Kulttuuri

Kansakunnan satusetänä tunnettu Topelius kirjoitti myös scifiä: kaukaiseen vuoteen 1900 sijoittuvassa seikkailussa on juutalaisvastaisiakin sävyjä

Ensimmäiset tieteistarinat Suomen tulevaisuudesta ilmestyivät jo 1800-luvulla, ja ne vastasivat samaan kysymykseen kuin 2010-luvun Suomi-scifi: mitä me pelkäämme ja mitä toivomme?

Vanhan väitteen mukaan tieteiskirjailijat eivät pyri ennustamaan tulevaisuutta. Tämä ei estä heitä esittämästä siitä erilaisia näkemyksiä.

Suomalainen tieteiskirjallisuus on noin kaksisataavuotisen historiansa aikana luonut kymmeniä ellei satoja kuvitelmia tulevaisuuden Suomesta. Kuvitelmat ovat kullekin aikakaudelle ominaisia. Niissä ilmenevät pelot ja toiveet, joita aikakauden suomalaiset ovat kohdistaneet tulevaisuuteen.

Ensimmäinen laaja visio Suomen tulevaisuudesta lähti kansakunnan satusetänä tunnetun Zachris Topeliuksen kynästä. Hän julkaisi keskeneräiseksi jääneen jatkokertomuksen Simeon Levis resa till Finland vuonna 1860 Helsingfors Tidningar -lehdessä.

1860-luku oli Suomessa mullistusten vuosikymmen. Se alkoi oman valuutan saamisella ja päättyi nälkävuosiin. Raha-asiat ovat Topeliuksen tieteiskertomuksessakin keskeisiä. Tarina sijoittuu kaukaisen tulevaisuuden vuoteen 1900 ja koostuu Simeon Levi -nimisen juutalaisen kirjeistä rabbilleen Lontooseen. Kertomuksessa on aikakaudelle ominaisia antisemitistisiä sävyjä.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Levi ja rabbi keskustelevat siitä, voitaisiinko Suomen päättäjille myöntää iso laina suurisuuntaisiin rakennusprojekteihin. Levi kiertää Suomea ja tekee muistiinpanoja sen kansasta ja elinkeinoista. Kirjaa voisi pitää jopa Topeliuksen Maamme kirjan (1875) tulevaisuusversiona.

Topelius unelmoi tarinassaan omavaraisesta Suomesta. Levin havainnoissa toistuvat erilaiset korvikkeet, joita nokkelat suomalaiset ovat kehittäneet tuontitarvikkeille. Suomalaisilla on myös suuri rakennushanke: Maanselälle pitäisi pystyttää valtava muuri pohjoistuulia vastaan. Tämä voisi kasvattaa Länsi-Suomen satoja.

Topelius varoittaa kertomuksellaan, että suomalaisten ei pidä velkaantua ulkomaille. Suomen markka oli laskettu liikkeelle samassa kuussa kuin Simeon Levis resa alkoi ilmestyä. Uutta valuuttaa piti varjella. Tosimaailmassa tiukka talouslinja pahensi vuosien 1867–68 nälänhätää, sillä Suomen taloutta johtanut J. V. Snellman lykkäsi viimeiseen asti viljan ostamista lainarahalla.

1800-luvun loppupuolen Suomessa keskusteltiin lähinnä kahdesta asiasta: kielipolitiikasta ja naisten asemasta, mikäli aikakauden tieteisnovelleja on uskominen. Monessa tarinassa kuvaillaan tulevaisuuden Suomea, jossa naiset pukeutuvat housuihin, polttelevat sikareja ja – kaikkein kauhistuttavinta – opiskelevat yliopistossa.

Tarinat olivat usein humoristisia, ja niissä leikitellään sukupuoliroolien kääntämisellä. Tällä puolustettiin perinteistä järjestystä, mutta toisaalta biologisen ja kulttuurisen sukupuolen irrottaminen toisistaan saattoi saada ihmiset pohtimaan asioita.

Tieteistarinoissa ei uskallettu kuvata suoraan itsenäistä Suomea, mutta tulevaisuuden itsenäisyys pilkottaa rivien välistä. Itsenäisyyden sijasta keskusteltiin suomalaisuudesta, etenkin siitä, millä kielellä suomalaisuus voisi tapahtua. Tieteiskirjallisuus tarjosi mahdollisuuksia etäännyttää vaarallinen aihe turvallisen kauas.


Kirjailijanimi Alba Ödergårdin (Rosalba Cederman, 1830–1884) novellissa I Zululandet efter sjuhundratjugofem år (1880) keskustellaan Suomen kielipoliittisista jännitteistä siirtämällä näyttämö sekä ajassa että paikassa kauas. Fennomaanien ja svekomaanien sijasta tulevaisuuden Zulumaassa väittelevät zulumaanit ja anglomaanit.

