Kulttuuri    |   HS-analyysi

”Kuka pelkää pimeet?” – Musta barbaari yrittää katkaista suomalaisen neekeri­laulun perinteen, tiellä on kuitenkin liki sata vuotta rasistisia rallatteluja

Tarinoita savi- ja kaislamajojen tummista ja lapsenomaisista asukkaista tekivät ennen myös arvostetut ja edistyksellisenä pidetyt kirjailijat ja runoilijat.

Rasistinen musiikki on kevään ja alkukesän aikana noussut puheenaiheeksi maailmalla.

Viime kuussa musiikkipalvelu Spotify ilmoitti poistavansa rasististen tai muuten vihapuhetta tuottavien yhtyeiden musiikkia valikoimastaan. Päätöstä vauhditti se, että Spotifyn valikoimista oli löydetty musiikkia liki 30 artistilta tai yhtyeeltä, jotka yhdysvaltalainen ihmisoikeusjärjestö on luokitellut valkoisen ylivallan kannattajiksi.

Toissa viikolla Spotify ilmoitti, ettei se ei aiokaan ryhmitellä yksittäisiä artisteja, kuten alun perin oli tarkoitus. Vihamielistä musiikkisisältöä palvelu ei silti salli vastaisuudessakaan.

Aiemmin maaliskuun lopussa Jyväskylän yliopistossa koettiin sitsilaulukohu kolmen ainejärjestöä illanvieton seurauksena. Tapahtumassa eräs sitsaaja lauloi vanhan Kun mä kuolen -kappaleen muunnelmassa natsilipusta ja Halla-ahosta ja mainitsi neekeri-sanankin.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Tämän jälkeen ainejärjestöt julkaisivat kannanoton, jossa tuomittiin rasismi kaikissa tapahtumissa.

Vastaavaa keskustelua neekeri-sanan käytöstä on vuosien varrella käyty muun muassa Tampereen ja Oulun teekkarien keskuudessa. Pääosin kyse on ollut vanhojen kappaleiden sanoituksista.

Nykyään menneiden vuosikymmenten sanoitukset vaikuttavatkin merkillisiltä. Esimerkiksi Arthur Kylanderin säveltämä ja sanoittama Neekerimailla Afrikassa (1927) herättää huomiota niin kappaleen sisältämän rasismin kuin seksisminkin takia.

Kappaleessa afrikkalainen kuningas muun muassa antaa kappaleen kertojaminälle yhden vaimoistaan. Vaimo kun on kuninkaan mielestä käynyt liian vanhaksi.

Hovi kuitenkin vakuuttaa toista:

”Ei se niin vanha kuin ehkä näyttää, voi monta vuotta vielä käyttää. Tai jos sä haluat ikuista, niin voithan sen vaik´ tervata”, se rallatelee.

Eksoottinen rakkausteema jatkui 1930-luvulla, jolloin ilmestyi muun muassa Georg Malmsténin Neekeriprinsessa (1938). Siinä kertojaminä vastaa jakajakajaka-huudolla afrikkalaisen neidon lemmenkutsuun.

Nykyistä poliittisen korrektiuden vaatimusta koettelisivat ehkä myös Reino Helismaan Balladi Villistä lännestä (1949) ja Daiga-daiga-duu (1949).

Tarinat savi- ja kaislamajojen mustista ja lapsenomaisista asukkaista levisivät myös lastenlauluissa. Niitä tekivät arvostetut ja edistyksellisenä pidetyt kirjailijat ja runoilijat, kuten norjalainen lastenkirjailija Thorbjørn Egner, jonka tunnetuimmat kirjat ovat Kolme iloista rosvoa ja Hyppelihiiri Myökki-Pyökkimetsässä.

Egner sepitti myös suosittuja lastenlauluja, joista yksi oli vuonna 1954 julkaistu Visen om vesle Hoa, jonka Maikki Länsiö ja Esa Saario esittivät vuonna 1961 suomeksi nimellä Hottentottilaulu. Jukka Virtasen alkuperäistä noudattelevassa käännöstekstissä kerrotaan tarina Afrikassa asuvasta pikkupojasta ja hottentottien kylästä, johon naapuriheimo yrittää hyökätä ryöstöretkelle.

Huua Kotti kuitenkin pelastaa kylän ja kuningas lausuu: ”Huuan teen mä prinssikseni. Saat omaksesi jalkapallon sekä tyttäreni.”

Hottentotti on alun perin hollantilaisten nimitys, jolla tarkoitettiin eteläisen Afrikan suurimpiin kuuluvan etnisen ryhmän, khoisanien jäseniä. Nikottelijaa tai änkyttäjää tarkoittava hollanninkielinen hottentot-nimi viittaa khoisanien kieliin, joissa on naksausäänteitä. Khoisanit pitävät nimitystä nykyisin loukkaavana.

