Kulttuuri

Petri Ala-Maunus vaihtoi nuorena painin taiteeseen – nyt hän on ensimmäinen elossa oleva taiteilija, jonka teos pääsee Ateneumin klassikkojen saliin

Vaara-Suomi ripustetaan ensi viikolla Eero Järnefeltin Kasken paikalle, jossa se pysyy loppuvuoden ajan.

Taiteilija Petri Ala-Maunus oli pohjalainen painijapoika.

Sitten hän löysi maalaamisen.

Nyt hän luo valoa, ateljeessaan Helsingin Herttoniemessä.

Pienen siveltimen kärki liikkuu kuusen latvassa. Maalaus näyttää valmiilta, mutta taiteilija ei ole vielä valmis. Nopeasti kuusi ja muutama muu karahka saavat ylleen auringonvalon säteitä.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Ala-Maunus maalaa mieluimmin pienillä pensseleillä. Niillä hän korostaa yksityiskohtia, joita hänen töissään riittää.

Viimeiset vuodet Ala-Maunus on tehnyt pääasiassa mielikuvituksellisia vuorimaisemia. Tänään hän maalaa todellisuutta, kaukana tulevaisuudessa.

Ala-Maunuksesta tulee ensi tiistaina ensimmäinen elossa oleva taiteilija, jonka työ pääsee Ateneumin klassikkojen salin kokoelmanäyttelyyn. Eikä paikka ole mikä tahansa: Ala-Maunuksen teos ripustetaan Eero Järnefeltin Kasken (1893) paikalle.

Kaski eli kalevalaisittain Raatajat rahanalaiset on suomalaisen työn ja työntekijän uurastuksen väkevimpiä symboleita, kansallista mielenmaisemaa. Se lähtee ensi viikolla Suomen satavuotisjuhlavuoden kunniaksi ensin Turkuun ja sitten Inariin.


Vuoden loppuun asti sen tilalla Ateneumissa on 46-vuotiaan kuortanelaislähtöisen Ala-Maunuksen Vaara-Suomi.

Teos on kuva siitä, mitä Järnefeltin Kasken tilalla on tuhat vuotta myöhemmin. Kun ihmistä ei enää näy.

Auto kiitää pitkin pohjoisen kantatie 66:tta, kun Ala-Maunus huikkaa: ”No nyt!” Maantiekyltissä lukee: ”Alavus, Etelä-Pohjanmaa”.

Määränpää on Kuortane, Ala-Maunuksen synnyinkunta.

Takapenkillä taidekeräilijä Seppo Fränti on herännyt Ala-Maunuksen huikkaukseen. ”Ah, Pohjanmaa”, hänkin toteaa piristyneenä. Juuri vuoden nykytaiteen ystäväksi valittu Fräntikin on pohjalaisia, naapuripitäjästä Nurmosta.


Ystävykset ovat matkalla Ala-Maunuksen sukukotiin. Fränti on kiinnostunut näkemään Ala-Maunuksen nuoruuden töitä. Hänen kotikokoelmassaan on yli tuhat teosta, muttei vielä yhtään Ala-Maunukselta.

Varsinaisesti ystävät ovat lähteneet Pohjanmaalle Helsingin Sanomien pyynnöstä. Muistelemaan ja miettimään, mistä intohimo taiteeseen on syntynyt.

Ala-Maunuksella on vahva viehtymys vuoriin, joita hän on maalannut viimeiset vuodet menestyksellä. Hänen vuorensa ovat valtavia ja dramaattisia. Melkein mielikuvituksellisia.

Viehtymys on jollain tavalla peräisin täältä, lakeuksien maakunnasta.

Yksi Kuortaneen sukujen kanta­isistä, Olavi Maununpoika, tuli Ylistaron Kyröstä vuonna 1549.

Kolumbus oli vähän aiemmin löytänyt Amerikan”, Ala-Maunus huomauttaa sukutalonsa tuvassa. Historia henkii ovista ja ikkunoista.