1900-luvun alussa aatteet tulivat vahvasti suomalaisiin tieteistarinoihin. Uutta olivat erityisesti työväenliikkeen piirissä syntyneet tieteistarinat. Näistä Sulo M. Hytösen (1870–1920) pitkä novelli Uni (1906) on kiinnostava, sillä se on varhaisen suomalaisen tieteiskirjallisuuden harvoja puhdasverisiä utopioita.

Kuten tarinan nimestä voi arvata, sen päähenkilö siirtyy unessa tulevaisuuden Suomeen, jossa hän vierailee ihanteellisessa kesäsiirtolassa. Siellä liehuvat punaiset ja sinivalkoiset liput rinnakkain, nationalismi ja sosialismi ovat tehneet rauhan. Työpäivän pituus on kahdeksan tuntia, sukupuolten tasa-arvo vallitsee, kirkollinen avioliitto on kadonnut ja kieltolaki on säädetty.

Ensimmäinen suomenkielinen tieteisromaani oli Arvid Lydeckenin nuorille lukijoille suunnattu Tähtien tarhoissa (1910). 2100-luvulle sijoittuvassa romaanissa Suomi on muuttunut suorastaan Amerikaksi: kadut on numeroitu ja kaikkialla nousee pilvenpiirtäjiä, joiden lomassa ihmiset lentelevät alumiinisiivet selässään.

Täysin ihanteellinen tulevaisuuden maailma ei ole. Tarinan Teuvo-poika opiskelee viimeisten vuosisatojen historiaa, eli kirjoittamisajankohdan lähitulevaisuutta ”elävien kuvien koneestaan”:

”Metsät surmattiin, ja Teuvo kuuli miten ikivanhat hongat valittivat kun ne romahtivat maahan. Salojen sijoille rakennettiin ahtaita kaupunkeja, niityt ja pellot, suot ja erämaatkin hävitettiin, kaikkialle nousi pilvenkorkuisia taloja.”

Romaanin pääjuoni pyörii marsilaisten hyökkäyksen ympärillä. Kun marsilaiset saadaan taltutettua – kiitos suomalaisten nokkeluuden – päätetään punaisen planeetan asukkaille opettaa suomea kommunikoinnin helpottamiseksi.

Suomen itsenäistyminen oli repivä tapahtuma. Ennen sisällissotaa oli suomalaisissa tieteistarinoissakin jaettu kansaa porvareihin ja työväkeen, demonisoitu ja harrastettu vihapuhetta. Ruotsikielinen, tuntemattoman tekijän novelli Lösningen eli Ratkaisu vuodelta 1917 kuvaa mustan huumorin keinoin hajoamistilassa olevaa Suomen kansaa.

Tarinassa Suomi muutetaan kelluvaksi saareksi, joka purjehtii Jäämerelle. Siellä valtiopäivien pitäisi päättää Suomen kurssista, mutta poliitikot päätyvät tietenkin riitelemään keskenään.

Jos kansallisuusaate oli autonomian aikana kätketty tieteistarinoiden rivien väliin, itsenäistymisen jälkeen se hyppäsi esiin kuin vieteriukko. Suuri osa Suomen tulevaisuutta 1920- ja 1930-luvuilla käsitelleistä tieteistarinoista kuului Suur-Suomi-scifiksi kutsuttuun lajityyppiin.

Markku Eskelinen on kutsunut tyyppiä oivaltavasti jääkäriscifiksi, sillä monesti näitä kirjoittivat entiset jääkärit. Suur-Suomi-scifi oli kotimainen versio maailmalla tunnetusta tulevaisuuden sota -lajityypistä. Näissä romaaneissa varoitellaan sodasta, johon maa kirjoittajan mukaan on matkalla.

Suur-Suomi-romaanien juonissa toistuu sama kuvio: Venäjä tai Neuvostoliitto hyökkää Suomeen, mutta suomalaiset puolustautuvat urheasti ja lopulta voittavat sodan kotimaisen keksijän ihmeaseiden avulla. Kun valtiovalta ei ymmärrä idän uhkaa, entiset jääkärit tai suojeluskuntalaiset käyvät omin päin sotimaan Venäjää vastaan.

Kaunokirjallisesti laadukkain Suur-Suomi-scifi on Aarno Karimon (1886–1952) Kohtalon kolmas hetki (1926). Sen Suomi on todella vieras nykylukijalle. Teoksessa käydään 1920-luvun kuvitelmien mukaista kaasusotaa 1960-luvulla Suomessa, johon luonnollisesti kuuluvat vielä Viipuri ja Karjala. Kiinnostavat piirteet valitettavasti hukkuvat teosta värittävään venäläisvihaan.

