Kulttuuri    |   HS-analyysi

Elokuvateatterit voivat meillä ja maailmalla hyvin – mutta miksi Finnkino terrorisoi omaa alaansa?

Teatterijätti ostaa pois kilpailijoita ja käyttäytyy aggressiivisesti: Maximista kaavaillaan ”Rivieran tappajaa”, koska elämyksellisyys on elokuvateatterien iso trendi.

Muistatteko, kun kaikki väittivät elokuvateatterien kuolevan pois? Vielä pari vuotta sitten ennuste tuntui vääjäämättömältä.

Uhkia oli useita. Kotiteatterit, joiden tekniikka oli päivä päivältä parempaa ja edullisempaa. Suoratoistopalvelut, jotka toivat elokuvat suoraan kotisohville. Televisiosarjat, jotka olivat niin kauniita ja kunnianhimoisia, että niiden piti pyyhkiä elokuvilla lattiaa.

Pian kaikki ahmivat tv-sarjoja jakso toisensa perään kotisohvillaan löhöten, eikä kukaan jaksa raahautua elokuviin, sanottiin.

Toisin kävi. Vaikka Netflixillä on Suomessa satoja tuhansia tilaajia ja HBO:n Game of Thrones on kesän isoin viihdetapaus, elokuvateatterien maailmanlaajuiset lipputulot ja valkokankaiden lukumäärä jatkavat silti kasvuaan – muuallakin kuin Kiinan nopeasti kasvavilla markkinoilla.
MAINOS (TEKSTI JATKUU ALLA)
MAINOS PÄÄTTYY

Myytyjen lippujen määrä on pysynyt tasaisena sekä Yhdysvalloissa että Suomessa, ja pääsylipputulot ovat hienoisessa nousussa. Suomessa levitykseen tulevien elokuvien määrä on pysynyt tasaisena, ja teatterisalien määräkin on kasvussa – 311 vuonna 2015, 312 vuonna 2016, kertoo Suomen elokuvasäätiö.

Numeroiden valossa elokuvia siis esitetään, niitä katsotaan ja uusia saleja rakennetaan.

Suomen luvut ovat käytännössä Finnkinon lukuja. Yrityksellä on Suomessa yli sata elokuvasalia yhdellätoista paikkakunnalla. Ketju myy noin 70 prosenttia Suomen kaikista elokuvalipuista.

Tätä dominanssia se pitää yllä kyseenalaisin keinoin, kuten Lappeenrannan eeppinen sotku todistaa.

Keväällä Finnkino osti Lappeenrannan yksityiset elokuvateatterit Nuijamiehen ja Kino-Aulan. Se kertoi tavoitteekseen tehdä niistä taide-elokuvaan keskittyneet haarakonttorit kauppakeskus IsoKristiinaan aiemmin pykätylle monisaliteatterille.

Etelä-Saimaa-lehti varoitti jo huhtikuussa, että Lappeenranta on liian pieni Finnkinolle. Samassa tekstissä pohdittiin, mitä käy, jos Finnkino joutuukin luopumaan ostamistaan teattereista:

”Kino-Aulasta ja Nuijamiehestä luopuminen voi merkitä Finnkinolle myös monopoliaseman menetystä. Itä-Suomen kaupungeissa Imatralla, Joensuussa ja Kouvolassa on itsenäinen elokuva-alan yrittäjä turvatussa asemassa. Mikä estäisi heitä vuokraamasta vaikkapa Nuijamiestä, jos Finnkino luopuu siitä?”


Vastaus kysymyk­seen saatiin heinäkuun alussa, kun Finnkino totesi, ettei kauppa kannattanut. Yritys sulki teatterit, antoi potkut seitsemälle yhdeksästä työntekijästä ja vei lähtiessään teatterisalien irtaimiston penkkeineen ja valkokankaineen.

Kiinteistöstä vastanneen Etelä-Karjalan Osuuspankin toimitusjohtaja Petri Krohnsin mukaan Finnkino perusteli kiinteistön tyhjentämistä kilpailijoiden kampittamisella:

”Jotta vuokranantajalle ei tule houkutusta vuokrata tiloja kilpailevaan toimintaan. Sanamuoto oli juuri näin. Se kerrottiin meille puhelimessa”, Krohns sanoi.

