Kulttuuri

Toisin kuin Tampereella väitetään, TTT ei ole ollut kansallisnäyttämö – rahoitusuudistus toisi isoille kulttuuritaloille epävarmuutta

Esittävien taiteiden valtionosuuksien uudistus toisi instituutiot ja vapaan kentän samalle viivalle.

Tasapuolisuutta vanhojen ja uusien taiteenalojen välille.

Se oli opetus- ja kulttuuri­ministeriön asettaman asian­tuntijatyöryhmän tavoite, kun ehdotusta museoiden ja esittävien taiteiden valtionosuus­järjestelmän uudistuksesta muotoiltiin.

Käytännössä pyrkimys tasapuolisuuteen tarkoittaa sitä, että perinteisten, isojen instituutioiden rahoitus muuttuu epä­varmemmaksi. Niiden asema ei ole enää yhtä kiveen hakattu kuin aiemmin. Rahoitusta jaetaan kolmen ja kuuden vuoden jaksoissa.

Pienten, niin sanottujen vapaiden ryhmien toiminta taas vakautuu entiseen verrattuna. Monet niistä ovat tottuneet tekemään pitäviä suunnitelmia vain noin vuodeksi kerrallaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Pysyvästä rahoituksesta nauttivat jatkossa lähinnä museot. Teatterit, orkesterit, tanssi­ryhmät ja muut esittävän taiteen toimijat hakevat valtionosuutensa aina määräajaksi.

Jos ehdotus menee läpi sellaisenaan, siis. Seuraavaksi edessä ovat lausuntokierrokset, ja vasta niiden jälkeen eduskunta päättää lain muuttamisesta.

Ehdotuksen hyväksymistä toivoo työryhmän jäsen, Suomen Kulttuuri­rahaston erityisasiantuntija Veli-Markus Tapio. Hän sanoo olevansa ehdotukseen hyvin tyytyväinen. ”Etukäteen minulla oli kyllä epäilyksiä”, Tapio sanoo.

”Mietin, miten 20 ihmisen työryhmä voi päätyä mielekkääseen lopputulokseen, kun ylivoimaisesti suurin osa jäsenistä edustaa organisaatiota, joka saa valtionosuuksia. He ovat siis itse järjestelmän edunsaajia.”

Tapion mukaan työryhmäläiset pystyivät erottamaan edunsaajan ja asiantuntijan roolit toisistaan. Eriäviä mielipiteitä ehdotukseen jätettiin viisi, mikä on Tapion mielestä vähän, jos vertaa muiden vastaavien työ­ryhmien tilanteeseen.

Asiantuntijoiden tehtävänä oli keksiä nykyistä parempi valtionosuusjärjestelmä, jolla ei olisi kustannusvaikutuksia. Budjettia ei saanut kasvattaa. Lopputulosta Tapio kuvailee sanoilla ”120 sivua juristitekstiä”.

Ehdotus on vain kehikko, Tapio toteaa. Laki ei ota kantaa siihen, minkä verran rahoitusta millekin taholle lopulta myönnetään.

Keskeinen muutos on se, että yhä useampi taiteenala pääsee rahoituksen piiriin. Aiemmin valtionosuuksia koskeva laki on puhunut vain teattereista ja orkestereista, minkä vuoksi moni tanssiryhmä on nimennyt itsensä ”tanssiteatteriksi”. Esimerkiksi kuorot ovat aiemmin jääneet lain ulkopuolelle.

”Nykylain kanssa on pitänyt tehdä temppuja, jotta sirkus on ollut mukana valtionosuuksien jaossa. Jatkossa rahoitusta voisi saada kaikki näyttämölle tehtävä taide. Myös sellainen, jota emme osaa vielä kuvitella.”

Tamperelaiset kulttuuritoimijat ovat kritisoineet ehdotusta voimakkaasti. Erityisen kovaa vastustusta on herättänyt Tampereen Työväen Teatterin aseman muuttuminen.

Ehdotuksen mukaan TTT:n valtionosuus­prosentti laskisi 60:sta 39:ään. Tätä muutosta koski myös yksi ehdotukseen jätetyistä eriävistä mielipiteistä. Sen esitti tamperelainen Kalle Kallio.

Taustalla on TTT:n aiempi erityisasema lainsäädännössä. Asiantuntijatyöryhmän puheenjohtaja Jaakko Kuusisto kertoo, että vuoden 1993 teatteri- ja orkesterilaissa TTT:n korkeampi rahoitusprosentti on perusteltu ”valtakunnallisella merkittävyydellä”. Sama on koskenut Svenska Teaternia.

Kuusisto tarkentaa, että toisin kuin julkisuudessa on sanottu, TTT ei ole tähänkään asti ollut yksi Suomen kansallisnäyttämöistä. Kansallisen näyttämön status on vain Kansallisteatterilla ja Kansallisoopperalla.

”Ne eivät olleet lainkaan uudistustyön kohteena, koska ne eivät ole valtionosuusjärjestelmän piirissä”, Kuusisto toteaa.

