”Isoäiti potki kohdussa teloituskuopan reunalla ja sitten tapahtui ihme” – Veljeni vartija -oopperan tekijät kertovat sukutarinoita keväältä 1918 ja pohtivat, mitä itse olisivat tehneet
Sisällissota on yllättävän lähellä, kun Veljeni vartija -oopperan tekijät pohtivat, kenen joukoissa heidän sukulaisensa seisoivat keväällä 1918. Uusi ooppera saa kantaesityksensä Tampereella perjantaina.
Kulttuuri
”Isoäiti potki kohdussa teloituskuopan reunalla ja sitten tapahtui ihme” – Veljeni vartija -oopperan tekijät k
Nyt toistetaan: Veljeni vartijan tekijät vastaavat: kenen joukoissa seisoisit sisällissodassa
Tuomas Parkkinen, libretisti ja ohjaaja: ”Äidin suku oli Helsingin porvareita ja uskoakseni valkoisia, mutta isänäitini äiti Sofiahttps://www.hs.fi/haku/?query=sofia oli punaisten puolella ja tuli sisällissodan aikaan raskaaksi venäläisarmeijan tataarille.
Sofia vietiin teloituskuopalle, ja sitten tapahtui ihme. Sukutarinan mukaan valkoinen upseeri katsoi häntä ja sanoi: ’En voi ampua noin kaunista naista, mene kotiisi’.
Veljeni vartija -oopperassa on tästä muistuma: raskaana olevan punakaartilaisen valeteloitus. Muuten tarina on aivan toinen. Olen tuonut mukaan satiiria ja tragikomiikkaa, mutta en usko, että kukaan Tampereella loukkaantuu. Tarina on kirjoitettu näitä ihmisiä rakastaen, ymmärtäen ja armahtaen.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Oopperamme nimi oli jo ollut julkisuudessa, kun kävi ilmi, että [rap-artisti] Cheekinhttps://www.hs.fi/haku/?query=cheekin elokuvalle tulee sama nimi. Sekaannuksia on onneksi ollut vähän, ja molemmille on varmasti tilaa.
Nämä teokset kertovat siitä, miten Suomi kompuroi itsenäiseksi ja täysi-ikäiseksi Mannerheimin syntymästä Tom of Finlandin kuolemaan. Parhaillaan kirjoitan jo uutta oopperalibrettoa aiheesta, joka täydentää täydellisesti näitä tarinoita.”
Brutaalin murhan jälkeen talo sai miniän vastapuolelta
Olli Kortekangas, säveltäjä: ”Isän puolen suku oli keväällä 1918 normaalihommissa rautateillä kaukana tapahtumien polttopisteestä, mutta äidin puolella oltiin tilallisia ja kauppiaita, ja isoäitini veli koki erittäin brutaalin kuoleman punaisten käsissä Satakunnassa.
Myöhemmin 1920-luvulla samaan perheeseen tuotiin miniä punaisten puolelta. Näin saatiin henkilökohtainen kosketus vastapuoleen. Myös Veljeni vartijaan varmasti vaikuttaa se, että Tuomaksen ja minun sukutaustoissani on nähty sotaa molemmilta puolilta.
Veljeni vartija on dramaattista musiikkia, orkesterinkäytöltään värikkäämpää ja rohkeampaa kuin esimerkiksi Isän tyttö -oopperani. Solisteille annetaan paljon mahdollisuuksia näyttää kykynsä, ja kuorolla on valtavan iso haaste.
Tampereella tämä on herkkä aihe. Sain sellaisenkin yleisöviestin, että lahtarit tappoivat isoisän, eikä anteeksiantoa tule. Mutta en usko, että se asenne on enää vallitseva. Rohkenen toivoa, että tämä ei jää vain Tampereen kuvaukseksi, koska aihe on yleismaailmallinen.
Cheek-elokuvan sama nimi ei oikeastaan häiritse. Jos Cheek-fanit tulevat katsomaan tätä oopperaa, menen mielelläni katsomaan Cheekiä.”
Sattumakin ratkaisi kenen joukossa seisoit
Tuuli Takala, sopraano: ”Sukujuuriani on Itä-Suomessa, eikä konkreettisia tarinoita ole tullut esiin. Ooppera muistuttaa myös siitä, miten sattumanvaraista oli kenen joukoissa seisoit.
