Pauli Tapion runo­kokoelma maailman pahuudesta voitti HS:n kirjallisuus­palkinnon – ”Mitä muuta voin tehdä kuin saada edes itseni herkistymään?”

Runoilija, tutkija ja kääntäjä Pauli Tapio voitti Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon esikoisrunoteoksellaan, jossa ihminen katsoo voimattomana maailman pahuutta ja etsii toivon murusia. Niitä löytyy tarinoista – ja varpusilta.

Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinnon on voittanut Pauli Tapio, 31, runokokoelmalla Varpuset ja aika (Poesia). Tapio palkittiin torstai-iltana Sanomatalossa Helsingissä.

Helsinkiläinen Pauli Tapio on kääntäjä, väitöskirjatutkija, kriitikko ja runouslehti Tuli&Savun entinen toimittaja.

Palkintolautakunnan mukaan esikoisteokseksi Varpuset ja aika huokuu levollista itsevarmuutta.

”Tapio käyttää elegantisti lukeneisuuttaan ja luottaa konkreettisen ilmaisun voimaan”, lautakunnan puheenjohtaja Antti Majander perustelee.

Palkinto vuoden parhaalle esikoisteokselle jaettiin nyt 23. kerran. Tunnustus jatkaa vuosina 1964-1994 myönnetyn J.H. Erkon esikoiskirjapalkinnon perinnettä. Palkintosumma on 15 000 euroa.

Lue toimittaja Suvi Aholan haastattelu Pauli Tapiosta tästä:

Länsihelsinkiläisen kerros­talon vieressä tehdään katutöitä. Melu on kova, mutta siitä huolimatta pensasaidassa, ihan vieressä, näkyy liikettä. Varpusethan siellä kuhisevat, jyrinästä ja kärystä välittämättä.

Huomaamattomat pikkulinnut ovat antaneet nimensä myös Pauli Tapion (s. 1986) esikois­runokokoelmalle Varpuset ja aika (Poesia). Sille myönnettiin Helsingin Sanomien kirjallisuuspalkinto, tunnustus vuoden parhaasta esikoisteoksesta.

Varpusia ja aikaa kiitettiin ”väkeväksi aikalaisrunoudeksi”, jonka puhuja ”tekee tarkkoja havaintoja niin ihan lähipiiristään kuin mereen vajoavista pakolaisista ja sivilisaatiomme historian julmista yksityiskohdista”.

Tapio alkoi seurata kaupunkilintuja kotinsa ikkunoista vuoden 2010 tienoilla.

Oulusta Helsinkiin muuttanut siviilipalvelusmies, sittemmin kirjallisuuden opiskelija, huomasi kaipaavansa luontosuhdetta, ja hänestä tuli joksikin aikaa kunnianhimoinen lintubongari.

”Täällä elää valtavirtakulttuurin ympäröimänä, mutta kun tarkemmin katsoo, näkee lintuja ja eläimiä kaupungissakin kaikkialla. Halusin oppia niiden nimet, lähestyä niiden olemusta ja käyttäytymistä.”

Esikoisrunokokoelmassa esiintyvätkin varpusten lisäksi esimerkiksi puukiipijä, merimetso, viherpeippo, ahven, termiitti, haikara, pääsky ja sorsa.

Kaikkia näitä Tapio on tarkkaillut, kaikista tehnyt muistiinpanoja. Varpusten ja ajan runot syntyivät kymmenen vuoden materiaalista, jota tekijä työsti kirjaksi kaksi vuotta.

Samaan aikaan hän valmistui Helsingin yliopistosta maisteriksi ja aloitti väitöskirjan teon, aiheenaan suomalaisen runon rytminen murroskausi 1940–50-luvun taitteessa. Sen hän toivoo saavansa valmiiksi lähivuosina.

Hän on opiskellut päämäärätietoisesti myös venäjää, ja siinä auttoi puolentoista vuoden työ Pietarissa Suomen kulttuuri-ins­tituutissa.

Ennen esikoiskokoelmaansa Tapio onkin tullut tutuksi venäläisen nykykirjallisuuden – muun muassa nobelisti Svetlana Aleksijevitšin – suomentajana. Lisäksi hän on toiminut kriitikkona ja runolehti Tuli & Savun toimittajana.

”Venäjällä huomasin, miten erilainen maa ja kulttuuri se on, ja silti meille niin tuttu. Nyt olen samalla lailla kiinnostunut Ruotsista. Naapurikulttuurit ovat kuin peili: niihin katsomalla oppii oikeastaan vielä enemmän Suomesta ja itsestään.”