Hottentottilaulun merkitys nousi puheenaiheeksi viimeksi vuonna 2010, kun kansanedustaja Pertti ”Veltto” Virtanen esitti sen Perussuomalaisten puolueristeilyllä.

Risteilyemäntä keskeytti esityksen, joskin laivayhtiön lausunnon mukaan syynä ei ollut itse laulu, vaan Virtasen muihin matkustajiin kohdistamat kommentit.

1960-luvulla neekeri-termiä käytettiin surutta myös poliittisen kentän vastakkaisella laidalla toimineiden artistien levyllä. Sinikka Sokka lauloi vuonna 1968 Kaarina Helakisan sanoittaman ja Kaj Chydeniuksen Magdaleenan neekerilaulun. Laulun neekerillä ei ollut kaislatalossa korkkimattoa, ja ”neekerin äiti ei voi paistaa pipareita kun ei ole neekerikaupassa siirappia”.

”Mutta mitäs se neekeri siivoais, kun ei sillä oo taloa”, laulussa kysytään.

Laulussa tilanne nähtiin kuitenkin epäoikeudenmukaisena, sillä lopussa todettiin, että ”neekerin lapset ovat surullisia”.

Hullujussi-yhtyeen vuonna 1974 levyttämä Bingo bango bongo oli sen sijaan tuontitavaraa ja jo aiemmin suomeksi kierrätetty. Laulu kertoo onnellisesta Kongon alkuasukkaasta, joka ei lähetyssaarnaajien yrityksistä huolimatta halua elämäänsä läntisen maailman houkutuksia.

Olavi Virta teki kappaleen suomeksi nimellä Bongo Bongo vuonna 1948, ja Hullujussin myöhemmässä versiossa tekstiä oli muutettu, mutta perusidea oli sama: primitiivisissä oloissa onnellisena asuva musta afrikkalainen ei kaipaa edistystä.

Kappaleessa kolme kongolaista neekeriä istuu bambupuun oksalla ja laulaa lauluaan:

”En kaipaa paitaa, patjaa, kenkää, sukkaa”, kolmikko todistaa.

1970-luvulla lopussa tummaihoisista käytettiin vielä tuolloin neutraalina pidettyä neekeri-sanaa. Huumoria rakennettiin 1900-luvun alusta peräisin olevilla ennakkoluuloilla ja stereotypioilla savimajoissa asuvista ja lapsenomaisista afrikkalaisista.

Tunnetuimpia on Kake Singersin Me halutaan olla neekereitä (1978). Kake Singers teki väsymättömästi tanssivista mustista miehistä kertovan kappaleensa diskomusiikkia irviväksi parodiaksi. Syksyn Sävel -kilpailuunkin aikoinaan osallistuneessa kappaleessa riimitellään.

”Hurja rytmi tempoo meitä, syödään salaa tiikereitä, Musta nainen kiipee puuhun, pähkinöitä tunkee suuhun. Nuotiolta laulu raikuu, viidakossa rytmi kaikuu.”

1980-luvun tuotantoa olivat Mikko Alatalon Kyllä sitä ny ollaan niin neekeriä (1980), Eppu Normaalin Maailma loppuu neekerikylässä (1984), Freud Marx Engels & Jungin Buuri Johannesburgista (1986).

Alatalo on kertonut tehneensä kappaleensa alun perin satiiriksi suomalaisten ennakkoluuloista, mutta koska laulua käytettiin myös rasistisessa pilkanteossa, niin Alatalo ilmoitti myöhemmin ettei halua enää esittää sitä.

1990-luvun kuuluisin kappale on Me halutaan olla neekereitä -kertosäettä lainaava Se mustamies. Hausmylly-yhtyeen kappaleessa ihmetellään, miksi naiset ihastuvat mustiin miehiin. Laulussa selitykseksi tarjotaan valkoisten suomalaismiesten pitkään vaalimaa teoriaa tummaihoisten miesten suuremmasta peniksestä.

”Mikä siinä mustassa viehättää, onko mustalla valkoista pidempää?”, laulussa kysytään.

Ja esitetään vahvasti, että on.

2000-luvulla paljon on muuttunut. Rasismia ei juurikaan kappaleissa esiinny ja kyseenalaisia nimityksiä käyttävät ryhmään itse kuuluvat artistit.

Negatiivisia stereotypioita on käyttänyt muun muassa Musta Barbaari eli James Nikander.

