Kulttuuri

Kun pianisti Pauli Kari loukkaantui alppionnettomuudessa, hän keksi ajatuksen sairaaloihin lähetettävistä virtuaalikonserteista – Musiikin odotetaan kuntouttavan akuuttivaiheen potilaita

Turkulaisen pianoduon ensimmäinen konsertti lähetettiin joulukuussa ex-pariskunnan kotoa Turun yliopistolliseen keskussairaalaan.

Tilanne on kieltämättä erikoinen. Istun tuolissa käytävällä Turun yliopistollisen keskussairaalan kuudennessa kerroksessa. Laitan erikoissilmälasit päähäni ja näen saman tien suoraan Turun Kaskenkadulla sijaitsevan yli satavuotiaan kivitalon asuinhuoneistoon. Saman tekee kaksi potilasta omissa huoneissaan sängyssä maaten.

Pian musiikki alkaa soida. Silmälaseihin heijastuu kuva, jossa kaksi pianistia soittaa flyygeliä. Klassinen musiikki soi korvissani. Yhtäkkiä olenkin konsertissa. Käynnissä on suorana lähetettävä virtuaalikonsertti turkulaisesta kodista. Tämä on konsertti potilaille.

Eikä tällaista ole ennen tehty.


Flyygelien ääressä istuvat muusikot Pauli Kari ja Maria Männikkö. Tämä ei ole suinkaan ensimmäinen kerta, kun he järjestävät konsertin yhteisessä kodissaan, mutta koskaan aiemmin niitä ei ole striimattu suorana asunnon ulkopuolelle. Vielä ainutlaatuisemman tilanteesta tekee se, että konsertin näkee muutama neurologian osaston potilas Tyksissä.



Turkulainen ex-pianistipariskunta on jo pitkään haaveillut konserttiensa lähettämisestä suoraan sairaaloihin ja hoitokoteihin. Nyt ensi askel on viimein otettu. ”Potilas voi olla vaikka sairaalasängyssä, ja hänet voidaan spesiaalisilmälasien avulla siirtää sairaalamaailmasta taiteellisempaan maailmaan. Tarkoitus on antaa pontta toipumiselle ja muistuttaa potilaita, mikä se maailma sairaalan ulkopuolella on”, Kari kuvailee.

Karin ja Männikön hankkeen ytimessä on musiikin vaikuttavuus potilaan kuntoutuksessa. Ensimmäiseksi viralliseksi yhteistyökumppanikseen pianoduo on saanut Tyksin. Joulukuinen ensikonsertti oli siis samalla osa tieteellistä tutkimusta, jota johtaa Tyksin neurologian ylilääkäri, professori Seppo Soinila.

Soinila kuuluu tutkimusryhmään, jonka jo vuonna 2008 julkaisemien tutkimustulosten mukaan musiikin kuuntelulla on todettu olevan merkittäviä vaikutuksia aivoverenkiertohäiriöpotilaiden toipumiseen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Olemme tutkimuksissa osoittaneet, että kun tällainen potilas sairastuttuaan, akuuttivaiheessa, parin viikon sisällä kuuntelee aktiivisesti musiikkia tunnin päivässä, hänen verbaalinen muistinsa toimii myöhemmin selvästi paremmin kuin muilla”, Soinila kertoo.

Tutkimuksessa potilaita rohkaistiin musiikin aktiiviseen kuunteluun parin kuukauden ajan. Verrokkiryhmänä oli potilasryhmä, joka kuunteli jotain äänikirjaa. Kolmas potilasryhmä sai vain tavanomaisen sairaalakuntoutuksen. Kun ryhmiä verrattiin toisiinsa kolmen kuukauden ja puolen vuoden jälkeen, parantuneen verbaalisen muistin lisäksi musiikkia kuunnelleiden potilaiden tarkkaavaisuuden kohdistamiskyky oli parantunut. Heillä oli myös vähemmän masentuneisuutta ja sekavuutta.

Karin ja Männikön striimattu konsertti on osa Soinilan ja kumppaneiden jatkotutkimusta, jonka tarkoitus on selvittää, millä tavoin musiikin kuuntelua tai musiikkiin liittyviä muita aktiviteetteja voidaan käyttää potilaitten kuntouttamiseen.

