Kulttuuri

Suomi mainittu: Lisbeth Salanderin tarinaa jatkava kirjailija kertoo olevansa puoliksi suomalainen – tänään ilmestyvässä Millennium-kirjassa hän löysi vihdoin oman äänensä

Tyttö joka etsi varjoaan -kirja ei enää yritä olla toisinto Stieg Larssonin dekkareista. Millennium-sarjan toisessa jatko-osassa Lagercrantz nostaa tuittuilevan Lisbeth Salanderin kunnolla esiin.

Äänestä kuuluu helpotus. Siinä on sellaista keveyttä kuin iso taakka olisi pudonnut harteilta.

Stieg Larssonin Millennium-sarjaa jatkava David Lager­crantz ei tunnu sen pahemmin jännittävän, vaikka alkuperäisen trilogian toinen jatko-osa Tyttö joka etsi varjoaan julkaistaan tänään yhtä aikaa peräti 45 maassa – Yhdysvalloissa kahta päivää myöhemmin.

Lagercrantz luottaa siihen huomattavasti enemmän kuin valtaisan kohun aiheuttaneeseen ensimmäiseen tilaustyöhön Se mikä ei tapa.

Se tuli ryminällä kirjamarkkinoille kaksi vuotta sitten ja herätti paljon ristiriitaisiakin tunteita, jotka eivät kuitenkaan leikanneet Mikael Blomkvistin ja Lisbeth Salanderin tuttujen henkilöhahmojen varaan rakennetun rikosromaanin huimia myyntilukuja ja suosiota.

Ruotsalaisen rikoskirjallisuuden superkaksikko voi hyvin, vaikka Stieg Larssonin kuolemasta on kohta ehtinyt kulua jo kolmetoista vuotta.

”Olen vasta nyt tajunnut, kuinka jännittynyt, kauhuissani ja peloissani olin kaksi vuotta sitten. Halusin niin tosissani yltää Larssonin tasolle sekä laadullisesti että määrällisesti. Siksi Se mikä ei tapa on paljon paksumpi kirja kuin siitä olisi luontaisesti tullut”, paljastaa David Lagercrantz puhelimitse ko­toaan Tukholmasta.

Hän antaa ymmärtää, että ristipaineissa kaksi vuotta sitten kimpilevykin olisi ollut vähemmän jäykkä kuin hän itse.

Vapauttavan helpotuksen­tunteen ymmärtää hyvin.

Tyttö joka etsi varjoaan on kaikilla mittareilla paljon onnistuneempi, vetävämpi ja parempi kirja kuin Se mikä ei tapa.

Lagercrantz on onnistunut karistamaan Larssonin varjon eikä teksti enää maistu mestarin väkinäiseltä imitoinnilta. Nyt Lagercrantz on löytänyt oman äänensä.

Se mikä ei tapa, se voimistaa – voisi näin jälkikäteen todeta.

”Kyllä minusta itsestänikin tuntuu nyt vahvasti siltä, että olen takaisin raiteilla ja uskallan kirjoittaa omalla äänelläni. En enää pelkää, että pettäisin Larssonin”, Lagercrantz jatkaa.

Hän paljastaa, että toisen jatko-osan kirjoittaminen oli paljon hauskempaa ja helpompaa kuin ensimmäisen jatko-osan puristaminen.

”Sikäli kuin kirjoittaminen, erityisesti hyvän kirjan kirjoittaminen nyt koskaan on niin kovin helppoa”, hän lisää hymähtäen.

”Ensimmäisen jatko-osan hyvä menestys luonnollisesti antoi minulle myös hyvän selkänojan. Olin rohkeampi.”

Lagercrantz kertoo, että kirjoittaessaan Tyttö joka etsi varjoaan -romaania hän uskalsi karsia tekstistä paljon sellaista, joka ei ollut oleellista kokonaisuuden kannalta. Hän tunsi, ettei hänen täytynyt täyttää määrällisesti – sivumäärän suhteen – Stieg Larssonin saappaita.

Tyttö joka etsi varjoaan on sivumäärältään paljon maltillisempi kuin Millennium-sarjan ensimmäinen jatko-osa Se mikä ei tapa, jonka myynti maailmalla nousi noin seitsemään miljoonaan kappaleeseen. Se ei suinkaan vesitä tarinan intensiteettiä, päinvastoin.

”Olin omillani, mikä tuntui todella hyvältä. Uskalsin laittaa kirjaan enemmän itseäni myös siksi, että Larssonin maailma oli tavallaan tullut osaksi omaa verenkiertoani.”

Uskalluksesta kertoo sekin, että Tyttö joka etsi varjoaan marssittaa Lisbeth Salanderin esiin jo ensimmäisellä sivulla. Se mikä ei tapa -romaanissa digiajan omapäisen ja tuittuilevan Peppi Pitkätossun maihinnousua tarinaan sai odottaa lähes satakunta sivua.