Sanoessaan hän hymyilee, kuten useimmiten. Pohjalaista jäyhyyttä ei löydy sen enempää Ala-Maunuksesta kuin Fräntistäkään. Iloisia miehiä.

Olavi Maununpoika päätti asettua asumaan Kuortaneen Ruonaan ja rakensi siihen paikan ensimmäisen talon. Nykyinen talo on peräisin ilmeisesti 1700-luvulta. Se on kunnon punainen pohjalaistalo.

Ala-Maunuksen sukunimi tulee juuri Maununpojasta. On olemassa myös Keski-Maunus, ja aikoinaan oli myös Yli-Maunus. Kaksiosaiset nimet ovat tyypillisiä Pohjanmaalle.

Kahvien jälkeen siirrytään porstuvan kautta erstupaan. Kuortane on sitä seutua Etelä-Pohjanmaalla, jossa talot ovat samanlaisia. Porstupa on eteinen, ja erstupa tavallaan talon toinen olohuone, vieraita varten. Sekin on melkein yhtä suuri kuin varsinainen tupa. Eiväthän vieraat voi ahtaasti olla.

Nyt erstuvassa ei majaile vieraita. Sen seiniä vasten makaa kymmeniä tauluja, pienistä melkein seinän korkuisiin. Ne ovat Ala-Maunuksen nuoruuden tuotantoa.


Ala-Maunus esittelee töitään mielellään. Hän itsekin katselee niitä tunnelmoiden. Teokset muistuttavat häntä ajasta, jolloin hän löysi suunnan elämälleen.

Painiminen loppui teini-iässä. Silloin olisi pitänyt alkaa harjoitella, jotta olisi pärjännyt.

Koulumenestys ei ollut kummoista, mutta Ala-Maunus meni silti lukioon. Ei hänellä ollut muutakaan mielessä. Pienellä paikkakunnalla lukioon pääsi heikommillakin arvosanoilla.

”Lukio oli vaikeaa aikaa.”

Hän yritti, mutta opinnot eivät sujuneet.

”Oli kai lähellä, että olisin jäänyt peräkammarinpojaksi.”

Ala-Maunus pärjäsi muita huonommin useimmissa aineissa. Kuvaamataito oli poikkeus.

”Todistuksissa oli yleensä nelosia ja vitosia, ja yksi kymppi.”


Pieni Kuortane on urheilupitäjä, jossa on yksi maan johtavista urheiluopistoista. Urheilupainotus näkyy myös kouluissa. Ala-Maunuksen mukaan lukiossakaan eivät taideaineet tuntuneet olevan kovin suuressa arvossa.

Kuvaamataidon opettaja sen sijaan inspiroi häntä.

”Hän ei vain opettanut vaan eli taidetta. Hän oli sellainen kulttuuri-ihminen.”

Opettaja saattoi pelastaa Ala-Maunuksen tulevaisuuden.

Lukion jälkeen Ala-Maunus ei hakenut mihinkään yhteishaussa. Kesällä hän sai vihiä läheisestä kansanopistosta, jossa oli taidelinja. Se muutti elämän.

”En enää ollut huonoin, vaan parhaasta päästä, ja kehityin koko ajan.”

”Taide antoi elämälleni sellaisen merkityksen, jota minulla ei aiemmin ollut.”

Kaski on varmaankin liki jokaisen suomalaisen muistissa. Vaikkei muistaisi nimeltä, kun näkee teoksen, todennäköisesti huomaa, että ai niin, tuohan se on.


”Kun olen jutellut ihmisten kanssa, kaikki ovat sanoneet nähneensä sen.” Jos ei muuten, niin koulukirjoissa.

Ateneum on Suomen kansallisgalleria, ja täten sillä on jopa velvollisuus lainata kokoelmansa teoksia.