”Millainen lisäarvo siitä tulee, kun virtuaalilasitekniikan ja hyvän äänentoiston myötä potilaat sairaalassa ollessaan pystyvät ikään kuin virtuaalisti olemaan läsnä konserttitilanteessa? Tällaista ei ole kukaan julkaissut koskaan. Siksi meitä kiinnostaa, pystytäänkö tällä edistämään potilaiden kuntoutusta”, Soinila toteaa.

”Minusta on muusikkona mahtavaa, että jatkuvasti tulee uutta tieteellistä tutkimustietoa. Musiikin kuuntelemisesta on oikeasti hyötyä. Vaikka aivoissa olisi soluja tuhoutunut, silti koko ajan muodostuu uusia yhteyksiä, ja asiat alkavat sujua”, Männikkö sanoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Idea sairaaloihin ja hoitokoteihin lähetettävistä livekonserteista alkoi muotoutua Pauli Karin mielessä viisi vuotta sitten hänen itsensä loukkaannuttua alppionnettomuudessa Sveitsissä. Vuoristossa eristyksissä oleminen ja valkoisten seinien tuijottaminen tuli silloin tutuksi. Hän makasi ensin pari viikkoa teho-osastolla ja useita viikkoja paikallisessa kotihoidossa.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Musiikin kautta pääsin toipumaan onnettomuudesta. Huomasin itse, kuinka vahva musiikin parantava vaikutus voikaan olla, ja se inspiroi miettimään asioita”, Kari kertoo.

Hän ei onneksi menettänyt onnettomuudessa kykyään soittaa pianoa. Reilu vuosi onnettomuuden jälkeen Karin ollessa kuntoutuksessa eräässä toisessa sveitseläisessä sairaalassa sikäläinen hoitohenkilökunta pyysi häntä soittamaan myös muille potilaille. ”Potilaat vaikuttuivat musiikista ja alkoivat pyytää minulta yksityisiä terapiasessioita.”

Seppo Soinilan Kari tapasi aivan sattumalta Turussa kirjastossa, jonne ystävä, psykoterapeutti Tarja Koffert kutsui hänet kuuntelemaan tunnetun lääkärin luentoa. Luennon aiheena oli musiikin vaikutus potilaiden kuntoutuksessa. Luennosta inspiroituneena ystävykset menivät jututtamaan Soinilaa. Kari ja Soinila löysivät nopeasti yhteyden.

”Aloimme käydä useita pitkiä keskusteluja, joissa ryhdyimme pohtimaan, voisiko tällaisella palvelulla olla kysyntää tai kiinnostusta”, Kari kertoo.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Soinilan mukaan aivoinfarktipotilaiden kuntouttavat vaikutukset ovat tärkeitä nimenomaan alkuvaiheessa. Aivoverenkiertohäiriö on ihmisen koko elimistölle äärimmäisen iso stressitekijä, silloin verenpaine nousee ja sokeri- ja kortisolitasot nousevat.

”Kaikella tällä on monessa tutkimuksessa todettu, että mitä enemmän tasot nousevat, sitä huonompi on ennuste. Sen takia, jos me saamme musiikin avulla näitä akuuttivaiheen stressimuuttujia hallintaan, on selvää, että potilaan ennuste paranee. Se pitää vain asianmukaisilla mittareilla osoittaa”, Soinila kertoo.

Siksi heillä on intressi toimia sairauden alkuvaiheessa. Myöhemmässä vaiheessa Tyksin tutkimukseen tulee mukaan myös muista kuin neurologisista sairauksista kärsiviä ihmisiä.

Konsertin virtuaalikokemus tuotetaan erikoismallisilla silmälaseilla, ja sen kehittämisestä vastaavat livekonserttihankkeen (Global livestream concerts) perustajat Kari ja Männikkö sekä englantilais-kreikkalainen 360-videoteknologiaan erikoistunut Mativision.

