Kulttuuri    |   Kirja-arvostelu

Sisällissodan jälkeen naisille jaettiin kuolemantuomioita pelkästä ”housukaartiin” kuulumisesta – sukupuoliroolien uhmaaminen herätti vihaa

Uudet tutkimukset kertovat, että punakaartiin liittyi tuhansittain naisia – kivääreiden kanssa ja aseettomina. 270 naista teloitettiin.

Historia

Tuomas Hoppu: Sisällissodan naiskaartit. Suomalaisnaiset aseissa 1918. Gummerus. 315 s.

Tiina Lintunen: Punaisten naisten tiet. Otava. 336 s.

Risto Lindstedt & Eero Ojanen: 1918 – matkoja muistin rintamilla. Kirjapaja. 148 s.

Vuoden 1918 sisällissotamme pysyi lähes 50 vuotta kansallisena tabuna, kunnes kirjallisuus ja tutkimus alkoivat murtaa sitä 1960-luvulla. Toinen puolivuosisata onkin sitten aaltoillut aktiivisesti, sodasta on saatu tukuittain yleis- ja osatutkimuksia, taidetta, osallisten päiväkirjoja.

Ja mikä keskeistä, sodasta keskustellaan yhä asiallisemmin.

Uusimpina tutkimuksina ilmestyvät ikään kuin sisarteokset, Tuomas Hopun Sisällis­sodan naiskaartit ja Tiina Lintusen Punaisten naisten tiet.

Aiheiltaan kirjat lähenevät toisiaan: Hoppu selvittelee punaisten naisten omia asekaarteja, Lintunen tutkii punakaartin siviilinaisten osaa sodan aikana ja jälkeen – tarkemmin Porin seudulta.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Naiskaarteja on ennenkin ruodittu, mutta vetäen hajatiedot ja -luvut yhteen Tuomas Hoppu selkiyttää kokokuvan. Oli kolmisenkymmentä erillistä kaartia tai komppaniaa, joihin organisoitui enintään 2 600 naista.

Työväenkumousta on luonnehdittu paikallisten kumousten sarjaksi, ja sama piirre leimasi naisten kaarteja. Niitä luotiin ympäri punaisten valtaamaa Etelä-Suomea, impulsiivisesti ja ilman koordinoivaa johtoa. Kaartit olivat irrallaan miesarmeijasta. Kaartilaiset olivat 85-prosenttisesti alle 24-vuotiaita, naimattomia (96 prosenttia) ja tietysti aseisiin tottumattomia naisia.

Motiivi liittyä kaartiin vaihteli raha- ja ruokapalkasta aatteelliseen innostukseen ja seikkailunhalusta luokkavihaan. Useimmin painoivat aineelliset seikat.

Naiskaartit ehtivät lähinnä harjoitella ja vartioida – ja sitten sota olikin ohi. Kiistatonta sotilaallista merkitystä naisilla näyttää olleen kahdesti, Alvettulan taistelussa Hauholla ja Raatihuoneen puolustamisessa Tampereella.

Miten naissotilaiden kävi?

Hopun tietojen mukaan: 60 kaatui, 270 teloitettiin, 1 100 tuomittiin, 1 100 vapautettiin, 25 pakeni Venäjälle ja 15 kuoli vankileirillä. Uutta arkistotyötä teloitusluvuista on paraikaa tekeillä, mutta ymmärrettävästi Hoppu ei sitä vielä noteeraa.

Valkokaarteissa ei sotinut naisia, mikä on tärkeä lähtökohta­ero. Sysimustin viha kohdistuikin naispunakaartilaisiin juuri siksi, että he olivat uhmanneet puritaanisia sukupuolirooleja ryhtymällä miesten töihin. Noin 200 naista maksoi siitä hengellään Lahdessa, jossa kuopan reunalle joutui pelkästä kuulumisesta naisten ”housukaartiin”. Hyvä, että Hoppu on koostanut tiedot naispunakaarteista yksiin kansiin. Jatko-osiin ei liene tarvetta – sen verran vähäiseksi jäi kaartien painoarvo – ellei sitten henkilömatrikkelina.

Tiina Lintusen teos suuntaa katseen punakaartien aseettomiin naisiin: mitä heille tapahtui sodassa, sodan vuoksi, ja miten he sopeutuivat taas yhteiskuntaan? Kaartithan työllistivät monia satoja hoitajia, muonittajia, ompelijoita ja siivoojia, jotka eivät kuitenkaan pyssyä ottaneet. Osallistuivat kapinaan osallistumatta kapinaan. Tutkimuksen keskiössä ovat 267 porilaista naista, jotka tuomittiin tai vapautettiin valtiorikosoikeudessa 1918. Aseettomien tuomiot jäivät totta kai asekaarteja lievemmiksi, vaikkei mistään hempeilystä voida puhua. Vain 13–14-vuotiaille tytöillekin lyötiin tuomioita.

Lintunen ei pyri täyteen pitkittäisseurantaan, ja parhaiten naisten jälkitilanne avautuukin muutamin esimerkkihenkilöin.