Yritys ymmärtää toisenlaisuutta – eri kulttuureista ei-inhimillisiin lajeihin – on tärkeä osa Pauli Tapion tekstien tematiikkaa.

Suomen, ruotsin ja venäjän lisäksi hän käyttää sujuvasti englantia ja lukee myös ranskaa ja muinais­kreikkaa. Nyt hän opiskelee latinaa, ja saksakin on tarkoitus ottaa haltuun.

Tähän häntä valmensi jo kansainvälinen lapsuus: insinööri-isän työn takia Tapio asui ennen lukioikää vuosia Tšekkoslova­kiassa, Yhdysvalloissa ja Britanniassa.

Runojen toinen, yhtä tärkeä ja valtava teema on yritys hahmottaa maailman pahuutta ja siitä huolimatta säilyttää toivonsa, elää edelleen.

Juuri tästä Tapiota on ”aikalaisrunoilijana” kiitetty. Itse hän kuitenkin vieroksuu termiä.

”Tuntuisi härskiltä sanoa, että jotenkin ’puhuttelen’ lukijaa”, hän pohtii. ”Positioni on kuin kenen tahansa hämmentyneen ihmisen, joka yrittää ymmärtää maailmassa tapahtuvia hirveitä asioita ja ahdistuu, kun ei voi omin voimin tehdä mitään”



Varpusissa ja ajassa tästä kertoo järkyttävä Inferno-jakso, jossa eri kulttuurien historiakirjoitukseen tallennettu julmuus rinnastuu nykypäivän välinpitämättömyyteen. Kerjäläisen ohittaa huomaamatta, eikä Välimereen hukkuneita siirtolaisia jaksa edes laskea.

Tapio myöntää, ettei olisi halunnut kirjoittaa näitä runoja ja että ne jäivät häiritsemään. ”Kaikki se on silti olemassa, ajallisesta etäisyydestäkin huolimatta. Mitä muuta voin tehdä kuin saada edes itseni herkistymään?” hän kysyy.

Pitkässä runossa nimeltä 1986– toistuu termi ”sotien­välinen aika” – vaikka se kuvaa nykyhetkeä.

”Vielä viisi–kymmenen vuotta sitten ajattelin, että elämme rauhan aikaa, mutta nyt tuntuu enemmän siltä, että tätäkin vaihetta voi seurata jokin uusi, järkyttävä historiallinen tapahtuma. Kyllä se täyttää ahdistuksella ja pelolla”, Tapio sanoo.

”Ihmiskunta voi toki oppia tekemään yhteistyötä. Tai sitten vain lievitetään tulevaa ja kestetään joko maailman hidas huonontuminen tai valtava, tuhoava myrsky.”

Kirjoittaminen on tapa jäsentää tulevaisuuden uhkaavuutta.

Runossa Tapiota kiehtoo proosaa suurempi vapaus kiinnittää huomiota kieleen ja ääneen. Saa olla uudisraivaaja.

”Ammennan paljon filosofiasta ja humanismin teorioista. Runoa kirjoittaessa voi käyttää yhtä näkökulmaa hetken ajan ja vaihtaa sitten toiseen. Proosassa jo tarinan käsite edellyttää ajatusrakennelmien suurempaa kiinteyttä. Silti proosankin kirjoittaminen kiinnostaa.”

Vielä enemmän inhimillisen ahdistuksen käsittelyssä auttaa kuitenkin eettinen, kristillinen maailmankatsomus. Se sitoo myös Varpusten ja ajan runoja toisiinsa. Kaikki ne etsivät vastausta siihen, miten maailmassa tapahtuvan pahan voi kestää.

”On olemassa erilaisia radikaaleja mahdollisuuksia hyvyyteen, mutta jokin aina estää meitä toteuttamasta niitä,”, Tapio miettii.

”Kerrotaan kuitenkin ihmisistä, jotka elivät hyvin elämän. Jeesus oli yksi, ja on heitä ollut 1900-luvullakin. Näissä tarinoissa on toivoa.”

Toivoa on myös varpusissa – maailman hiljaisissa, vähään tyytyvissä asukkaissa, jotka jäävät, kun muu ympäriltä tuhoutuu. Tsirp tsirp, päättyy Pauli Tapion runokokoelmakin.