Roolihahmoni on nuori nainen lukkarin perheestä ja töissä puhelinsentraalissa 1910-luvun Tampereella. Hän on tietoinen tasa-arvoaatteen noususta ja nähnyt työväen ahdingon. Hän päättää olla punainen, kun veli [Ville Rusanenhttps://www.hs.fi/haku/?query=ville+rusanen] jää valkoisten puolelle.
Roolihahmojemme isän tavoin olisin varmaan pyrkinyt pysymään puolueettomana pasifistina, vaikka punaisten pyrkimyksissä oli ollut paljon hyvää. He hävisivät sisällissodan, mutta monia heidän ajamiaan muutoksia ei kumottu. Se on harvinaista ja vei kehitystä eteenpäin.”
En haluaisi, että Suomi olisi jäänyt Venäjälle
Erica Back: mezzosopraano: ”Sukuni on ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta ja maanviljelijöitä, oletettavasti valkoisia. Äidin isoisä oli sisällissodan aikana Yhdysvalloissa.
Henkilöhahmoni Serafina Suomi uskoo sosialismiin täysillä eikä pelkää lähteä rintamalle, vaikka odottaa lasta. Tätä en koskaan tekisi, ja se on mielestäni kauhea ja pelottava juttu.
Olisin varmaan ollut punaisten puolella keväällä 1918, vaikka olisin ollut enemmän Tuulin laulaman hahmon kaltainen. Hän ei halua tarttua aseeseen, mutta välittää pakolaisista ja köyhistä.
En haluaisi että Suomi olisi jäänyt Venäjälle, vaikka en usko, että niin olisi käynyt jos punainen puoli olisi voittanut sodan. Vain jos ne punaiset ’sosialismifanaatikot’ kuten Serafina olisivat nousseet valtaan, Suomi olisi ehkä kuulunut Venäjälle ensimmäisen maailmansodan jälkeen.”
Luokkaerot kasvavat ja uusi sisällissota voi syttyä
Santtu-Matias Rouvali, kapellimestari: ”Minulla ei ole tietääkseni sukutaakkaa keväästä 1918. Mummo ja vaari sanoivat, että ei se ollut mikään juttu heidän suvuissaan, eikä siitä koskaan heille puhuttu.
Olin lukiossa kiinnostunut historiasta ja luin enemmänkin keväästä 1918. Onhan se jotenkin vaikuttavaa, että suomalaiset ovat saaneet tuollaisen mössön aikaan. Tämä ooppera saa ajattelemaan, että nytkin on luokkaeroja ja ne kasvavat jatkuvasti. Leikkauksia on tullut, perusduunareilta on palkkoja vähennetty ja sitten kuitenkin rikkaat... voisihan sitä ajatella, että siitä se lähtisi.
En usko, että tilannetta päästetään enää sellaiseksi, mutta ei sisällissota mahdoton ole, jos tilanteet kärjistyvät.
Kummalla puolella olisin? Koska olen tullut Tampereelle jäädäkseni, ensimmäinen ajatus ja sydämen ajatus on, että kuuluisin punaisiin. Tuskin nykypäivän punaiset olisivat aatteellisesti samoja kuin silloin.
Mutta sellaisessa tilanteessa pitäisi tietää mistä aatteista soditaan ja miettiä asia oikeasti.”
Libretisti ja ohjaaja Tuomas Parkkinen on kirjoittanut useita näytelmiä.
Säveltäjä Olli Kortekangas on tehnyt useita oopperoita. Seuraavaksi hän säveltää tunnin mittaisen kirkkoteoksen Isokyrön kirkkoon elokuuksi 2019.
Santtu Matias Rouvali on Tampere Filharmonian ja Göteborgin sinfoniaorkesterin ylikapellimestari sekä lontoolaisen Philharmonia Orchestran päävierailija.
Päärooleissa Tuuli Takala, Erica Back, Ville Rusanen, Virpi Räisänen, Juha Kotilainen ja Päivi Nisula.
Kantaesitys 16.2. Tampere-talossa. Yle Areena välittää esityksen 21.2. Televisiotaltiointi pääsiäisenä. HS
Kommenttisi on moderoitavana.
Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa.
Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24