Myös temaattisesti Tyttö joka etsi varjoaan on lähempänä Lager­crantzia kuin kuin Millennium-sarjan ensimmäinen jatko-osa Se mikä ei tapa. Nyt hän uppoutuu niihin psykologisiin mekanismeihin ja kytkentöihin, jotka selittävät, miksi Lisbeth Salanderista tuli sellainen kuin piinatusta hakkerinerosta lopulta tuli.

Se tietää paluuta Salanderin synkkään lapsuuteen, josta Lagercrantz loihtii esiin uusia traagisia vaiheita.

”Lisbethin lapsuuteen liittyvä teema toisistaan erotetuista kaksosista on kiehtonut minua pitkään. Nyt se löysi tässä jatko-osassa oikean kontekstin. Olen siitä vähintäänkin tyytyväinen.”

Tavallaan Lagercrantz tuo Auschwitzin kuolemantohtorin Josef Mengelen raa’at ja sairaat kaksostutkimukset osaksi Uppsalan rotubiologian laitoksen kyseenalaista toimintaa, joka huipentuu salaiseen projekti yhdeksään ja siitä säilyneeseen rekisteriin. Lisbeth on osa tätä tieteellistä koetta.

Lagercrantz on jo aloittanut kolmannen jatko-osan kirjoittamisen. Kun se on plakkarissa, on aika tehdä jotakin muuta.

”Siinä vaiheessa pidän taukoa Millennium-sarjasta, vaikka kustantaja toivoisi saavansa neljännen jatko-osan markkinoille”, Lagercrantz toteaa painokkaasti. ”Saa nähdä toteutuuko tämä toive koskaan.”

Kirjailija haluaa irtioton Stieg Larssonista.

”Kolmannen osan jälkeen teen jotakin uutta ja odottamatonta. Haluan kokeilla omia rajojani, kaunokirjallisesti.”

Suomeksi tänään ilmestyvä Lisbeth Salander -dekkari on saanut nimen Tyttö joka etsi varjoaan. Ruotsiksi nimi on Mannen som sökte sin skugga.

”Annoin itse siunauksen otsikon muutokseen. Se on hyvä, koska se sopii hyvin aiempiin Millennium-suomennoksiin. Sitä paitsi romaanissa varjoaan etsii sekä mies että nainen. Joten siinäkään ei ole ongelmaa.”

Haastattelun tuoksinassa paljastuu myös kytkös Suomeen. Kirjailija haluaa lähettää erityisen lämpimät terveiset juuri suomalaisille lukijoille.

”Olen itse asiassa puoliksi suomalainen”, Lagercrantz naurahtaa.

Selitys piilee siinä, että hänen äitinsä isä oli kuuluisa suomenruotsalainen filosofi, professori ja esseisti Hans Ruin, joka tosin otti Ruotsin kansalaisuuden vuonna 1947. Suvun kesäpaikka on Inkoon saaristossa, jossa kirjailija lataa nykyään kesäisin akkujaan vähintään nelisen viikkoa.

”Härligön saaren lomapaikka siirtyi aivan hiljan minun ja vaimoni omistukseen. Suomi pysyy osana minua.”

David Lagercrantz: Tyttö joka etsi varjoaan. Jatkoa Stieg Larssonin Millennium-sarjalle (Mannen som sökte sin skugga). Suom. Outi Menna. WSOY. 411 s.

Fakta

Millennium-sarjassa on nyt viisi osaa


Alkuperäinen trilogia

 Stieg Larsson: Miehet jotka vihaavat naisia (2005, suomeksi 2006.)

 Stieg Larsson: Tyttö joka leikki tulella (2006, suomeksi 2007).

 Stieg Larsson: Pilvilinna joka romahti (2007, suomeksi 2008).

Trilogian jatko-osat

 David Lagercrantz: Se mikä ei tapa (2015, suomeksi 2015).

 David Lagercrantz: Tyttö joka etsi varjoaan (2017, suomeksi 2017).

Kommentit

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Ei vielä nimellä kirjoitettuja kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää



    HS:n kommentointien äänestäminen on muuttunut: nyt vain kirjautuneet käyttäjät voivat antaa kommentille hyvin argumentoitu -äänen.
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      EU-lähteet FT:lle: Boris Johnson lyyhistyi tuolissaan tajutessaan lounaan äärellä, miten ulalla hän oli Britannian neuvottelu­asemasta

    2. 2

      Verottaja tiedottaa: Joka kolmannen veroprosentti on liian pieni

    3. 3

      Suomalaistutkimus: Masennuslääke vaikuttaa ihmisen elämään arvaamattomammin kuin tähän asti on ymmärretty

      Tilaajille
    4. 4

      Hallitus pyrkii helpottamaan pienituloisten tilannetta, mutta purevatko toimet? Näin tutkijat arvioivat