”Mä käyn sossus enkä puurra hiessä. Mull on jo vaikein duuni Suomessa, mä oon musta mies”, Salil eka salil vika - kappaleessa räpätään.

Kertosäkeessä suomiräppäri Aksim laulaa, että ”Musta Barbaari ei oo neekeri, vaan Stadin revityin laku”.

Samaa jatkoi entistä raivokkaammin kappale Kuka pelkää pimeet (2015). Kappaleessa sossussa käyvä mamu käy salilla, koska tarvitsee nopeat jalat päästäkseen kyttiä pakoon.

”Kuka pelkää pimeet? Sä näät vaa valkuaiset kun mä astun ineen. Kaks asiaa, mitä et saa irti musta. On naisii ja rusketusta.”

Kyse on tietenkin siitä, kuka puhuu ja missä tarkoituksessa.

"Me otetaan negatiivinen juttu, omitaan se, ja siitä tulee positiivinen juttu", Nikander sanoi HS:n haastattelussa.

Ainakaan vielä suomalaiset neekeri-kappaleet eivät ole Spotifyn kieltolistalle päätyneet. Jokainen tässä jutussa mainitusta kappaleesta löytyy soittopalvelusta, pois lukien Neekerimailla Afrikassa, jonka poisjäänti tosin tuskin johtunee kappaleen rasistisesta pohjavireestä.

Youtubesta löytyy sitten sekin kappale.

13.6. klo 12:45 Korjattu Hottentottilaulun suomenkielisen tekstin tekijä. Laulun esittivät Maikki Länsiö ja Esa Saario, tekstin teki Jukka Virtanen.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Musiikki
  • Kulttuuri
  • Rasismi
  • Jussi Lehmusvesi
  • Ilkka Mattila

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Donald Trump suuntaa heti aamusta Mäntyniemeen, jakoi kuvan suomalais­yleisöstä eilisen saattueen varrelta – HS seuraa huippu­kokous­päivää hetki hetkeltä

    2. 2

      S-ryhmän työntekijät kommentoivat verkkokeskusteluja jopa anonyymissa Jodelissa – ”Kyllä siellä pitää olla kuuntelemassa asiakkaita”

    3. 3

      Näistä syistä Kalastajatorppa on ylivoimainen paikka Trumpin yöpaikaksi

    4. 4

      Esa luuli saaneensa unelmaduunin, mutta pomon käytös ajoikin hänet masennukseen – Kun työntekijän ja työnantajan arvot eivät kohtaa, edessä saattaa olla iso kriisi

      Tilaajille
    5. 5

      Jos mieheni alkaisi huomautella ylipainosta, suuttuisin varmasti

    6. 6

      Helsingin keskustassa liikennekaaos: junat eivät kulje, raitiovaunut pysähtelevät – lue ajantasainen tieto aikatauluista ja liikennejärjestelyistä tästä jutusta

    7. 7

      Taas pukkaa hikeä, mutta miksi hikoilen enemmän kuin vierustoveri? Ihotautilääkäri vastaa 12 kysymykseen hikoilusta ja miten sitä voi vähentää

      Tilaajille
    8. 8

      Valtionjohtajien turvatoimet ovat omaa luokkaansa: Putin pelkää myrkytystä, Trumpia ympäröi huomaamattomien salaisten agenttien joukko

    9. 9

      Suomen hipsterein paikka on pieni kylä Nokian hylkäämässä Salossa – ”Elämäntilanteeni on niin hyvä, ettei siitä melkein kehtaa puhua”

    10. 10

      Donald ja Melania Trumpin saattue saapui Kalastaja­torpalle suuren väkijoukon saattelemana – lue HS:n seuranta sunnuntain tapahtumista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Donald ja Melania Trumpin saattue saapui Kalastaja­torpalle suuren väkijoukon saattelemana – lue HS:n seuranta sunnuntain tapahtumista

    2. 2

      Suomen hipsterein paikka on pieni kylä Nokian hylkäämässä Salossa – ”Elämäntilanteeni on niin hyvä, ettei siitä melkein kehtaa puhua”

    3. 3

      Näistä syistä Kalastajatorppa on ylivoimainen paikka Trumpin yöpaikaksi

    4. 4

      Kaliforniassa viikko sitten kadonnut nuori nainen löydettiin elossa – selvisi juomalla vettä jäähdyttimen letkun kautta

    5. 5

      Nobelisti Bengt Holmström selittää, miksi Trump tuntuu aidolta silloinkin, kun ei puhu totta, kun taas muut poliitikot tuntuvat teeskentelijöiltä, vaikka puhuisivat totta