Sopivien lasien etsiminen oli yksi projektin työläimmistä vaiheista. Haussa olivat silmälasimalliset, mahdollisimman kevyet ja helppokäytöiset lasit, jotka soveltuvat potilaiden käyttöön, ovat miellyttävät eivätkä aiheuta säteilyä. Sellaisia ei juuri markkinoilla vielä ole. Lopulta yhteistyökumppani, ODG-niminen yritys, löytyi Yhdysvalloista.

Virtuaalilasit ovat vain yksi osa Karin ja Männikön kehitteillä ja testivaiheessa olevaa uniikkia virtuaali-, peli- ja äänimaailmaa. Siksi he testaavat konserttien toimivuutta myös mp3-soittimen sekä tabletin välityksellä.

Kari ja Männikkö haluavat saada palautetta konserttikokemuksista mahdollisimman erilaisilta ihmisiltä, joten yleisöksi voi ilmoittautua kuka vain. ”On mielenkiintoista kuulla palautetta, millainen on yleisön kokemus, että kannattaako sitä ylipäätään jatkaa. Jos se on uusi maailma ja se toimii täydellisesti, niin miksei”, Kari ja Männikkö sanovat.

Kari kertoo, että mukaan testeihin on ilmoittautunut jo esimerkiksi kotihoidossa olevia vaikeasti vammautuneita ihmisiä.

”Palaute on arvokasta, kun vaihtoehtona on valkoisen seinän tuijottaminen.”

Karin ja Männikön konserttiprojekti on herättänyt kiinnostusta myös eduskunnassa. Tyksin mukanaolo tuo siihen kiinnostavan ulottuvuuden. Se, että Tyksissä uskotaan musiikin vaikuttavan potilaiden hoitoaikaan positiivisesti, lyhentävästi, kiinnostaa päättäjiä. ”Se tuo huomattavia säästöjä. Lisäksi tietysti valtio tulee tekemään huomattavia säästöjä, siksi tämä kiinnostaa eduskunnassa”, Kari sanoo.

Hänen mukaansa hankkeeseen liittyy toinenkin merkittävä ulottuvuus: muusikoiden ja musiikkiterapeuttien työllistäminen. ”Jos tähän saadaan valtio ja yritykset mukaan niin että rahoitusta tulee molemmista suunnista, tuotetta voidaan kehittää eteenpäin.”

Kiinnostusta on tullut myös esimerkiksi klinikoilta Yhdysvalloista. ”On toivottu sinne konsertteja vastaavanlaisilla spekseillä.”

Kari kertoo, että myös kansainvälisiä festivaaleja ja orkestereita on lähtemässä mukaan toimintaan. Näyttää siltä, että pienistä kotikonserteista alkunsa saanut hanke on kasvamassa paljon isommaksi ja monimuotoisemmaksi kuin Kari ja Männikkö alun perin ajattelivatkaan.

Kaksikon ajatuksena on rakentaa konserttitallenteista pikkuhiljaa eräänlaista kirjastoa.

”Yhteistyökumppani, esimerkiksi levy-yhtiö voi laittaa sinne koko repertuaarinsa, josta potilas voi virtuaalipelin kautta mennä levyhyllyyn, valita haluamansa levyn ja elää siinä virtuaalimaailmassa”, Kari kuvailee.

Kari pääsi edellisvuonna Jamaikalla esittelemään projektia tunnetun brittiläisen liikemiehen Sir Richard Bransonin yrityskeskukseen. Projekti herätti niin paljon innostusta, että Kari on saanut sieltä tukea liiketoimintasuunnitelman laatimisessa sekä tuotteistamisessa.

”Ehkä pääsemme virallisesti heidän ohjelmaan jonain päivänä.”


Tausta

Musiikki aktivoi aivoja laajalti

Nykyaikaisen aivotutkimuksen myötä on opittu ymmärtämään, miten musiikkia prosessoidaan aivoissa ja mihin sen vaikuttavuus kuntoutuksessa perustuu. Lääketieteessä saadaan jatkuvasti uusia rohkaisevia tutkimustuloksia musiikin kuntouttavista vaikutuksista neurologissa sairauksissa.