Sodan jälkeen suomalaisen scifin perustarina otti uuden suunnan. Suomen suuruudenkuvitelmat vaihtuivat pelkoon Suomen muuttumisesta sosialistiseksi neuvostotasavallaksi. Ylipäätään toinen maailmansota oli vedenjakaja. Sen jälkeen tulevaisuuden kuvitelmat ovat miltei aina negatiivisia: suuruuskuvitelmat ja utopiat vaihtuvat dystopioihin.

Kaikkiaan viime 70 vuoden aikana Suomessa ilmestyneissä scifiromaaneissa Suomi on muuttunut tulevaisuudessa vieraaksi ja oudoksi. Muutos on voinut tapahtua ihmisissä, luonnossa, teknologiassa, ilmastossa – tai yhteiskunnassa, kuten usein kylmän sodan aikana visioitiin.

Täpärä torjuntavoitto jatkosodan lopussa inspiroi vaihtoehtoisen historian tarinoita, joissa Suomi olisikin miehitetty 1944 ja liitetty Neuvostoliittoon. Sen viimeisiä edustajia oli Ilkka Remeksen Pääkallokehrääjä (1997). Jotkut pohtivat myös mahdollisuutta, että Suomi muuttuisi sosialistiseksi rauhanomaisessa prosessissa, kuten kirjailijanimi Jaakko Sirpin (Erkki Näsi, s. 1944) romaanissa Kolmas tasavalta (1976).

Viime vuosikymmenien scifissä kuvataan usein Suomea, joka on muuttunut tunnistamattoman oudoksi. Yhteiskunnan muutosten lisäksi Suomen on voinut tehdä vieraaksi myös muutos väestössä tai luonnossa.

Marko Ahosen Ensimmäisessä askeleessa (1997) Suomi on lähes hävinnyt, sekä fyysisesti että henkisesti. Suuryritysten hallitsemassa maailmassa kaupungit ovat sulautuneet valtavaksi Suurnauha-nimiseksi kaupungiksi joka pyyhkii Etelä-Suomenkin yli. Romaanin päähenkilöt ovat suomalaisia, mutta esittelevät itsensä maailmalla eurooppalaisiksi.

Millaisena tulevaisuuden Suomi nähdään nyt, Suomen satavuotispäivän alla? Maija Haaviston Adeno (2016) sijoittuu 2050-luvun Helsinkiin ja itsenäistyneeseen Saamenmaahan. Päähenkilö Aava pitää pelimuseota, jonne on koottu vanhoja lautapelejä ja peliautomaatteja.

Tulevaisuuden Suomi on nykyistä suvaitsevaisempi – polyamorian kaltaiset asiat ovat arkea – mutta kansalaisten terveydestä on tullut pakkomielle yhteiskunnalle. Ihmisille juotetaan terveenä ja nuorekkaana pitävää vita-nimistä juomaa. Tavallinen nuhakuume aiheuttaa kriisin, johon yhteiskunnalla ei oikein ole vastauksia.

Haaviston visiosta voi tunnistaa nykyhetken trendejä. Varmasti jo ensi vuonna joku kirjailija kuvittelee Suomelle jälleen uuden tulevaisuuden. Aika muuttuu ja tulevaisuus sen mukana.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Scifi
  • Suomi
  • Tulevaisuus
  • Kulttuuri
  • Kirjallisuus

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    1. 1

      Kommentti: Nämä ovat tämän vuoden parhaat ja pahimmat Putous-hokemat – Suurin pettymys oli suoraan viime kaudelta napattu sketsihahmo

    2. 2

      Linus Peltonen, 16, käy lukiota toimeentulotuella, rahaa on 16 euroa päivässä – ”Matematiikan kurssilla katsoin vierestä kaverin kirjaa kolme viikkoa”

      Tilaajille
    3. 3

      Mitä leposyke kertoo kunnosta ja milloin pitäisi huolestua? Asiantuntijat kumoavat myytit ja kertovat, mitä jokaisen omasta terveydestään kiinnostuneen pitäisi sykkeestä tietää

    4. 4

      Toimittaja­yhdistys: Israel esti suomalais­toimittajan työn – Turvallisuus­viranomaiset vaativat kirjeen­vaihtajaa riisuuntumaan

    5. 5

      Ismo Leikola tekee historiaa ja esiintyy tänään Conan O’Brienin talk show’ssa – Nyt Leikola kertoo, miten onnistui pääsemään huippusuosittuun ohjelmaan

    6. 6

      Lauri Markkanen näyttää, miten pallo uppoaa vähän tavallista kauempaa – ”Miten hän saa kaiken näyttämään niin helpolta?