Esikoiskirjapalkinnon voittajat 1995­–2016

1995 Sari Mikkonen:

Naistenpyörä, novellikokoelma

1996 Juha K. Tapio:

Frankensteinin muistikirja, romaani

1997 Marja Kyllönen:

Lyijyuuma, romaani

1998 Katri Tapola:

Kalpeat tytöt, romaani

1999 Jyrki Vainonen:

Tutkimusmatkailija ja muita tarinoita, novellikokoelma

2000 Olli Heikkonen:

Jakutian aurinko, runokokoelma

2001 Reidar Palmgren:

Jalat edellä, romaani

2002 Reko Lundán:

Ilman suuria suruja, romaani

2003 Riku Korhonen:

Kahden ja yhden yön tarinoita, romaani

2004 Sanna Karlström:

Taivaan mittakaava, runokokoelma

2005 Juhani Känkänen:

Toivon mukaan, romaani

2006 Armas Alvari:

Varmat tapaukset, novellikokoelma

2007 Henriikka Tavi:

Esim. Esa, runokokoelma

2008 Katri Lipson:

Kosmonautti, romaani

2009 Leena Parkkinen:

Sinun jälkeesi, Max, romaani

2010 Alexandra Salmela:

27 eli kuolema tekee taiteilijan, romaani

2011 Satu Taskinen:

Täydellinen paisti, romaani

2012 Aki Ollikainen:

Nälkävuosi, romaani

2013 Erkka Filander:

Heräämisen valkea myrsky, runoelma

2014 Pajtim Statovci:

Kissani Jugoslavia, romaani

2015 Saara Turunen:

Rakkaudenhirviö, romaani

2016 Hanna Weselius:

Alma!, romaani

Kuka?

Pauli Tapio


 HS-kirjallisuuspalkinnon voittaja, s. Oulussa 1986.

 Esikoisteos runokokoelma Varpuset ja aika (Poesia).

 Opiskellut kirjallisuutta ja venäjää Helsingin yliopistossa, valmistelee väitös­kirjaa suomalaisen runouden rytmisestä murroksesta 1940–50-luvuilla.

 Toiminut kriitikkona ja runouslehti Tuli & Savun toimittajana.

 Suomentanut proosaa ja runoutta venäjästä, mm. Sergei Dovlatovia ja valkovenäläisen nobelistin Svetlana Aleksijevitšin teoksen Sodalla ei ole naisen kasvoja (2017).

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Kommentti: Nämä ovat tämän vuoden parhaat ja pahimmat Putous-hokemat – Suurin pettymys oli suoraan viime kaudelta napattu sketsihahmo

    2. 2

      Linus Peltonen, 16, käy lukiota toimeentulotuella, rahaa on 16 euroa päivässä – ”Matematiikan kurssilla katsoin vierestä kaverin kirjaa kolme viikkoa”

      Tilaajille
    3. 3

      Mitä leposyke kertoo kunnosta ja milloin pitäisi huolestua? Asiantuntijat kumoavat myytit ja kertovat, mitä jokaisen omasta terveydestään kiinnostuneen pitäisi sykkeestä tietää

    4. 4

      Toimittaja­yhdistys: Israel esti suomalais­toimittajan työn – Turvallisuus­viranomaiset vaativat kirjeen­vaihtajaa riisuuntumaan

    5. 5

      Ismo Leikola tekee historiaa ja esiintyy tänään Conan O’Brienin talk show’ssa – Nyt Leikola kertoo, miten onnistui pääsemään huippusuosittuun ohjelmaan

    6. 6

      Lauri Markkanen näyttää, miten pallo uppoaa vähän tavallista kauempaa – ”Miten hän saa kaiken näyttämään niin helpolta?

    7. 7

      Koulu­matkalla jäätynyt poika havahdutti Kiinassa – ”Jääpojalle” kerättiin satoja­tuhansia euroja, mutta rahojen jakaminen suututti osan lahjoittajista

    8. 8

      Nils Torvalds kehui Merja Kyllöstä hyväksi koristeeksi, Matti Vanhanen kertoi vitsin – Tässä MTV:n vaalitentin kiusallisimmat hetket giffeinä