Eniten parantavia vaikutuksia on todettu aivohalvauspotilailla ja dementikoilla, mutta yhä enemmän todisteita musiikin tehoamisesta on saatu myös Parkinsonin taudin, epilepsian ja multippeliskleroosin hoidossa.

Musiikki aktivoi aivoja laajalti. Musiikin kuuntelulla, laulamisella tai instrumentin soittamisella on todettu olevan positiivisia vaikutuksia muun muassa potilaiden henkiseen hyvinvointiin, kognitiivisiin prosesseihin, puheeseen, motorisiin toimintoihin sekä aivoaktiivisuuteen. Tämä käy ilmi suomalaisen tutkijaryhmän (Aleksi J. Sihvonen, Vera Leo, Teppo Särkämö ja Seppo Soinila) The Lancet Neurology -lehdessä viime elokuussa julkaistusta artikkelista. HS

Ketkä?

Pauli Kari ja Maria Männikkö


 Turkulainen ex-pianistipariskunta, nykyinen pianoduo.

 Männikkö (s.1980) on kotoisin Riihimäeltä. Opiskellut Sibelius-Akatemiassa ja Hannoverin musiikkikorkeakoulussa. Viimeistelee taiteellista tohtorintutkintoa espanjalaisesta pianomusiikista. Kari (s. 1976) on opiskellut Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa ja Arts Management -koulutusohjelmassa sekä ulkomailla mestarikursseilla.

 Tuottaa Kaskenmäen kotikonsertteja.

 Perustajat ja vastaavat tuottajat Global Live Stream conserts for hospitals -hankkeessa, jonka ensimmäinen virtuaalinen testikonsertti tehtiin yhteistyössä Tyksin kanssa. Hankkeen ytimessä on auttaa potilaita kuntoutumaan musiikin avulla. Hoitomenetelmästä on jätetty kansainvälinen patenttihakemus.

 Pariskunta konsertoi yhdessä ja erikseen myös ulkomailla. Männikkö julkaisee kaudella 2018–2019 live cd/dvd:n Enrique Granadosin pianokonsertosta, Kari levyttää Bis-levy-yhtiölle Selim Palmgrenin 5 pianokonserttoa. Kantaesittävät yhdessä pianisti-säveltäjä-kapellimestari Ralf Gothónin Tuli, Vesi, Maa ja Ilma -teoksen kahdelle flyygelille ja orkesterille.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Helsingin Iso Roobertinkadulta löytyi luvaton salahotelli, väittää rakennusvalvonta – Osakas: ”Huippuhinnan” asunnoistaan maksaneet kärsivät

    2. 2

      Suomi laittoi miljoonia euroja saksalaisiin ruoka­messuihin – HS kiersi Suomen osaston berliiniläisen ruoka­gurun kanssa, ja tämä yllättyi

    3. 3

      Näin meidät huijattiin juomaan vaikka ei ole jano – liika juominen on vaarallista urheilussa, ja muillekin se on turhaa

      Tilaajille
    4. 4

      Miksi ihmiset vain näpräävät kännyköitään bussissa? Kuljettaja Raimo Lampea asia vaivasi niin paljon, että hän päätti tehdä jotain

    5. 5

      Tein vuosia sitten väärän valinnan opiskelu­paikasta ja nyt saan siitä rangaistuksen

    6. 6

      Monilla on piilolinssien vaurioittamat silmät, eivätkä he tiedä sitä itse – ”Optikoiden koulutus tähtää myymiseen, eikä riskeistä välttämättä kerrota”, sanoo asiantuntija

      Tilaajille
    7. 7

      Keskustelu maahanmuuttajien seksuaali­rikoksista kiihtyi muuallakin Euroopassa, ja lakeja tiukennettiin – Mitä Saksassa ja Ruotsissa on opittu?