Kasken paikka on mitä merkittävin: se on ripustettu ensimmäiseksi ”Klassikot”-kyltin jälkeen. Salissa on sen lisäksi muun muassa Hugo Simbergin Haavoittunut enkeli sekä klassikkotaiteilijoiden töitä Helene Schjerfbeckistä ja Pekka Halosesta Edvard Munchiin ja Vincent van Goghiin.

Valinta Kasken korvaajaksi osui Petri Ala-Maunukseen. Häneltä pyydettiin teosta.

”Sanoin, että haluan tehdä uuden työn siihen.”

Hänellä oli näkemys.

”Halusin kuvata Kasken tuhat vuotta myöhemmin. Sitten kun luonto on taas tullut ihmisen jäljiltä esille, kuten se aina tulee lopulta.”


Kansanopiston jälkeen Ala-Maunus pääsi Kankaanpään taidekouluun. Siellä aukesi uusi maailma.

Vanhemmat ja isoveljet tukivat nuorta Petriä harrasteissaan. Ammatiksi ei kukaan vielä silloin taidetta ajatellut.

”Luulen, että he olivat tyytyväisiä, kun tein edes jotain.”

Kolmantena opiskeluvuonnaan 1992 Ala-Maunus lähetti versionsa Suojelusenkelistä ehdolle nuorten taiteilijoiden näyttelyyn Helsingin Taidehalliin.

”Sukat pyörivät jaloissa, kun kuulin sisäänpääsystä.”

Se vakuutti taiteilijan. Kaksi vuotta myöhemmin Ala-Maunus vakuutti myös vanhempansa ja isoveljensä: hänet valittiin tuolloin Etelä-Pohjanmaan vuoden nuoreksi taiteilijaksi.

”Silloin hekin uskoivat, että ehkä tuosta voi tullakin jotain.”

Ennen vuoria Ala-Maunuksella oli auringonlaskut. Niitä hän maalasi vuosituhannen alusta asti, mieluimmin alustoille, jotka olivat jätettä muista tuotteista. Ne olivat hänen ensimmäinen menestyksensä.

Vuoret tulivat hänen taiteeseensa tämän vuosikymmenen alussa. Useimmat vuorimaalaukset on myyty. Niistä pienimmät ovat 15 sentin ja isoimmat liki kahdeksan metrin levyisiä.

Kasken korvaajaksi Ala-Maunukselta toivottiin kaksi luonnosta, joista Ateneum halusi valita toisen. Hän teki neljä. ”Tuli aina uusia ajatuksia. Halusin kokeilla, mitä niistä syntyy.”

Ala-Maunus harkitsee, että hän viimeistelisi nekin joskus.

Ala-Maunus seisoo työvaatteissaan ja pensseleineen keskellä lakeutta, sukunsa pellolla.

Nyt hän on kohde: valokuvattavana. Maalauskankaan edusta on hänelle luontevampi paikka.

Näiltä aavoilta lakeuksilta Ala-Maunus on jollain tavalla päätynyt maalaamaan mahtavia vuoria, hurjan näyttävässä valossa.

Ala-Maunus arvelee, että lakeudet vaikuttanevat hänen viehtymykseensä vuorimaisemiin. Hänen mukaansa se on kaukokaipuuta.

”Vuorissa on mielestäni absoluuttista kauneutta.”

Hieman hassua on, että Ala-Maunuksella on korkean paikan kammo. Hän ei koskaan ole ollut ylhäällä vuorilla. Lapsen kanssa Eiffel-torniin nouseminen oli hänelle kova paikka.

”Jalat olivat mennä alta.”

Hieman myöhemmin Ala-Maunus esittelee erstuvassa Fräntille nuoruustöitään. Hän haki tuolloin tyyliään.

”Tein tuollaisia abstrakteja kokeilujakin”, Ala-Maunus sanoo.

Hän kertoo jättäneensä abstraktin taiteen ensikokeilujen jälkeen muiden tehtäväksi. Fränti katselee töitä ja nyökkää.

”Se on totta, Petri. Sinun on oltava rehellinen itsellesi.”

