Kulttuuri

Isosedälle tehtiin Töölössä lobotomia, ja hän päätyi Jenni Linturin uuteen romaaniin – niin kuin moni muukin suvun tarina

Jenni Linturi kirjoittaa romaaneja, joiden ytimessä on sota. Kirjailijan kolmas romaani perustuu suvun kokemuksiin.

Malmitalon ravintolassa vesilasin ­äärellä istuu pettynyt kirjailija. Jenni Linturi, 37, on juuri saanut valmiiksi kolmannen romaaninsa J ä lleen­rakennus.

Haastatteluhetkellä kirjan viimeistely on vielä kesken, joten Linturi ei mieluiten puhuisi koko asiasta.

”Minulla ei ole enää illuusioita siitä, että romaanin valmistuminen olisi jotenkin helpottavaa. Se on aina jollain tavalla pettymys”, hän sanoo.

Linturi tarkoittaa, ettei romaanista koskaan tule sellaista kuin siitä ajatteli tulevan. Kirjan kansiin päätyvä maailma on aina vain pelkistetty versio siitä, millaiseksi maailman kuvitteli.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

”Ihmiset, jotka ovat olleet eläviä ja hengittäviä, ovatkin kömpelöitä sanoja paperilla. Samalla siitä maailmasta ja maisemasta vetäytyy itse kauemmas. Se on vähän niin kuin suhde, jota yrittää jatkaa vain sen takia, että on joskus ollut kivaa ja ollaan joskus rakastettu toisiamme.”

Linturin alkutaival kirjailijana on ollut sellainen, josta moni saa vain haaveilla.

Esikoisteos Is ä nmaan t ä hden (2011) oli arvostelumenestys ja ehdolla Finlandia-palkinnon saajaksi. Toinen romaani Malmi, 1917 keräsi kehuja sekin.

Kriitikot ovat kehuneet Linturin teoksia tiiviiksi leikatusta kerronnasta, tarkkanäköisestä henkilökuvauksesta ja ajattelun syvyydestä.

Kiitoksista huolimatta Linturi suhtautuu varautuneesti julkisuuteen. Se on osittain ujoutta, mutta siinä on myös jotain muuta.

Linturia eivät tunnu kiinnostavan kirjailijaelämän parrasvalot.

Hän nauttii kirjoittamisesta mutta ei kirjan julkaisemisesta – mieluummin hän kirjoittaisi uutta romaania kuin viimeistelisi edellistä.

Hän pitää kirjoittamista tär­keänä harrastuksena ja käy kokopäivätyössä Otavan Opiston projektisuunnittelijana. Vasta viime aikoina hän on alkanut harkita, uskaltaisiko hakea kirja-apurahoja.

Linturi kirjoittaa usein silloin, kun hänellä on hetki aikaa. Malmitalollakin olemme sen vuoksi, että Linturin poika on samaan aikaan kulttuurikeskuksessa balettitunnilla.

”Käytännössä tuntuu, että asumme täällä välillä”, Linturi sanoo. Sillä välin kun poika käy harrastuksissa, Linturi kirjoittaa ja tutkii historiankirjoja Malmin kirjastossa. ”Toisaalta jos on pieniä aikoja, ne osaa käyttää hyödyksi. Sellainen tavallaan sopiikin minulle.”

Uusi romaani alkaa samasta talosta, jossa elettiin Linturin edellisessä Malmi, 1917 -romaanissa. J ä lleenrakennus on sille itsenäistä jatkoa. Taloa asuttaa kaksi elämässään pettynyttä sisarta, Ingeborg ja Elisabet.

Jatkosota on juuri päättynyt, ja rintamalta on palannut taloon kaksi nuorta miestä, jotka molemmat ovat muuttuneet sodassa. Olavi juopottelee ja ilakoi, Kalevi on levoton ja saa outoja kohtauksia.

Henkilöhahmot perustuvat Linturin omaan sukuun, jota on asunut Malmilla 1800-luvulta asti. Suku on ollut valkoista keskiluokkaa.

Vanha sukutila on vielä olemassa Longinojan mutkassa, mutta siinä ei enää asu kukaan Linturin sukulainen.

”En kirjoita sukuni tarinaa yksi yhteen, mutta yritän tallentaa tarinoita, joita olen vuosien varrella kuullut”, Linturi kertoo.

”Motiivi lähti siitä, kun huomasin, että tämä maailma ka­toaa. Ei ole enää ketään, kuka pitäisi näitä tarinoita elossa tai olisi tuntenut näitä ihmisiä.”

Yksi tarinoista koskee Linturin isoisän kaksoisveljeä Kalevia, johon samanniminen romaanihenkilö perustuu.