Poltetun maan taktiikka muistuttaa siitä, mitä Helsingin Kluuvikadulla tapahtui puolitoista vuotta sitten.

Silloin elokuvateatteri Maxim meni remonttiin ja Finnkinon vuokrasopimus irtisanottiin. Yhtiö vei vuonna 1974 valmistuneen teatterin irtaimiston mukanaan. Ilman penkkejä ja valkokangasta uuden teatteritoiminnan käynnistäminen on huomattavasti kalliimpaa.

Ja kas, uutta vuokralaista ei löytynyt.

Molemmissa tapauksissa Finnkino on sanonut, että irtaimiston purkaminen kuuluu alan normaaleihin käytäntöihin.

Reilun vuoden vaiheilun jälkeen Finnkino on avaamassa Maximia uudelleen vielä tämän vuoden aikana.

Osallistuin alkukesästä työpajaan, jossa Maximia remontoiva arkkitehtitoimisto haki intohimoisilta elokuvissa kävijöiltä ideoita tilan hyödyntämiseen.


Tilaisuudes­sa esiteltyjen suunnitel­mien mukaan Maximista tehdään modernia arthouse-teatteria. Sellaista, jossa näytetään laatuelokuvia, tarjoillaan ruokaa – ja alkoholia – ja jossa kävijät haluavat viettää aikaa ennen ja jälkeen näytöksen.

Yläkerran salia ollaan pyhittämässä yksin elokuvalle. Alakerran saliin on suunnitteilla baaritiski ja jopa pieniä ravintolapöytiä.

Työpajan keskusteluissa toistui yksi elokuvateatteri ylitse muiden. Maximia voi perustellusti kutsua Rivieran tappajaksi.

Oheispalvelut ja tapahtumallisuus ovat elokuvateatterien isoja trendejä. Malliesimerkki tästä on Helsingin Kalliossa sijaitseva piskuinen Riviera.

Siellä järjestetään klubi-iltoja ja elokuvantekijöiden kuratoimia esityssarjoja, katsotaan jalkapalloa, syödään ja juodaan. Elokuvan kylkeen voi tilata baaritiskiltä vaikka cocktailin.


Myös Töölön Korjaamo Kinossa saliin voi ottaa juotavaa ja pientä syötävää. Teatterissa järjestetään sing along -näytöksiä, konsertteja ja keskustelutilaisuuksia.

Niin kutsutut korttelikinot syntyvät nimenomaan vastavoimana Finnkinon kaltaisille ketjuille. Pienet teatterit panostavat palveluun ja erityisohjelmaan, kun isot toimijat keskittyvät volyymiin ja spektaakkeleihin.

Kokemukset ja innostuminen ovat yhdysvaltalaisen elokuvasivuston IndieWiren toimittajan David Ehrlichin mielestä avainroolissa, kun puhutaan elokuvateatterien tulevaisuudesta.

”Aikana, jolloin ihmiset voivat striimata miljoona huonoa elokuvaa kotisohvaltaan 8,99 dollarilla kuukaudessa, elokuvateatterit pyytävät kävijältä tuplasumman yhdestä ainoasta elokuvasta. Kävijä maksaa sen, koska kyseessä on juuri se elokuva, jonka hän haluaa nähdä”, Ehrlich kirjoittaa kolumnissaan.

Suomessa Barry Jenkinsin Oscar-palkittu indiedraama Moonlight on loistoesimerkki siitä, että Netflixin ääreltä noustaan teatteriin muutenkin kuin Scape-salissa pyörivien rymistelyjen vuoksi.

Puolentoista miljoonan dollarin budjetin elokuvalla on Suomessa kohta 90 000 katsojaa, kun esimerkiksi 65 kertaa enemmän maksanut Alien: Covenant näyttää jäävän alle 60 000:een.

Iso rooli Moonlightin menestyksellä on Rivieran ja Korjaamon kaltaisilla korttelikinoilla. Ne luovat kokemuksia, joihin kaikki haluavat osallistua.

