuna tältä:

ne on ollut uraauurtavia ja ja mun mielestä niinku sillä tavalla me ollaan samaa porukkaa mut me tehään tätä kyllä sillä tavalla eri lailla että... et meillä on niinku oikeesti sellanen että me halutaan tehdä sellanen konsepti joka on niinku... joka joka on monistettavissa myöskin niinku... valtakunnallisesti jollain aikavälillä

Tämän pohjalta toimittaja on muokannut uutisaikakauslehteen lainauksen, joka kuuluu näin:

”Haluamme tehdä tästä valtakunnallisesti monistettavan konseptin.”

Haastateltavat näkevät tyypillisesti lainaukset jo ennen jutun julkaisua. Hekin tapaavat olla vain iloisia näyttäessään julkisuudessa selväpuheisilta.

Myös huolitellun puhujan sanomisiin voi olla syytä puuttua hieman.

Haapasen aineistossa esiintyvä presidentti Sauli Niinistön lausunto on vaatinut mikroskooppisen vähän muutoksia, mutta kun Niinistö viittaa Venäjän päättäjiin puhekielisesti sanalla ne, toimittaja on kirjoittanut he. Muuten olisi voinut syntyä esimerkiksi väärä vaikutelma venäläisten vähättelystä.

Ratkaisut tehdään toki tilanteen mukaan. Eräässä maahanmuuttajan haastattelussa sitaatit on muuten yleiskielistetty mutta yhteen kohtaan on jätetty yllätyksellinen mie-pronomini merkiksi pitkälle edenneestä uuteen asuinpaikkaan sopeutumisesta.

Haapasen tutkimusmetodit leviävät toivottavasti ulkomaillekin, mistä lienee löydettävissä vastaavaa toimituskulttuuria.

Ehkä samalla saadaan keskustelua journalismin periaatteista terveemmälle pohjalle aikana, jolloin monen tiedotusvälineen etiikka halutaan kyseenalaistaa.
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Journalismi
  • Suomen kieli
  • Väitökset
  • haastattelut

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Emojit, aikamme vitsaus! Tässä 20 suomennosta ennen kuin viestimme ovat pelkkää kuvakirjoitusta

    2. 2

      Trump määräsi amerikkalaiset takaisin kuuhun ja valmistelemaan matkaa Marsiin

    3. 3

      Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

    4. 4

      Helsingin poliisi puolustaa itsenäisyyspäivän kiinniottoja: Poliisia kuvannut pyöräilijä kieltäytyi järjestelmällisesti kertomasta henkilöllisyyttään

    5. 5

      Valkoisen talon tiedottaja kommentoi ahdistelusyytöksiä: Amerikka tiesi syytöksistä, mutta valitsi Trumpin presidentiksi niistä huolimatta

    6. 6

      Tästä on kyse Harry Potter -kohussa, jossa J.K. Rowling on puolustanut Johnny Deppiä ja saanut Deppin ex-puolison Amber Heardin sekä satojen fanien vihat niskaansa

    7. 7

      Riisitauti ei ole historian mörkö, vaan se vaanii sinua ja lastasi – d-vitamiinin laiminlyönti altistaa kohtalokkaille sairauksille, mutta ylärajatkin täytyy tuntea

      Tilaajille
    8. 8

      Ahdistelijoista puhuneet naiset ovat saaneet vaientamiskirjeitä – Rikosoikeuden professori: ”Tuollaiset kirjeethän ovat puolittain uhkauksiakin”

    9. 9

      Näkymättömän laatikon haaste leviää kulovalkean tavoin somessa – temppu näyttää helpolta mutta ei todellakaan ole, selvitimme treenivinkit

    10. 10

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kiinalaismedia: Hurjia selfie-kuvia harrastanut mies putosi pilvenpiirtäjästä ja kuoli

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Riisitauti ei ole historian mörkö, vaan se vaanii sinua ja lastasi – d-vitamiinin laiminlyönti altistaa kohtalokkaille sairauksille, mutta ylärajatkin täytyy tuntea

      Tilaajille
    4. 4

      Suomi on Euroopan syrjivimpiä maita, osoittaa tuore EU-raportti – ”Tulos on selvä vahvistus siitä, että Suomessa on paljon rasismia”, sanoo yhdenvertaisuus­valtuutettu

    5. 5

      Ahdistelijoista puhuneet naiset ovat saaneet vaientamiskirjeitä – Rikosoikeuden professori: ”Tuollaiset kirjeethän ovat puolittain uhkauksiakin”

    6. 6

      Kiinalainen ”mopotäkki” voisi olla hitti Suomessakin, vinkkaa Pekingissä päivittäin mopoileva Minna Mustonen – kypärää hän ei käytä ”turvallisuussyistä”

    7. 7

      Lääkäriksi opiskelu on monille stressiä ja kovaa kilpailua, mutta paineista ei silti puhuta avoimesti – ”Moni vaatii itseltään paljon”

    8. 8

      Tästä on kyse Harry Potter -kohussa, jossa J.K. Rowling on puolustanut Johnny Deppiä ja saanut Deppin ex-puolison Amber Heardin sekä satojen fanien vihat niskaansa

    9. 9

      Alaikäinen poika joutui ryöstön uhriksi keskellä päivää Helsingin rautatieasemalla – ryöstäjä sai ensin pelkkiä kolikoita

    10. 10

      Putkipommi räjähti Manhattanilla: Yksi otettiin kiinni, kaksi muuta loukkaantui – pormestarin mukaan kyseessä oli terrori-iskun yritys

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Helsinkiläis­nainen otti kuvan pyörä­tielle pysäköidystä paketti­autosta – autosta tuli poliisi ja vei ilman henkilöllisyys­todistusta liikkeellä olleen naisen putkaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 27: Mikko Suutarinen valokuvasi kuljettajia, jotka muistuttavat ajoneuvojaan

    3. 3

      Alma on julkaissut musiikkia vain vajaat 17 minuuttia – Onko hän todella kansain­välisesti menestynein suomalainen artisti?

      Tilaajille
    4. 4

      Tämä kysymys kysytään lähes jokaisessa työhaastattelussa, sillä se paljastaa työntekijästä paljon – Näin vastaat siihen oikein

      Tilaajille
    5. 5

      Onko tässä Linnan juhlien hervottomin kuva – Oletko koskaan nähnyt Timo Soinia yhtä onnellisena?

    6. 6

      Toimittaja kyykkäsi viikon ajan: asennon vaikeus ja kivistys yllättivät, muiden kummastelu ja muotikin haittasivat – lopulta käteen jäi uusi, terveellinen tapa

      Tilaajille
    7. 7

      Kyykky on tämän hetken kovin hitti – Tätä Mariah Careyn kyykkyasentoa on vaikea päihittää, ja siksi fanit rakastavat sitä

    8. 8

      HS:n lukijat äänestivät suosikkinsa Linnan juhlien näyttävimmistä puvuista – kärki­viisikossa säihkyviä paljetteja, upeita laahuksia ja Suomen leijonalla koristeltu housupuku

    9. 9

      Kummelin Heikki Silvennoinen on ymmällään ja otettu sketsinsä maailmanlaajuisesta suosiosta: ”Pääasia, että ihmiset nauravat”

    10. 10

      Viiden lapsen isä Topi Linjama erosi vanhoillislestadiolaisuudesta ja puolustaa nyt isien asemaa – Isä on monessa perheessä juoksupoika ja äiti projektipäällikkö, hän sanoo

      Tilaajille
    11. Näytä lisää