    5. 5

      Isäpuoli tuomittiin 11 vuoden vankeuteen vakavasti sairaan tytön taposta Nurmi­järvellä

    6. 6

      Matemaatikkojen vaikea laskelma tuotti vihdoin kaivatun luvun 42

    7. 7

      Sata päivää ilman alkoholia, muusikko Emma Kemppainen päätti, mutta se ei jäänytkään siihen – Nyt alkoholista luopuvat nekin, joille se ei koskaan ollut ongelma

      Tilaajille
    8. 8

      Saudi-Arabia on käyttänyt miljardeja huippu­luokan ilma­torjuntaan, mutta silti se oli voimaton lennokki-iskun edessä – miten se on mahdollista?

    9. 9

      Kerrostalon rakennus­työt pysähtyivät keskellä Helsingin uutta merellistä kaupungin­osaa: ”Rahat ei liiku, niin ei sitten etene työtkään”

    10. 10

      Kolme sinistä miestä on kerännyt katsomoihin jo 35 miljoonaa ihmistä, nyt ryhmä vierailee ensi kertaa Suomessa – Miksi The Blue Man Group on niin suosittu?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Matemaatikkojen vaikea laskelma tuotti vihdoin kaivatun luvun 42

    2. 2

      Tuore tutkimus: Rasvamaksa on käytännössä jo kansantauti, ja siitä kärsivän tulisi välttää alkoholia täysin

    3. 3

      R-kioski harkitsee lopettavansa matkakorttien lataamisen HSL:n palkkiopäätöksen takia

    4. 4

      Parisuhteet ovat muutoksessa, ja yhdessä asiassa astumme sata vuotta ajassa taakse­päin, sanovat asian­tuntijat – Näistä merkeistä tunnistat ”työ­pari­suhteen”

      Tilaajille
    5. 5

      Tämäkin jugend-kaunotar on Helsingin kaupungin vuokratalo: Helsingin valtuuston enemmistö ei heittäisi hyvätuloisia ulos puoli-ilmaisista asunnoista

    6. 6

      Sata päivää ilman alkoholia, muusikko Emma Kemppainen päätti, mutta se ei jäänytkään siihen – Nyt alkoholista luopuvat nekin, joille se ei koskaan ollut ongelma

      Tilaajille
    7. 7

      HS-analyysi: Tuoreen äidin julkinen ampuminen sai Ruotsin harkitsemaan Suomessa ongelmalliseksi havaittua todistamistapaa

    8. 8

      Verotus kiristyy, bensa kallistuu: HS:n laskurit kertovat, miten budjetti vaikuttaa kukkaroosi

    9. 9

      Kerrostalon rakennus­työt pysähtyivät keskellä Helsingin uutta merellistä kaupungin­osaa: ”Rahat ei liiku, niin ei sitten etene työtkään”

    10. 10

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Sadattuhannet kodit uhkaavat menettää arvonsa – Suomeen on kehittynyt kahdet asunto­markkinat, ja asian­tuntijan mukaan enää kolme aluetta on turvassa

      Tilaajille
    2. 2

      Teini-ikäinen kilpauimari hylättiin liian paljastavan uima­puvun vuoksi Yhdys­valloissa – käytti samaa asua kuin kaikki muutkin

    3. 3

      Joukko suomalaisnaisia riisuuntui kameralle kertoakseen kehohäpeästä ja sen kukistamisesta – ”Olen yhä keskeneräinen, mutta sairaudesta olen päässyt”

      Tilaajille
    4. 4

      Ihmisen ei kuulu olla väsynyt – Uni­lääkärin mukaan moni uneton tekee illalla saman virheen

      Tilaajille
    5. 5

      Miljonääri liittyi perus­suomalaisiin Jussi Halla-ahon perässä, ja nyt ”Tampereen Trump” ilmentää puolueen muutosta

    6. 6

      Suomalaiset saavat liian vähän folaattia, vaikka se saattaa torjua Alzheimerin tautia ja masennusta – Nämä ovat tärkeimmät folaatin lähteet

    7. 7

      Suoliston bakteerit määrittävät, miten ihminen voi, ja niitä ohjaa ravintomme – Suomalainen huippu­tutkija kertoo, millaista ruoka­valiota bakteerit janoavat

      Tilaajille
    8. 8

      Hyvätuloiset ystävättäreni asuvat kaupungin vuokra-asunnoissa puoli-ilmaiseksi

    9. 9

      Juutalaisvainoista kertova elokuva järkytti festivaalikatsojia, kymmeniä ihmisiä käveli ulos kesken näytöksen

    10. 10

      Neljä vuotta sitten Vantaan Kivistö herätti innostusta: tuhansittain asuntoja ja Redin kokoinen kauppa­keskus – Vaan miten kävi?

      Tilaajille
    11. Näytä lisää