Tosielämän Kalevi oli herkkä ja taiteista kiinnostunut nuori, niin myös fiktiivinen Kalevi. Edellinen haaveili kirjailijan urasta, jälkimmäinen kuvataiteilijan urasta.

Kumpikaan Kalevi ei sodan sytyttyä halunnut lähteä rintamalle. Molemmat palasivat heikkohermoisina ja mieleltään järkkyneinä.

”En tiedä, oliko se pelkästään sodasta aiheutuvaa, vai onko se vain kerrottu minulle niin. Romaanissa tulkitsen, että asia ei ollut niin yksiselitteinen. Kirjan Kalevi ei ole vain olosuhteiden, ajan tai paikan uhri.”

Linturin isosetä oli ensimmäisiä suomalaisia, joille sodan jälkeen tehtiin lobotomia. Kalevi leikattiin Töölön sairaalassa, josta lobotomialeikkaukset vähitellen levisivät maakuntiin. Saman kohtalon kokivat sadat muutkin suomalaiset.

Leikkauksilla pyrittiin rauhoittamaan potilas ja lievittämään ahdistusta, pakko-oireita ja skitsofreniaa. Käytännössä potilas muuttui passiiviseksi ja tahdottomaksi.

Linturin isosetä eli laitoksessa 1980-luvun alkuun asti. Hän oli eräänlainen suvun salaisuus, vaikka Linturin ukki pitikin yhteyttä veljeensä.

Paljon Linturi ei Kalevista tiedä.

”Sen minkä ukkini kiristämällä ennätti kertoa ennen kuolemaansa pari vuotta sitten.”

Vielä yliopistossa Linturista piti tulla tutkija. Hän opiskeli tiedotusoppia Tampereella ja alkoi gradun jälkeen tehdä väitöskirjaa kuoleman representaatioista sanomalehdissä.

Sitten hän hairahtui tekemään romaanin.

”Menin Tampereen jälkeen Turkuun tekemään sivulaudaturia väikkäriä varten. Siellä eksyin luovan kirjoittamisen opintoihin, koska luulin niiden olevan tieteellisen kirjoittamisen elävöittämistä. Se olikin jotain ihan muuta.”

Linturi ei ollut haaveillut kaunokirjallisuuden kirjoittamisesta. Turussa hän huomasi, että luovan kirjoittamisen opinnot tuntuivat vapauttavilta.

”En ehkä jäänyt niinkään kiinni kirjoittamiseen vaan siihen, että kilpailuhenkisen yliopistomaailman jälkeen tuntui ihanalta olla ympäristössä, jossa puhallettiin yhteen hiileen. Kaikki saamani palaute oli rakentavaa eikä raatelevaa.”

Linturilta kysytään aika ajoin, miksi hänen romaaninsa sijoittuvat sodan liepeille. Sille on myös proosalliset syynsä.

”Sota tuottaa valmiin konfliktin ja kontekstin, joka saa hahmot toimimaan. Etenkin esikoisromaania tehdessä se oli helpottava asia”, Linturi sanoo.

”Ehkä minulla ei myöskään ole sellaista kykyä, että näkisin lähelle kauhean selvästi. Kun hahmot ovat tarpeeksi kaukana, heidät pystyy näkemään raa’asti mutta rakastavasti.”

Linturi aikoo jatkaa suvun tarinaa vielä seuraavassa romaanissa. Hän haluaa tarkastella, miten sattumat, valinnat ja tapahtumat kumuloituvat elämän aikana.

Vaikka sotaan liittyy Linturin suvussa monia käännekohtia, Linturi ei usko hänen sukunsa historian olevan mitenkään poikkeuksellinen.

”Uskoakseni se on ollut tyypillinen keskiluokkainen suku, jossa on arvostettu enemmän kirjallisuutta kuin insinööritaitoja. He ovat olleet ihmisiä, joilla on ollut vähän liikaa aikaa ajatella ja vähän liikaa aikaa ahdistua eksistentiaalisesti.”

Romaanin kirjoittaminen on oman keskinkertaisuuden sietämistä.

Tämä ajatuksen Linturille opetti kirjailija Petri Tamminen Turun yliopistossa. Jos Linturi harrastaisi huoneentaulujen tekemistä, tämän hän kirjoittaisi omaansa. Ajatus auttaa käsittelemään myös vääjäämätöntä pettymystä.

”Virheetöntä romaania ei ole olemassa. Romaani ei ole koskaan valmis, aina sinne jää joku rasittava lause tai yksityiskohta”, Linturi sanoo. ”Ilman illuusiota lopputuloksen tärkeydestä ei olisi mitään järkeä kirjoittaa kirjaa loppuun asti.”