Nyt Svenska Teatern oltaisiin nostamassa kansallisnäyttämöksi. TTT:n osalta sellaiselle ei työryhmässä nähty perusteita.

”On vaikea nähdä, mikä TTT:n toiminnassa olisi niin erilaista kuin vaikkapa muilla isoilla kaupunginteattereilla.”

Kuusisto sanoo ymmärtävänsä, miksi uudistus koetaan Tampereella hankalaksi. Se voi vaikuttaa merkittävästi TTT:n rahoitukseen: tamperelaisten laskelmien mukaan pudotus voisi olla pari miljoonaa euroa, mikä tarkoittaa 20 prosentin leikkausta vuosibudjetista.

”On selvää, että tällä skenaa­riolla TTT menettää rahaa, mutta tulevaisuuden lukuja ei tiedä kukaan”, Veli-Markus Tapio huomauttaa. Kaikki riippuu ministeriön päätöksistä.

Kuusisto sanoo toivovansa, että eduskunta myöntää kulttuurille lisää rahaa, jotta ehdotus pystytään toteuttamaan sellaisenaan. Valtionosuuksia on viime vuosina toistuvasti leikattu.

Aamulehden pääkirjoituksessa uudistusta sanottiin aluepoliittisesti epäreiluksi, Helsinki-keskeiseksi ja elitistiseksi. Jaakko Kuusiston mielestä ongelma koskee yhtä teatteritaloa, ei Suomea kokonaisuudessaan.

Kuusisto ja Tapio toivovat, että mahdollisimman moni kulttuurialan tekijä lukisi työryhmän ehdotuksen opetus- ja kulttuuriministeriön verkkosivuilta. He korostavat, että valtionosuus­järjestelmä on olemassa juuri siksi, että kulttuuria ja taidetta tehtäisiin myös muualla kuin Helsingissä.

Tapiota risoo sosiaalisessa mediassa levinnyt väärinkäsitys siitä, että uudistuksen myötä isot voittaisivat ja pienet häviäisivät.

”Se on aivan päinvastoin. Pienet ja vapaat toimijat saavat mahdollisuuden päästä valtionosuuksien piiriin. Vanhoille taiteenaloille taas tulee rahoituksen määräaikaisuus. Se lisää niiden position epävarmuutta.”

Fakta

Uudistusta on odotettu hartaasti


 Syksystä 2016 saakka valmisteltu ehdotus esittävän taiteen ja museoiden valtionosuusjärjestelmän uudistamiseksi julkaistiin keskiviikkona.

 Ehdotusta oli laatimassa opetus- ja kulttuurimi­nisteriön asettama 20 hen­kilön asiantuntijatyöryhmä.

 Työryhmä ehdottaa merkittäviä muutoksia teatterien ja orkesterien valtiolliseen rahoitukseen.

 Jos ehdotus toteutuu, teatterien ja orkesterien

valtionosuuskelpoisuus muuttuu määräaikaiseksi.

 VOS-järjestelmänä tunnettu valtionosuusjärjestelmä on ollut voimassa 1990-luvun alusta lähtien.

 Valtionosuusprosentti on 37. Sitä ehdotetaan nostettavaksi 39:een.

 Museoiden valtionosuudet säilyisivät pysyvinä, mutta myös museolakia uudistettaisiin.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kulttuuripolitiikka
  • Teatteri
  • Tanssi
  • Orkesterit
  • Museot
  • Kulttuuri
  • Noora Vaarala

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Isä ja tytär asuvat salaa siirtola­puutarha­mökissä – ”Emme haittaa täällä kenenkään elämää”

    2. 2

      Siperian kylmyys saapuu – Ilmatieteen laitokselta harvinainen pakkasvaroitus alkuviikolle

    3. 3

      Brother Christmas on kuolevia lapsia auttava hyväntekeväisyyshahmo, josta paisui miljoonabisnes – HS selvitti sen rahankäytön epäselvyyksiä, jotka avaavat hyväntekeväisyyden ongelmia some-huomion aikakaudella

      Tilaajille
    4. 4

      Suomeen tuodaan autoja, joista saksalaiset haluavat eroon – Tekeekö käytetyn dieselauton ostaja virheen?

      Tilaajille
    5. 5

      Kuntourheilijoiden dopinginkäyttö on salattu maailma, josta ei kerrota aina edes puolisolle – Tullin mukaan aiempaa useampi käyttäjä on tavallinen treenaaja

    6. 6

      Keskuudessamme liikkuu lapsena järkytettyjä miehiä, jotka haastavat riitaa ja juovat liikaa – Miehiä on rohkaistava puhumaan seksuaalisesta häirinnästä ajoissa

    7. 7

      Näyttelijä halusi esitellä mekkoaan, mutta yleisö luuli, että hänet oli pakotettu palelemaan – Mikä Jennifer Lawrencen tapauksessa on feminismiä?