Finnkinoon verrattuna korttelikinot tekevät kuitenkin nappikauppaa.

Finnkino kilpailee ihan eri liigassa, ja siksi sen taistelu Rivieraa, Kino-Aulaa, Nuijamiestä tai Lappeenrannan naapurikaupungeissa toimivia Imatran Bio Vuoksia, Joensuun Savon Kinoja ja Kouvolan Kino 123:a vastaan tuntuu ainoastaan rumalta.

Teatterijätti voisi keskittyä siihen minkä se taitaa parhaiten: rakentamaan huipputasoisia monisaliteattereita, joissa kävijät voivat katsoa isoimmat elokuvat parhaalla mahdollisella tekniikalla. Tällä sektorilla se on käytännössä yksinvaltias jo nyt.

Sen sijaan Finnkino käyttäytyy kuin leikkipihan isoin öykkäri ja pysyttelee kukkulan kuninkaana silkalla koollaan.

Syynsä on silläkin. Tuotto-odotukset ovat varmasti kovat, ja painetta tulee ennen kaikkea teatteriketjun omistajalta, kiinalaisen Wanda Groupin omistamalta AMC:ltä. Se osti Finnkinon emoyhtiön Nordic Cinema Groupin tammikuussa lähes 870 miljoonalla eurolla.

Wanda Group on maailman suurin yksityinen rakennuttaja ja sen omistama AMC Theatres puolestaan maailman suurin elokuvateatteriketju. Nämä yritykset ovat tottuneet hallitsemaan maailmaa, eivätkä ne Suomessa tyytyne täysdominanssia vähempään.

Kukkulan kuninkaan asema ei toki ole kiveen hakattu. Kesäkuussa uutisoitiin virolaisen Cinamonin avaavan Kalasatamaan nousevaan kauppakeskus Rediin viisisalisen teatterin vuonna 2018.

Baltiassa toimivan ketjun toimitusjohtaja kertoi, että yrityksellä on useita neuvotteluja käynnissä sekä Helsingissä että muissa suomalaiskaupungeissa.

Yksi mahdollinen kohde on Pasilaan rakennettava kauppakeskus Tripla, jonka vuonna 2019 avautuvaa elokuvateatteria ei ilmeisesti tule pyörittämään Finnkino. Periaatteessa on mahdollista, että parin vuoden päästä Finnkinolla on Helsingin saleista hallussaan enää reilu puolet, kun Amos Rex avaa vielä ovensa.

Ja kun Finnkino kahlaa julkisuudessa Lappeenrannan kaltaisissa pr-soissa, yhä useampi elokuvissakävijä saattaa siirtyä suosiolla kilpailijan leiriin.

HS Digistä löydät Hesarin juttuarkiston helmet
Saat tilaajana kokeilla HS Digiä maksutta
Tilaajille
Haluatko lukea koko artikkelin?

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Elokuvateatterit
  • Finnkino

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Länsimetron koeajo keskeytyi, vaihde meni rikki Otaniemessä – Metropomo: ”En osaa nyt sanoa matkustajaliikenteen aloituksesta mitään”

    2. 2

      Sörnäisten ”kauhea röttelöyksiö” on menossa kaupaksi yli hintapyynnön – Välittäjä: ”Minulta on kysytty, jäikö hinnoittelijalta aamulääkkeet ottamatta”

    3. 3

      Tolkutonta viinankäyttöä riitti, kun Suomi soti: känninen kenraali ei päässyt autosta ulos, pataljoonan komentaja sammui alaisineen – ”Ihme että tällainen porukka onnistui”

    4. 4

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    5. 5

      Miten terve, koulutettu ja menestyvä nainen voi uupua jopa ennen kuin täyttää 30?