      Tilaajille
    6. 6

      Mitä Trumpin suosikki­kanava Fox kertoo Suomesta? ”Suomalaiset menevät naimisiin toisten suomalaisten kanssa, joten heidän yhteis­kuntansa on puhdas”

    7. 7

      Osa Helsingistä eristetään tänään, joukko­liikenne pysähtyy paikoin täysin – kartta näyttää, miten liikenne järjestetään keskustassa

    8. 8

      Avoin kirje Yhdysvaltojen ja Venäjän presidenteille: Ettehän päätä eurooppalaisten asioista Euroopan pään yli

    9. 9

      Ilosaarirock ei osaa päättää, ollako rockfestari vai palvellako nuorisoa – Zara Larsson oli päälavalla hukassa, mutta pikkulavojen bändit pelastivat loppuunmyydyn lauantain

    10. 10

      Vain Putin sai heti sateenvarjon, kun rankkasade yllätti MM-finaalin palkintojenjaon – Ranskan ja Kroatian presidentit seisoivat likomärkinä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Netissä pyöriminen kuormittaa ja vie keskittymiskyvyn – tämän jutun voit lukea vain ilman verkkoyhteyttä

    2. 2

      Kävin Elastisen kuntosalilla ja vaivaannuin suunnattomasti – Mitä vikaa on keskinkertaisuudessa?

    3. 3

      Los Angeles Timesin toimittaja tuli Helsinkiin raportoimaan huippukokouksesta, mutta rakastuikin julkiseen liikenteeseen – ”Suomi on voittanut minut puolelleen”

    4. 4

      Kaikki loukkuun jääneet pelastettiin luolasta Thaimaassa, myös lääkäri ja sukeltajat pääsivät ulos – ”Emme tiedä, onko tämä ihme, tiedettä vai mitä”

    5. 5

      Donald ja Melania Trumpin saattue saapui Kalastaja­torpalle suuren väkijoukon saattelemana – lue HS:n seuranta sunnuntain tapahtumista

    6. 6

      Suomen hipsterein paikka on pieni kylä Nokian hylkäämässä Salossa – ”Elämäntilanteeni on niin hyvä, ettei siitä melkein kehtaa puhua”

    7. 7

      Suomalais­sukeltaja Mikko Paasi oli thaimaalaisessa luolassa viimeisten joukossa ja joutui pakenemaan nousevaa vettä viime hetkellä – nyt hän kertoo HS:lle tapahtumien dramaattiset vaiheet

    8. 8

      Espoolaisilta 13-vuotiailta löytyi huume­seulassa jopa viittä eri ainetta – Eräs poika yritti sekavassa tilassa kaupata rauhoittavia lääkkeitä lastensuojelun työntekijällekin

    9. 9

      Trump teki etikettimokan ja saattoi kuningatar Elisabetin kiusalliseen tilanteeseen Britanniassa

    10. 10

      Grafiikka näyttää: Näin sukeltajat saattavat lapsia ulos luolastosta

    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Helsingin keskustassa liikennekaaos: junat eivät kulje, raitiovaunut pysähtelevät – lue ajantasainen tieto aikatauluista ja liikennejärjestelyistä tästä jutusta
    3. ”Miksi mä en saa kun noi muutkin tekee noin” on aina ollut huono perustelu millekään – ja etenkin siksi Scarlett Johanssonin ympärille nousi kohu
    4. Kritiikistä huolimatta musiikki voittaa Pori Jazzeilla
    5. Minihuuhkajat pelaavat isännän elkein jalkapallon EM-kisoissa – ”Tyhmintä, mitä voi tehdä, on pelätä”
    6. Ranska repesi liitoksistaan riemuun ja verhoutui sinivalkopunaiseen: soihtuja, savua ja suudelmia – katso kuvakooste railakkaista MM-kultajuhlista
    7. Donald Trump suuntaa heti aamusta Mäntyniemeen, jakoi kuvan suomalais­yleisöstä eilisen saattueen varrelta – HS seuraa huippu­kokous­päivää hetki hetkeltä
    8. S-ryhmän työntekijät kommentoivat verkkokeskusteluja jopa anonyymissa Jodelissa – ”Kyllä siellä pitää olla kuuntelemassa asiakkaita”
    9. Taas pukkaa hikeä, mutta miksi hikoilen enemmän kuin vierustoveri? Ihotautilääkäri vastaa 12 kysymykseen hikoilusta ja miten sitä voi vähentää Tilaajille
    10. Kansallispuistot tarvitsevat rahaa Tilaajille
    11. Galleriat Huuto ja Rankka avaavat Eerikinkadulla syksyllä – Jätkäsaaresta häädön saaneille löytyi tila Kampista, kun Metropolia muutti pois
    12. Näytä lisää