Yhtä laitaa edusti Venäjälle paennut kansanedustaja Aino Forsten, joka nousi korkealle myös Neuvosto-Karjalassa, kunnes ammuttiin stalinilaisissa vainoissa 1937. Toisaalta oli vallankumousoikeuden jäsenenä 1918 istunut Hilma Laine, joka itse sai lievän tuomion mutta jäi leskeksi ja oli virittelemässä Sdp:n toimintaa taas joulukuussa 1918. Laine oli Porin kaupunginvaltuutettu 26 vuotta, monessa mukana, ja kuoli arvostettuna kansalaisena 1960.

Porinkin naisten jälkivalvonta oli tiukkaa, etsivä keskuspoliisi ja suojeluskunta seurasivat näkyviä hahmoja herkeämättä. Joidenkin tie vei uudelleen kiven sisään 1920–30-luvuilla, ja Estella Ketolasta tuli porilaiskommunistien vankilassa kuollut marttyyri. Lintunen kuvaa ilmapiiriä, sosiaalista kitkaa ja muutoksia, joihin oli vain asetuttava vuoden 1918 kauhujen jälkeen. Joku sopeutui paremmin kuin toinen. Jälki jäi jokaiseen.

Hoppu ja Lintunen erittelevät laajoja aineistojaan ääritarkasti – jopa siinä määrin, että paikoin toivoisi heidän vapautuvan hivenen arvaamattomampiin tulkintoihin. Kumpaakin vaivaa varovaisuus, tutkijan ammattitauti.

Tietoteosten perään on hyvä tutustua Risto Lindstedtin ja Eero Ojasen kirjeistä koostettuun 1918 – matkoja muistin rintamilla -kirjaan. He mittailevat kansakunnan sotaa nykypäivän silmin ja arvoin – eläytyvät aikakauteen ja ihmisiin, osapuolen valinneisiin ja osapuolettomiin. Tutkivat ”historian värioppia”, kuten Lindstedt asian toteaa.

Sitä lukee sodan jo rauhoittuneena jälkilaineena.
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Masennus ei ole yksi vaan 12 eri sairautta – kaikki ne vaativat myös erilaiset hoidot, sanovat suomalaistutkijat

      Tilaajille
    2. 2

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    3. 3

      Tukholman parhaaseen alakouluun oppilaat ilmoitetaan jo synnytyslaitoksella – Jono täyttyy alkuvuoden lapsista, eikä koulussa ole yhtään maahanmuuttajaa

      Tilaajille
    4. 4

      Esiopetuksen resurssit Helsingissä on jaettu epätasaisesti – punavuorelaiset eivät astuisi jalallaankaan itäkeskuslaiseen esikouluun

    5. 5

      Kauppasopimukset ovat Trumpille liian vaikea aihe

    6. 6

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    7. 7

      Norjalainen hotellisijoittaja kehuu Helsinkiä – ”Voisin rakentaa tänne 14 hotellia lisää”

    8. 8

      Kuvia Suomesta 22: Emilia Kangasluoma kuvasi isoäitinsä arkea palvelutalossa

    9. 9

      ”Kokoomuksen pitäisi olla viisi kertaa keskustaa suurempi” – kolme arviota, miksi kokoomuksen kannatus nousee ja keskusta kyntää

    10. 10

      Mistä opimme, että miehen kuuluu jahdata ja isä tarvitsee haulikon?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    2. 2

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

      Tilaajille
    3. 3

      Kuvia Suomesta 22: Emilia Kangasluoma kuvasi isoäitinsä arkea palvelutalossa

    4. 4

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    5. 5

      Älä keitä kahvia, leivo tai käy päiväkausiin suihkussa – HS kokosi ohjeet, mitä tehdä, jos epäilet kotona kosteusvauriota

    6. 6

      Unkari sulkee kaikki turvapaikan­hakijat piikki­lankojen taakse – HS kuvasi helikopterilla parakki­leirit ja selvitti, mitä leireillä tapahtuu

    7. 7

      Johtuuko masennuksen lisääntyminen siitä, että onnen korostaminen on mennyt överiksi?

    8. 8

      ”Seksuaalinen ahdistelu on ihanaa”, sanoi venäläinen näyttelijätär – naisten oikeuksien puolustaminen ei ole muotia Venäjällä

    9. 9

      Sipilä vaati Väyrysen eroa keskustasta – Väyrynen vastaa: ”Paikallisyhdistyksen pitäisi erottaa, mutta Keminmaan keskustaseuran puheenjohtajana en aio ryhtyä toimenpiteisiin”

    10. 10

      Yksitoista kertaa vankilaan joutunut Tommi koki ennen olevansa ”aikuisten lastentarhassa” – Vankien olot muuttuvat yhä vapaammiksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    2. 2

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    3. 3

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    4. 4

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    5. 5

      Juha Kärkkäinen palasi Yhdysvalloista muuttuneena miehenä – näin halpahallipatruuna radikalisoitui, ryhtyi yhteistyöhön uusnatsien kanssa ja rakensi ympärilleen vaikenemisen muurin

      Tilaajille
    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    8. 8

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    9. 9

      Luokka oli villi, vaikea ja välitunneilla jopa tapeltiin – sitten opettaja kyllästyi häiriköiviin oppilaisiin ja teki keksinnön

      Tilaajille
    10. 10

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    11. Näytä lisää