Kolmisenkymmentä vuotta sitten nuori näyttelijänalku Timo Tuominen lauloi pari Jacques Brelin kappaletta Varkauden teatterissa. Tuominen jatkoi Teatterikorkeakouluun ja ammattinäyttelijäksi, mutta Brel ei jättänyt häntä rauhaan.
”Jäin miettimään kauheasti lyriikoita ja asioita, joista Brel lauloi – rauhan puolesta ja militarismia vastaan”, Tuominen muistelee.