Sananvapauden säilymiseen johti verinen tie: kansalaiset estivät Suomen venäläistymisen, eivät poliitikot – annammeko nykyaikana tilaa ääriliikkeille vai ryhdymmekö äänekkääseen vastarintaan? - Kulttuuri | HS.fi
Kulttuuri

Sananvapauden säilymiseen johti verinen tie: kansalaiset estivät Suomen venäläistymisen, eivät poliitikot – annammeko nykyaikana tilaa ääriliikkeille vai ryhdymmekö äänekkääseen vastarintaan?

Minna Maijalan tutkimus sortovuosista osuu nykyaikaan: annammeko tilaa ääriliikkeille vai ryhdymmekö äänekkääseen vastarintaan?

Minna Maijala on tietokirjailija ja kirjallisuushistorioitsija. Kuva: Akseli Valmunen HS

Julkaistu: 17.9.2017 2:00, Päivitetty 17.9.2017 10:19

Kun Eugen Schaumania saatettiin perhehautaan Porvoossa, hänen arkkunsa päälle aseteltiin Ruotsalaisen puolueen kannattama punakeltainen Suomen lippu.

Kenraalikuvernööri Nikolai Bobrikovia 16. kesäkuuta 1904 senaatin portaikossa kuolettavasti ampunut ja välittömästi sen jälkeen itsensä surmannut Schauman oli suomenruotsalainen jos joku ja käynyt ruotsinkieliset koulut.

Eugen Schauman ampuu Nikolai Bobrikovia senaatin portaikossa 16. kesäkuuta 1904.

Seuraa uutisia tästä aiheesta