    8. 8

      Heistä piti tulla super­tähtiä, mutta toisin kävi – Kolme suomalaista ykkös­kierroksen NHL-varausta kertoo HS:lle, miksi ura ei auennutkaan

      Tilaajille
    9. 9

      Maanantai on kouluissa isojen ruoka-annosten päivä – Ilmiön syytä ei tiedetä tarkkaan, mutta ruoka­palvelu­vastaavilla on siitä omat arvelunsa

    10. 10

      Ruosteen­punainen Kuu pimeni näyttävästi – kuvakooste ja time lapse -video harvinaisesta luonnon­ilmiöstä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuu pimeni – Lähetä kuvia ruosteen­punaiseksi värjäytyvästä kuusta HS:lle

    2. 2

      Lesken oikeudet ovat suurin perinnön­jakoon liittyvä harha­käsitys – ”Kaiken­laiset epäilykset aiheuttavat verisiä riitoja”, sanoo asianajaja

    3. 3

      Keskellä Helsinkiä on talo, jonka lattian alta paljastui aikakapseli täynnä 300 vuoden takaista elämää

    4. 4

      Kommentti: Poika­koulun oppilaat nöyryyttivät alkuperäis­kansan aktivistia – Video tapauksesta on herättänyt järkytystä, koska se kertoo Yhdys­valtojen poliittisesta ilmapiiristä

    5. 5

      Ahtaasti asuminen on yleistymässä, ja Helsingin Alppilassa asuvat Estradat ovat siitä osoitus – neli­henkisen perheen kodissa on vain keittiö ja makuu­huone

    6. 6

      Suomeen on jo saattanut levitä uusi peto – ensi­havainto kulta­sakaalista voidaan tehdä hetkenä minä hyvänsä

    7. 7

      Toimittaja Lea Pakkanen matkusti läpi Venäjän ja huomasi olevansa ruumiiden keskellä – Pienessä siperialais­kylässä valkeni Pakkasen suvun salaperäinen painajainen

      Tilaajille
    8. 8

      Entä jos lentämisen sijasta matkustaisi Málagaan, Berliiniin tai New Yorkiin maitse ja meritse? Laskimme päästöt, hinnat ja matka-ajat

    9. 9

      Näin meidät huijattiin juomaan vaikka ei ole jano – liika juominen on vaarallista urheilussa, ja muillekin se on turhaa

      Tilaajille
    10. 10

      Tein vuosia sitten väärän valinnan opiskelu­paikasta ja nyt saan siitä rangaistuksen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Nämä sanat kannattaisi sanoa monelle vanhemmalle, vaikka minut ne saivatkin itkemään

    2. 2

      Vuoden paras Fingerpori -äänestys keräsi yli 23 000 ääntä – ”Hieno valinta”, toteaa Pertti Jarla yleisön suosikista ja paljastaa omansa

    3. 3

      Pilapiirtäjä Ville Ranta teki piirroksen Oulun seksuaali­rikoksista ja sohaisi muurahais­pesään – Facebook jäädytti tilin, mutta se ei Rantaa hetkauta, sillä hän ei ole ensi kertaa asialla

    4. 4

      Sähköhammasharjakin voi jättää hampaat likaisiksi – yleinen harjaustekniikka pilaa koko sähköharjan idean, sanoo asiantuntija

    5. 5

      Keskellä Helsinkiä on talo, jonka lattian alta paljastui aikakapseli täynnä 300 vuoden takaista elämää

    6. 6

      Autoista tuli niin hyviä, että kuljettajien ajotaidot romahtivat – tämä perusasia unohtuu monelta ja talvella sen kuulee lähes joka risteyksessä

    7. 7

      Tältä näyttää Redi arkisena aamu­päivänä – Yrittäjät kertovat, miltä kauppa­keskuksen tilanne vaikuttaa nyt

    8. 8

      Tällainen on kahdeksan lapsen hyväksikäyttö­tapaus: Kalliolaismies saalisti tyttöjä Instagramissa – Tuomittu pyysi 14-vuotiasta tyttöä vaikenemaan seksistä

    9. 9

      Kampaaja Petri Puhakka joi itsensä väsyksiin, haki voimaa amfetamiinista, vihasi itseään peilin edessä ja joi lisää – Sitten esimies sanoi oikeat sanat

      Tilaajille
    10. 10

      Keksijänero loi miljardituotteen ja joutui tyttärensä syrjäyttämäksi – Suomalaista Polaria ja sen perustajan traagista kohtaloa ympäröi hiljaisuuden muuri

      Tilaajille
    11. Näytä lisää