    7. 7

      Koulu­matkalla jäätynyt poika havahdutti Kiinassa – ”Jääpojalle” kerättiin satoja­tuhansia euroja, mutta rahojen jakaminen suututti osan lahjoittajista

    8. 8

      Nils Torvalds kehui Merja Kyllöstä hyväksi koristeeksi, Matti Vanhanen kertoi vitsin – Tässä MTV:n vaalitentin kiusallisimmat hetket giffeinä

    9. 9

      Nordea kielsi työn­tekijöiltään kaupan­käynnin bitcoinilla

    10. 10

      Espoo latoi vaatimuslistan länsimetrosta: suorat bussilinjat Helsinkiin osittain takaisin, kaikkien metrojunien pääteasemaksi Matinkylä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Mitä leposyke kertoo kunnosta ja milloin pitäisi huolestua? Asiantuntijat kumoavat myytit ja kertovat, mitä jokaisen omasta terveydestään kiinnostuneen pitäisi sykkeestä tietää

    2. 2

      Linus Peltonen, 16, käy lukiota toimeentulotuella, rahaa on 16 euroa päivässä – ”Matematiikan kurssilla katsoin vierestä kaverin kirjaa kolme viikkoa”

      Tilaajille
    3. 3

      ”Vartioimattomat takit viedään, jos niissä ei ole luteita” – Canada Goose -takkeja varastetaan kymmeniä vuodessa pääkaupunki­seudulla

    4. 4

      Kommentti: Nämä ovat tämän vuoden parhaat ja pahimmat Putous-hokemat – Suurin pettymys oli suoraan viime kaudelta napattu sketsihahmo

    5. 5

      Kahdeksan arkista ja tieteellisesti todistettua keinoa, joilla laihdut ilman pinnistelyä

      Tilaajille
    6. 6

      Koulu­matkalla jäätynyt poika havahdutti Kiinassa – ”Jääpojalle” kerättiin satoja­tuhansia euroja, mutta rahojen jakaminen suututti osan lahjoittajista

    7. 7

      Espoo latoi vaatimuslistan länsimetrosta: suorat bussilinjat Helsinkiin osittain takaisin, kaikkien metrojunien pääteasemaksi Matinkylä

    8. 8

      Näin toimii Suomessa ihailtu Tanskan aktiivimalli – ”koulutusta vastaavan työn” käsitettä ei tunneta ja työttömät haastatellaan kuukauden välein

    9. 9

      Nils Torvalds kehui Merja Kyllöstä hyväksi koristeeksi, Matti Vanhanen kertoi vitsin – Tässä MTV:n vaalitentin kiusallisimmat hetket giffeinä

    10. 10

      Ismo Leikola tekee historiaa ja esiintyy tänään Conan O’Brienin talk show’ssa – Nyt Leikola kertoo, miten onnistui pääsemään huippusuosittuun ohjelmaan

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Miksi lihon, vaikka syön surkean vähän, pohtii moni laihduttaja – Ilmiölle on usein selitys, mutta sitä on vaikea hyväksyä, sanovat asiantuntijat

      Tilaajille
    2. 2

      ”Vartioimattomat takit viedään, jos niissä ei ole luteita” – Canada Goose -takkeja varastetaan kymmeniä vuodessa pääkaupunki­seudulla

    3. 3

      51-vuotias nainen jäi kiinni Helsinki-Vantaalla kaksi kiloa huumeita matkalaukussaan – ”Nainen on ihan tosidiilissä 20 000 euroa”, viestitteli hätääntynyt välittäjä ja paljasti itsensä

    4. 4

      Suomalaistytöt imevät nyt elämänoppia kirjoista, joiden tekijän oma elämä oli suurta valhetta – Päiväkirjat paljastavat suursuositun kirjailijan eläneen perhehelvetissä ja päätyneen äärimmäiseen tekoon

    5. 5

      Asteekkien 500 vuoden takainen joukkotuhon syy selvisi

    6. 6

      Nuori terve mies pidätti aivastusta ja joutui sairaalahoitoon – Suomalais­lääkäri selittää, miksi: ”Aivastusta ei kannata pidättää”

    7. 7

      Älykäs ja herkkä ihminen kokee muita helpommin yksinäisyyttä – yksinäisyyden tunteen voi päihittää, sanoo asiantuntija ja antaa viisi neuvoa

      Tilaajille
    8. 8

      Mitä leposyke kertoo kunnosta ja milloin pitäisi huolestua? Asiantuntijat kumoavat myytit ja kertovat, mitä jokaisen omasta terveydestään kiinnostuneen pitäisi sykkeestä tietää

    9. 9

      Aineenvaihdunta alkaa hidastua jo kolmekymppisenä niin, että liikuntaa on lisättävä selvästi – Tutkija kertoo, mitä painonnousun pysäyttäminen vaatii

    10. 10

      Linus Peltonen, 16, käy lukiota toimeentulotuella, rahaa on 16 euroa päivässä – ”Matematiikan kurssilla katsoin vierestä kaverin kirjaa kolme viikkoa”

      Tilaajille
    11. Näytä lisää