    9. 9

      Nordea kielsi työn­tekijöiltään kaupan­käynnin bitcoinilla

    10. 10

      Espoo latoi vaatimuslistan länsimetrosta: suorat bussilinjat Helsinkiin osittain takaisin, kaikkien metrojunien pääteasemaksi Matinkylä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mitä leposyke kertoo kunnosta ja milloin pitäisi huolestua? Asiantuntijat kumoavat myytit ja kertovat, mitä jokaisen omasta terveydestään kiinnostuneen pitäisi sykkeestä tietää

    2. 2

      Linus Peltonen, 16, käy lukiota toimeentulotuella, rahaa on 16 euroa päivässä – ”Matematiikan kurssilla katsoin vierestä kaverin kirjaa kolme viikkoa”

      Tilaajille
    3. 3

      ”Vartioimattomat takit viedään, jos niissä ei ole luteita” – Canada Goose -takkeja varastetaan kymmeniä vuodessa pääkaupunki­seudulla

    4. 4

      Kommentti: Nämä ovat tämän vuoden parhaat ja pahimmat Putous-hokemat – Suurin pettymys oli suoraan viime kaudelta napattu sketsihahmo

    5. 5

      Kahdeksan arkista ja tieteellisesti todistettua keinoa, joilla laihdut ilman pinnistelyä

      Tilaajille
    6. 6

      Koulu­matkalla jäätynyt poika havahdutti Kiinassa – ”Jääpojalle” kerättiin satoja­tuhansia euroja, mutta rahojen jakaminen suututti osan lahjoittajista

    7. 7

      Espoo latoi vaatimuslistan länsimetrosta: suorat bussilinjat Helsinkiin osittain takaisin, kaikkien metrojunien pääteasemaksi Matinkylä

    8. 8

      Näin toimii Suomessa ihailtu Tanskan aktiivimalli – ”koulutusta vastaavan työn” käsitettä ei tunneta ja työttömät haastatellaan kuukauden välein

    9. 9

      Nils Torvalds kehui Merja Kyllöstä hyväksi koristeeksi, Matti Vanhanen kertoi vitsin – Tässä MTV:n vaalitentin kiusallisimmat hetket giffeinä

    10. 10

      Ismo Leikola tekee historiaa ja esiintyy tänään Conan O’Brienin talk show’ssa – Nyt Leikola kertoo, miten onnistui pääsemään huippusuosittuun ohjelmaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miksi lihon, vaikka syön surkean vähän, pohtii moni laihduttaja – Ilmiölle on usein selitys, mutta sitä on vaikea hyväksyä, sanovat asiantuntijat

      Tilaajille
    2. 2

      ”Vartioimattomat takit viedään, jos niissä ei ole luteita” – Canada Goose -takkeja varastetaan kymmeniä vuodessa pääkaupunki­seudulla

    3. 3

      51-vuotias nainen jäi kiinni Helsinki-Vantaalla kaksi kiloa huumeita matkalaukussaan – ”Nainen on ihan tosidiilissä 20 000 euroa”, viestitteli hätääntynyt välittäjä ja paljasti itsensä

    4. 4

      Suomalaistytöt imevät nyt elämänoppia kirjoista, joiden tekijän oma elämä oli suurta valhetta – Päiväkirjat paljastavat suursuositun kirjailijan eläneen perhehelvetissä ja päätyneen äärimmäiseen tekoon

    5. 5

      Asteekkien 500 vuoden takainen joukkotuhon syy selvisi

    6. 6

      Nuori terve mies pidätti aivastusta ja joutui sairaalahoitoon – Suomalais­lääkäri selittää, miksi: ”Aivastusta ei kannata pidättää”

    7. 7

      Älykäs ja herkkä ihminen kokee muita helpommin yksinäisyyttä – yksinäisyyden tunteen voi päihittää, sanoo asiantuntija ja antaa viisi neuvoa

      Tilaajille
    8. 8

      Mitä leposyke kertoo kunnosta ja milloin pitäisi huolestua? Asiantuntijat kumoavat myytit ja kertovat, mitä jokaisen omasta terveydestään kiinnostuneen pitäisi sykkeestä tietää

    9. 9

      Aineenvaihdunta alkaa hidastua jo kolmekymppisenä niin, että liikuntaa on lisättävä selvästi – Tutkija kertoo, mitä painonnousun pysäyttäminen vaatii

    10. 10

      Linus Peltonen, 16, käy lukiota toimeentulotuella, rahaa on 16 euroa päivässä – ”Matematiikan kurssilla katsoin vierestä kaverin kirjaa kolme viikkoa”

      Tilaajille
    11. Näytä lisää