HS-analyysi: Väinö Linna suututti 1960-luvulla historioitsijat ja Laura Lindstedtiä syytettiin kulttuurisesta omimisesta – Suomessa romaani jaksaa yhä kiihdyttää
Milloin kuva maailmasta tai kansasta on väärä, milloin on astuttu tutkijoiden varpaille.
Väinö Linna (ylhäällä vas.), Laura Lindstedt, Heidi Köngäs ja Mike Pohjola.Kuva: Kaius Hedenström / Lehtikuva, Juhani Niiranen / HS, Terhi Ylimäinen ja Heidi Piiroinen / HS
Suvi Ahola HS
8.10.2017 2:00 | Päivitetty 8.10.2017 10:32
”Teos on hassutusta ja häpeäpilkku suomalaisessa kirjallisuudessa. Varsinkin se on suomalaisen rahvaamme ilkeää häpäisyä, tekijä kun näet uskottelee, että kuvaukset ovat muka luonnonmukaisia. Tämä rahvas ei ole missään sellainen, eikä ole koskaan ollutkaan sellainen kuin tämän kirjan sankarit.”
Artikkeliin liittyviä aiheita