    8. 8

      ”Teitä hädänalaisia lapsettomia käytetään hyväksi, kun tarjotaan tällaista lasta”, sanoi lääkäri adoptioäiti Lee Lehdolle – Adoptioperheet jäävät yhä useammin yksin vaikeisiin tilanteisiin

    9. 9

      Tutkimus: Kiinan internetjättien tekoäly-yhteistyö on uusi uhka Euroopan yrityksille

    10. 10

      ”Suosittelen Teille kiirehtiä” – Hämmentävän moni uskoo Facebookissa leviävään tökeröön huijausviestiin, mutta mistä se johtuu?

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Isä ja tytär asuvat salaa siirtola­puutarha­mökissä – ”Emme haittaa täällä kenenkään elämää”

    2. 2

      Brother Christmas on kuolevia lapsia auttava hyväntekeväisyyshahmo, josta paisui miljoonabisnes – HS selvitti sen rahankäytön epäselvyyksiä, jotka avaavat hyväntekeväisyyden ongelmia some-huomion aikakaudella

      Tilaajille
    3. 3

      ”Teitä hädänalaisia lapsettomia käytetään hyväksi, kun tarjotaan tällaista lasta”, sanoi lääkäri adoptioäiti Lee Lehdolle – Adoptioperheet jäävät yhä useammin yksin vaikeisiin tilanteisiin

    4. 4

      Näyttelijä halusi esitellä mekkoaan, mutta yleisö luuli, että hänet oli pakotettu palelemaan – Mikä Jennifer Lawrencen tapauksessa on feminismiä?

    5. 5

      Siperian kylmyys saapuu – Ilmatieteen laitokselta harvinainen pakkasvaroitus alkuviikolle

    6. 6

      ”Jos vaatii kohtuullista palkkaa, voi työ jäädä saamatta” – Lapin työläiset kertovat työehtojen villistä lännestä, jossa työntekijän ei kannata sairastua

    7. 7

      Tuomarineuvoston puheenjohtaja Jussi Prykäri itävaltalaisen hiihtäjän harhautumisesta: ”Reitti oli tehty minun ohjeistukseni mukaan”

    8. 8

      Kolme vuotta sitten yhdysvaltalainen Allison Burger googlasi maailman parasta maata asua – nyt hän asuu poikansa kanssa Tuusulassa

    9. 9

      Ovatko pyöräilijät niin laiskoja, että heille pitää rakentaa 26 miljoonan euron tunneli? Poliitikoilla on useita syitä kannattaa kallista hanketta

    10. 10

      Bjørgen karkasi murskaavasti kultaan, Stadlober laski dramaattisesti harhaan toiselta sijalta – Pärmäkoski nousi hopealle: ”Järki pelasi vielä siinä vaiheessa”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ei hätää, hoidetaan tämä alta pois”, ajatteli Samuel raskauden selvittyä – puoliso sanoi ei, ja nyt Samuel hoitaa yksin lasta, jota hän ei halunnut

      Tilaajille
    2. 2

      Isä ja tytär asuvat salaa siirtola­puutarha­mökissä – ”Emme haittaa täällä kenenkään elämää”

    3. 3

      Kuoleva kenkätehdas keksi vuonna 1989 nerokkaan idean – nyt niitä seisoo rivillinen jokaisen päiväkodin eteisessä

      Tilaajille
    4. 4

      26-vuotias korkea­koulutettu paloi loppuun työssä, eikä stressi hellittänyt edes sairauslomalla – Tutkija: ”Olen huolissani siitä, millaiseen kulttuuriin nuori sukupolvemme on työelämässä opetettu”

      Tilaajille
    5. 5

      Brother Christmas on kuolevia lapsia auttava hyväntekeväisyyshahmo, josta paisui miljoonabisnes – HS selvitti sen rahankäytön epäselvyyksiä, jotka avaavat hyväntekeväisyyden ongelmia some-huomion aikakaudella

      Tilaajille
    6. 6

      Kolme vuotta sitten yhdysvaltalainen Allison Burger googlasi maailman parasta maata asua – nyt hän asuu poikansa kanssa Tuusulassa

    7. 7

      Lähes 30 vuotta Ylellä työskennellyt urheiluselostaja Tapio Suominen on saanut potkut

    8. 8

      Näiden sanojen runsas käyttö voi paljastaa puhujan masennuksen – Suomalais­asiantuntija vahvistaa: ”Kieli kertoo käyttäjästään asioita, joita hän ei itse tiedosta”

      Tilaajille
    9. 9

      Kuolinpesiä tyhjentävä Petteri Laine, 49, siivoaa työkseen asunnot puhtaaksi natsimenneisyydestä, salaisista eroottisten kirjojen kokoelmista ja ”mummotavarasta”

    10. 10

      Viron kieli kuulostaa joskus hämäävän tutulta – kokeile HS:n kielivisassa, tunnistatko 25 sanan merkitykset

    11. Näytä lisää