Niin Ala-Maunus on ollutkin. Taide on hänelle pakotie todellisuudesta.

”Aamulla lähden kotoa, kävelen teollisuusalueen halki, räntää sataa, ja autot suihkivat eestaas. Kun avaa työhuoneen oven, siellä odottaa kaunis vuorimaisema.”

Kaksi viikkoa edellisen työhuonevierailumme jälkeen Ala-Maunus avaa taas ateljeensa oven. Viime kerralla hän viittasi Vaara-Suomen vieressä olleeseen sinertävään hahmotelmaan. Se tulee Joensuun taidemuseon rock­teemaiseen näyttelyyn.

Nyt maalaus on kasvanut kolminkertaiseksi. Melkein viisi metriä leveällä, kolmiosaisella kankaalla on tulivuorimuodostelma. Laava turskahtelee kraatereista ja valuu pitkin sinertäviä rinteitä. ”Vielä pitää saada hieman lisää tulta ja räiskettä.”

Työ on samalla kunnianosoitus vanhoille levynkansille. Niitä Ala-Maunus on ihaillut lapsesta asti. Kun rock-tähteys ei onnistunut, Ala-Maunus haaveili levynkansimaakarin työstä.

”Se oli mielestäni kaikkein hienoin taidemuoto.”

Ei tullut painija Ala-Maunuksesta levynkannentekijää, tuli suosittu taidemaalari. Nyt hän on saanut tilaisuuden kommentoida omalla teoksellaan suurta suomalaista maalausta, Järne­feltin kunnianosoitusta työn sankareille.

Teema on vaihtunut. Villi luonto on noussut esiin ihmisen poistuttua maisemasta.

Kasken pohjalta.
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kuka?

Petri Ala-Maunus


  Kotoisin Kuortaneelta. Valmistunut Kankaanpään taidekoulusta 1993 ja Kuvataideakatemiasta 2011.

  Kuusi yksityisnäyttelyä, joista viimeisin oli 2013.

  Ala-Maunuksen töitä on muun muassa Kiasman, Helsingin taidemuseon ja Amos Andersonin taidemuseon kokoelmissa sekä ulkomaisissa ja kotimaisissa yksityisissä kokoelmissa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kuvataide

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Taikinan syöminen on vaarallista, varoitetaan Yhdysvalloissa – Evira: Sairastuminen teoriassa mahdollista Suomessakin

    2. 2

      Maailman kovin kiroilumaa on Suomi – Äänestä voimallisin suomalainen kirosana

    3. 3

      Yli 230 ihmistä on kuollut hyökkäyksessä moskeijaan – isku on yksi vakavimmista Egyptissä vuosiin

    4. 4

      ”Porno voi olla naisellekin hyvä tapa toteuttaa seksuaalisuutta” – Yle kysyi naisilta, millaista pornoa he haluavat nähdä ja teki vastauksien perusteella radio-ohjelman

    5. 5

      ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

      Tilaajille
    6. 6

      Nuorisojoukko vandalisoi Lauttasaaren kauppakeskusta, huoltomies pani kuvat Facebookiin – Poliisi: ”Etsintäkuulutukset” eivät lähtökohtaisesti ole rikollisia

    7. 7

      James Damore kirjoitti työpaikallaan Googlella manifestin, jonka myötä häntä alettiin vihata ympäri maailmaa – nyt hän kertoo, miksi feminismi on niin kauheaa

    8. 8

      Yleisurheilijan raiskausväite kuohuttaa Ruotsissa – lajilegenda Patrik Sjöberg käy kuumana: ”Sain nimen selville puolessa tunnissa”

    9. 9

      Oppositio jakautui kahtia eriarvoisuutta käsittelevässä välikysymyksessä – Sdp:n teksti oli ”ideologisesti värittynyt”

    10. 10

      Seitsemän auton ketjukolari Turussa – Liikenne ruuhkautui moottoritiellä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Tämä yksi hovioikeuden lause on kuin väärältä planeetalta – ja somessa kuohuvan raivon ydin