Silti Linturi haluaa kirjoittaa ja kehittyä kirjoittajana. Kun Linturi katselee poikansa rakentavan legomaailmaa tai junarataa, hän tunnistaa saman vapauttavan tunteen.

”Se on nautinnollista itsensä unohtamista. Nykyhetki unohtuu, silti olet siinä kuitenkin ­äärimmäisen läsnä.”
HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kirjallisuus
  • Kirjat
  • Kirjailijat
  • Jatkosota

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Haaveeni olisi tehdä työtä, hankkia asunto ja perustaa perhe, mutta tähän Suomi ei anna mahdollisuutta

    2. 2

      ”Enää ei ole yhdentekevää, minkä näköisissä vaatteissa lapsi kulkee päiväkodissa”, sanoo menestyvän lastenvaatebrändin luonut Marjut Rahkola

    3. 3

      Jenna Lehtonen tekee ulkomaanmatkan lähes joka kuukausi, Pirkko Schildt on käynyt 113 maassa – Miksi osa meistä tahtoo olla jatkuvasti liikkeessä?

      Tilaajille
    4. 4

      Kokoomuksen suosio kasvaa, keskustan alamäki jyrkkenee – myös vihreiden ennätyssuosio hiipuu

    5. 5

      Suomessa myytävä jugurtti ja limsa eivät ole yhtä hedelmäisiä kuin Italiassa ja ikoninen tee on aromikkaampaa Britanniassa – Suomalaisten maku on tällainen, perustelevat yritykset

    6. 6

      Kittilän käsissä on satojen miljoonien eurojen bisnes, joka syöksi lappilaiskunnan kriisiin – ”Miten poromiehen ammatissa toimiva valtuutettu voisi tuntea lakipykäliä?”

      Tilaajille
    7. 7

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    8. 8

      Valeruokamyrkytykset vaivaavat Espanjaa: Poliisi tunnistanut jopa 800 huijauksesta epäiltyä brittituristia

    9. 9

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    10. 10

      Yli 41 miljoonan Eurojackpot-voitto Savonlinnaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Olimme lukiossa keskiverto-opiskelijoita – meistä tuli tutkija­tohtoreita valinta­kokeen ansiosta

    2. 2

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    3. 3

      Uuden Tuntematon sotilas -elokuvan tekijätiimi ottaa kantaa #metoo-keskusteluun ja puolustaa Paula Vesalaa

    4. 4

      Suomen 100-vuotis­juhlan suurin päätös: Edus­kunta antaa 50 miljoonaa euroa tuntemattomalle pikku­säätiölle, jolla ei ole yhtään vakituista työntekijää

    5. 5

      Onko se hyvä, jos syysloman jälkeen ash? Testaa, ymmärrätkö, mitä lapsesi sinulle sanovat (ja mitä he sinusta ihan oikeasti ajattelevat)

    6. 6

      Emme tarvitse Melania Trumpin apua, vastaa slovenialaiskirjailija Sofi Oksaselle

    7. 7

      Suomalaistutkija ratkaisi ongelman, jota fyysikot ovat pähkäilleet 200 vuotta: Miksi vesipisara ei heti valu kaltevalla pinnalla?

    8. 8

      Nyt puhuu Ensitreffit alttarilla -asiantuntija, joka myöntää mokanneensa eikä usko sen oikean löytämiseen: Miksi täydellisten parien muodostaminen on niin vaikeaa?

    9. 9

      Haaveeni olisi tehdä työtä, hankkia asunto ja perustaa perhe, mutta tähän Suomi ei anna mahdollisuutta

    10. 10

      Säveltäjä Toni Edelmann on kuollut

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    2. 2

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    3. 3

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    4. 4

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    5. 5

      Poppari Antti Tuisku on vaiennut vuosia seksuaalisuudestaan ja kertoo nyt, miksi – ”Sie oot hirveen haavoittuva, jos avaat koko sielusi kaikille”

      Tilaajille
    6. 6

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    7. 7

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    8. 8

      Hyytävä sää vyöryy nyt etelään asti: luvassa jopa päiväpakkasia ja räntää – ”Talvirenkaat alle”, suosittelee Liikenneturva

    9. 9

      Seuraan lyöttäytynyt kaksikko repi suomalaiselta hopeakorun Firenzessä – mies hermostui ja taltutti ryöstäjät pystypainin jälkeen: ”Poliisi sanoi, että aika harvoin käy näin”

    10. 10

      ”Ideologisesti työtön” Ossi Nyman kuuli tukiensa katkaisemisesta Hesarista ja sai haastattelustaan palautevyöryn – ”Ei voi sanoa ääneen, että on tyytyväinen työttömänä”

    11. Näytä lisää