Kulttuuri    |   HS-haastattelu

Metoo-liike muuttaa myös dekkareita, sanoo miljoonia myynyt Karin Slaughter – ja perustelee, miksi hänen ei itse tarvitse muuttaa omia naismurhilla ja raiskauksilla mässäileviä teoksiaan

Slaughter uskoo muuttavansa maailmaa tarinoilla, jotka kertovat väkivallan kohteeksi joutuneista naisista. HS tapasi kirjailijan Kööpenhaminassa.

Kööpenhamina

Miljoonia myynyt yhdysvaltalainen dekkarikirjailija Karin Slaugter on omien sanojensa mukaan syvän etelän tyttö ja lujatahtoinen feministi. Kun hän sanoo, että metoo-liike muuttaa dekkarikirjallisuutta, näkemys kumpuaa sekä kokemuksesta että vakaumuksesta.

”En nyt halua mitenkään soimata Stieg Larssonia, mutta mitä tekee Lisbeth Salander ensi tekonaan, kun pääsee rahoihin käsiksi? Hommaa silikonirinnat. Tässä kiteytyy mielestäni se, miten naishahmoja ei voi enää metoon jälkeen kirjoittaa.”

Silikonirintojen hankkiminen paljastaa Slaughterin mielestä sen, että Salanderin hahmo on kirjoitettu miesnäkökulmasta.

Stieg Larssonin Millennium-trilogian päähenkilöä Salanderia on pidetty 2000-luvulla uudenlaisena kirjallisuuden naisena: valokuvamuistinsa ja hakkerintaitojensa ansiosta hän on lähes supersankari. Salander joutuu kirjasta kirjaan rankan väkivallan kohteeksi, mutta kostaa kokemansa vääryydet itse.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Nyt Slaughter siis tylyttää Larssonin sankaria Salanderia. Slaughterin omissa kirjoissa naispäähenkilöt eivät hanki silikonirintoja, mutta hekin joutuvat tylyn, graafisen ja kiduttavan väkivallan kohteeksi. Ja he päätyvät jopa karmeampiin tilanteisiin kuin Salander.

Kyse on näkökulmasta, Slaughter toteaa.

”Ihmiset eivät enää suostu lukemaan naisvihamielisestä näkökulmasta kirjoitettuja kirjoja.”

Siis sellaisia, joissa naisen vartalolla – elävällä tai kuolleella – tai sen osilla mässäillään.

”Minun kirjoittamiseeni metoo ei kuitenkaan vaikuta, sillä en kirjoita sellaisia kirjoja”, Slaughter toteaa kööpenhaminalaisen luksushotellin samettisohvalla.

Siis mitä? Eivätkö juuri Slaughterin dekkarit mässäile naisruumiin osilla ja naisten kuolemalla? Eikö juuri Slaughter ole niitä kirjailijoita, jotka keksivät kirja kirjalta vielä hirvittävämpiä tapoja vahingoittaa tai tappaa naisia?

”Myös kirjallisuudessa on puhuttava naisten kohtaamasta väkivallasta ja vihasta, koska sitä oikeasti tapahtuu. Jos vaikenemme, asiat eivät koskaan muutu paremmaksi”, dekkarikirjailija perustelee.

Kaikki eivät ole samaa mieltä. Kuluneena keväänä julkisuudessa on keskusteltu siitä, miten kliseiseksi on käynyt, että rikoksesta kertova televisiosarja tai romaani aloittaa näyttämällä kuolleen, alastoman naisruumiin.

Brittiläinen käsikirjoittaja Bridget Lawless jopa julisti helmikuussa kilpailun jännäreille, jotka eivät käytä juonielementtinä naisten kohtamaa väkivaltaa. Staunch Book Prize on 2 400 euron arvoinen palkinto. Se myönnetään kirjailijalle, joka kirjoittaa parhaan jännityskirjan, jossa yhtäkään naista ei lyödä, vainota, raiskata tai murhata.

Lawlessin tarkoituksena on yllyttää kirjailijoita löytämään muitakin jännittäviä juonia kuin sellaisia, joissa naisille käy huonosti.

Slaughterinkin mielestä juonet, joissa naisille käy huonosti, ovat useimmiten vastenmielisiä. Ne ovat sitä siksi, että väkivalta esitetään kauniina tai seksikkäänä, hän toteaa. Hän perustelee naisten kohtaaman väkivallan esille ottamisen dekkareissaan paitsi aiheen realistisuudella myös sillä, ettei aiheesta vaikeneminen paranna todellisten väkivallan uhrien tilannetta lainkaan.

”Väkivallassa ei ole mitään kaunista tai seksikästä. Siitä on nimenomaan puhuttava mahdollisimman brutaaliin sävyyn, koska se on brutaalia”, Slaughter sanoo.

”Mutta elämässä usein kerrotaan jo pienille tytöille, että heihin kohdistuva väkivalta on ok. ’Rakkaudesta se hevonenkin potkii’, sanotaan, ja naiset oppivat siihen kulttuuriin. Miehetkin oppivat siihen kulttuuriin, ja väkivallan kierre jatkuu.”

Slaughter uskoo, että naisia uhriuttavaa ja naisille häpeän taakkaa luovaa väkivaltakulttuuria voi muuttaa käsittelemällä sitä julkisuudessa. Myös viihdeteollisuus voi olla osa tätä julkisuutta.

Käsityksensä naisten kohtaaman väkivallan karmeudesta ja naisia vaientavasta häpeän kulttuurista Slaughter muodosti työskennellessään yliopistoaikanaan naisten kriisipuhelimessa.