    2. 2

      Pieni lipsahdus 1,2 miljardin länsimetrossa: kuljettajille jäi rakentamatta vessat asemille – ”Meillä testataan kuljettajien rakon kestävyyttä”

    3. 3

      Nuorisojoukko vandalisoi Lauttasaaren kauppakeskusta, huoltomies pani kuvat Facebookiin – Poliisi: ”Etsintäkuulutukset” eivät lähtökohtaisesti ole rikollisia

    4. 4

      Tutkijat löysivät arkistosta sokeriteollisuuden vuosikymmeniksi pimittämät tutkimustulokset, jotka linkittävät sokerin kohonneeseen syöpäriskiin

    5. 5

      Poikani kävi yhdeksän vuotta kouluhelvettiä

    6. 6

      ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

      Tilaajille
    7. 7

      Kumpi on terveellisempi valinta, pesto vai majoneesi? Kokeile HS:n visassa, valitsetko samoin kuin ravitsemusterapeutti Hanna Partanen

    8. 8

      ”Laitetaan pornografinen kuva itsestä Instagramiin ja saadaan tuntemattomilta miehiltä kehuja” – Psykiatrin mukaan tuhansien nuorten identiteetti on niin hauras, että elämä romahtaa, kun tykkäykset hiipuvat

      Tilaajille
    9. 9

      Saako painopeiton alla paremmin unta? Toimittaja testasi maailmalta Suomeen saapuneen villityksen – Unitutkijan mukaan peitto ei ole ”missään nimessä humpuukiosastoa”

      Tilaajille
    10. 10

      Taikinan syöminen on vaarallista, varoitetaan Yhdysvalloissa – Evira: Sairastuminen teoriassa mahdollista Suomessakin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kyykky on ihmisen luonnollinen lepoasento, mutta olemme unohtaneet, miten se tehdään – Näin kyykkääminen parantaa kehosi hyvinvointia

      Tilaajille
    2. 2

      Ruutuaika on vanhentunut käsite, sanovat asian­tuntijat – toimittaja antoi lastensa pelata viikon vapaasti, tässä tulokset

    3. 3

      Suvi Haimi kypsyi muovijätteen määrään kylpyhuoneessaan – syntyi uraauurtava keksintö, joka kiinnostaa jo kansainvälisiä kosmetiikkabrändejä

    4. 4

      ”Veljeni meni kiusaajan kotiin ja hakkasi tämän perusteellisesti” – Koulukiusatut kertovat HS:lle keinoista, joilla kiusaaminen lopulta päättyi: yllättävän moniin tarinoihin kuului väkivalta

      Tilaajille
    5. 5

      Husin toimitusjohtaja HS:n mielipidepalstalla: ”En ole koskaan nähnyt Suomen terveyspolitiikkaa niin sekaisin kuin nyt”

    6. 6

      Mies vei Saphira-koiransa hoitoon Lohjalle – kun hän meni myöhemmin katsomaan koiraa, löytyi vain tyhjä talo, josta oli lämpöpatteritkin viety

    7. 7

      Espoolaiset Vaahtorannat rohkaistuivat rakentamaan kotiinsa valtavan näköalaikkunan – sitten huippupoliitikko puuttui peliin, ja ikkunan alle saatetaan raivata luontopolku

    8. 8

      Moni nainen muuttuu ikääntyessään tai lihoessaan toisille näkymättömäksi – sen huomaa, kun kävelee rautatie­asemalla väistämättä ketään

    9. 9

      Hygieniasta löytyy huomautettavaa sadoissa ruokapaikoissa pääkaupunkiseudulla – Katso hakukoneella, miten on kotikulmiesi ravintoloiden laita

    10. 10

      Tutkijat löysivät arkistosta sokeriteollisuuden vuosikymmeniksi pimittämät tutkimustulokset, jotka linkittävät sokerin kohonneeseen syöpäriskiin

    11. Näytä lisää