Riipaisevan Taivaslaulun jälkeen Pauliina Rauhalan toista romaania saatiin odottaa – uutuus vie takaisin vanhoillislestadiolaisiin maisemiin

Pauliina Rauhala lupasi, ettei lestadiolaisäidin tarinan kertonut Taivaslaulu saisi jatkoa. Synninkantajat ei ole suoranainen jatko-osa, mutta se vie lukijan takaisin lakeuksille.

Pauliina Rauhalan lapsuudenkodissa lestadiolaisuuteen ei suhtauduttu dogmaattisesti, vaikka perheeseen ei televisiota hankittukaan.

11.3.2018 2:00 | Päivitetty 11.3.2018 10:41

Aivan pakko aloittaa vertauksella – semminkin, kun Pauliina Rauhalan toinenkin romaani pohjaa uskontoon, tiukkaan lahkolaisuuteen:

Jos pelko on puu, tuuhea lehvästö roikkuu korkeuksissa raskaana pilvenä eikä päästä maan pinnalle kuin satunnaisia valonsäteitä. Sen varjossa oululaiskirjailija Pauliina Rauhala (s. 1977) odottaa, minkälaisia tuntemuksia, väristyksiä ja näkemyksiä ensi viikon torstaina julkaistava Synninkantajat lukijoissa herättää. Vanhoillislestadiolaisten reaktioita hän ei pelkää. Ne hän kohtasi jo vuonna 2013, jolloin ilmestyi hänen läpimurtoteoksekseen muodostunut esikoisromaani Taivaslaulu.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Osaston luetuimmat