    6. 6

      ”Jätä avaimet tuohon. Kiitos ja hei” – Työpsykologi Hanna Poskiparta sai nuorena yllätyspotkut unelmatyöstään, mutta oppi samalla paljon olennaista työyhteisöstä

      Tilaajille
    7. 7

      Uutuuskirja paljastaa: muu Yö-yhtye kiusasi ylivoimaista Jussi Hakulista sadistisesti – Olli Lindholm: ”Kateuttahan se oli, alemmuudentuntoa”

    8. 8

      Helsingin Hämeentien liiketilasta löytyi ammattimainen kannabiskasvattamo – ”Poisvientiä odottavaa roskaa”, totesi viljelijä takavarikoiduista huumesäkeistä

    9. 9

      Nuoret suomalaismiehet fanittavat 27-vuotiaan opiskelijan tekemää tv-sarjaa, vaikka sen ei pitänyt olla enää mahdollista – Näin ärsyttävästä nörtistä tuli nettisuosikki

    10. 10

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    2. 2

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    3. 3

      Moni suomalainen syö maksansa sairaaksi – jo joka viidennellä on rasvamaksa, eikä tulevaisuus näytä erikoislääkärin mukaan hyvältä

    4. 4

      Stalinin alkuperäiset dokumentit lopettavat turhan arvuuttelun – nyt tiedetään luotettavasti, mitä Moskova suunnitteli Suomen varalle

    5. 5

      Mikko Andelin, 41, nukkui kuukausikaupalla vain kolme tuntia yössä – sitten järvenpääläislääkäri puuttui asiaan ja tarjosi lääkkeetöntä hoitoa

      Tilaajille
    6. 6

      30-vuotias mies kertoi kokemuksistaan HS:n ahdistelukyselyssä: ”Hävetti kamalasti, miten hallitsemattomasti olin käyttäytynyt – En ollut ottanut todesta hienovaraisia vihjeitä siitä, etten ollut toivottu”

    7. 7

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    8. 8

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    9. 9

      Miten terve, koulutettu ja menestyvä nainen voi uupua jopa ennen kuin täyttää 30?

    10. 10

      ”Väkisin viinaa, hotellihuone, seksuaalinen hyväksikäyttö / raiskaus”: Suomen elokuva-alalla ahdistellut naiset kertovat kokemuksistaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Ossi Nyman ei tee töitä ja sanoo, että työvoimatoimisto on ihmisoikeusloukkaus – näin ”ideologisesti työtön” taktikoi itselleen yhteiskunnan tuet

      Tilaajille
    2. 2

      ”Äiti soittaa”, vilkutti puhelin kuolleen pojan vieressä – oppilas Niina Sassi, poliisi Timo Leppälä ja muut Jokelan koulusurman kokeneet kertovat nyt, millaiset jäljet tragedia jätti

      Tilaajille
    3. 3

      Sairaanhoitaja Paula Vuotila, 61, eli 30 vuotta ”koulutetun eliittielämää” – sitten hän ajautui asumaan rappukäytävissä

    4. 4

      ”Kaikki alalla olevat tietävät sen ringin” – Suomen elokuva-alalta kerätyssä kymmenien ahdistelukertomusten aineistossa muutama nimi toistuu

    5. 5

      Aleksis Salusjärvi oli lukiossa, kun nainen kavahti häntä ensi kerran bussipysäkillä – #MeToo-kampanja herätti miehet kertomaan, miltä tuntuu, kun nainen pelkää

    6. 6

      ”Sinun hiljaisuutesi on valanut sementtiin itätytön stereotypian, ja se myy lisää poikamiesmatkoja”, kirjoittaa kirjailija Sofi Oksanen avoimessa kirjeessään Melania Trumpille

    7. 7

      Kirjailija kertoi olevansa ”ideologisesti” työtön ja kikkailevansa tukia – TE-toimisto katkaisee tuet ja aloittaa poikkeuksellisen selvityksen

    8. 8

      ”Ota poikasi kainaloon” – Jos haluat kasvattaa pojan, joka ei ahdistele, yksi keino on lastenpsykiatri Jari Sinkkosen mukaan ylitse muiden

    9. 9

      Trumpin lähipiiri pelkää presidentin olevan ”hajoamassa” – avustajat yrittävät pitää presidentin aisoissa, kun hän saapuu toimistolle kiihdyksissään

    10. 10

      Kuura Maula ei kutsu lastaan pojaksi, Maisa Leppänen antoi poikansa pukeutua mekkoon – Näin toimii vanhempi, joka haluaa kasvattaa lapsensa feministisesti

      Tilaajille
    11. Näytä lisää