”Kestin puoli vuotta, ennen kuin minun oli pakko irtisanoutua. Henkinen pahoinvointi kävi sietämättömäksi. Pidin itseäni luuserina, mutta sitten ohjaajani kertoi, että useimmat irtisanoutuvat kolmen neljän kuukauden jälkeen”, Slaughter muistelee.

Slaughter uskoo myös, etteivät kaikki dekkarikirjat ole lukijoilleen vain tirkistelyä ja mässäilyä. Mutta realismi ei yksin riitä, sillä väkivallan jäljet naisruumiissa eivät sinänsä muuta kulttuuria.

Tämä näkyy myös siinä, miten Slaughterin tapa kertoa tarinoita on kehittynyt ajan saatossa. Hän kertoi ensimmäisissä kirjoissaan vuosituhannen vaihteessa, miten poliisit ratkoivat väkivaltarikoksia. Viimeisimmissä teoksissaan, myös syksyllä ilmestyvässä Menneisyyden jäljet -dekkarissaan, hän on yhä useammin keskittynyt kertomaan rikoksista yksinomaan uhrin ja hänen läheistensä näkökulmista.

”Myös väkivallan seuraukset tulee näyttää. Mitä se tekee tytöille, naisille, heidän läheisilleen vielä pitkään sen jälkeen, kun arvet ovat parantuneet”, Slaughter toteaa.

Lopuksi tarvitaan vielä näkökulman muutos.

”Se ei myöskään voimaannuta naisia, että naisten kohtaamasta väkivallasta kerrotaan miesten näkökulmasta.”

Runnellut naisruumiit näyttävät erilaisilta – ja vaikuttavat lukijoihinsa eri lailla – riippuen siitä, miten niitä katsotaan, Slaughter sanoo. On suuri ero sillä, onko väkivaltaa kohtaava naishahmo tarinassa luomassa omaa kohtaloaan, vai kertoakseen jotain jostain mieshahmosta, vai pelkästään kohottaakseen tarinan tunnelmaa suvantokohdassa.

Kun elokuvia arvioidaan tasa-arvonäkökulmasta, voidaan käyttää mittapuuna niin kutsuttua Bechdelin testiä. Se kuuluu yksinkertaisuudessaan: onko elokuvassa vähintään kaksi naishahmoa, jotka puhuvat keskenään jostain muusta kuin miehistä? Jos ei ole, elokuvassa ei käsitellä naisia tasa-arvoisesti.

Yllättävän harva nykyelokuva läpäisee testin.

Slaughter ei ole kehittänyt vastaavaa testiä dekkareille, mutta sen ainekset ovat hänellä koossa. Tärkeintä on pohtia, miksi naishahmoon kohdistuu tarinassa väkivaltaa.

”Jos naisiin kohdistuva väkivalta on olemassa dekkarissa vain siksi, että se kertoo jotain mieshahmosta tai se antaa miehelle mahdollisuuden ryhtyä sankaritekoihin, se on miesnäkökulmasta kirjoitettua. Jos naisen kohtaaman väkivallan voisi ottaa tarinasta pois, eikä se muuttaisi teosta, sen ei pitäisi olla siellä alunperinkään”, hän toteaa.

Toisekseen on tärkeä pohtia, onko naishahmolla mahdollisuus päättää itse, miten hän kohtaamaansa väkivaltaan suhtautuu.

”Kirjoissani yksikään nainen ei tule miehen pelastamaksi. Naiset pelastavat itse itsensä, naiset parantavat haavansa, naiset kostavat omasta puolestaan. Ja se on voimaannuttavaa”, Slaughter sanoo.

On tärkeää, että naishahmot eivät ole tyttökirjojen kiiltokuvahahmoja, jotka käyvät läpi prinsessatarinoitaan, Slaughter sanoo. Naiset kulttuurista riippumatta janoavat tarinoita, joissa naishahmot käyvät läpi samanlaisia ihmiskohtaloita kuin he käyvät elämässä.

”Kiitellyin hahmoni on Grant County -sarjan Lena Adams, kulmikas poliisi, joka joutuu luovimaan naisvihamielisessä työkulttuurissa”, Slaughter kertoo.

Slaughter muistelee erästä kohtaamista, jossa burkaan pukeutunut lukija tuli kiittelemään häntä.

”Tajusin, että naiset ovat todella kiinnostuneita tarinoista, joissa he käyvät läpi samanlaisia asioita kuin he käyvät elämässä.”

Tämä on tapa, jolla Slaughter katsoo toteuttavansa feminismiä käytännössä.

”Kun kerron tarinoita naisista, joille tapahtuu jotain kamalaa, voin muuttaa maailmaa enemmän kuin silloin, kun kerron naisista, jotka tekevät elämässään vain oikeita valintoja.”

Kuka?

Karin Slaughter


  Yksityisyyttään varjeleva yhdysvaltalaiskirjailija on syntynyt Georgian osavaltiossa ja asuu nykyään Atlantassa.

  Toiminut vapaaehtoisena muun muassa aids-potilaiden avustajana 1990-luvulla.

  Aloittanut kirjailijanuransa 2001.

  Kirjoittanut 18 rikosromaania. Tunnettu erityisesti Grant County- ja Will Trent -sarjoista.

  Seuraava teos, Menneisyyden jäljet, ilmestyy syksyllä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kirjallisuus
  • Dekkarit
  • Karin Slaughter
  • #metoo

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Päivi Anttikosken valinta Aamulehden päätoimittajaksi kariutui, koska toimitusjohtajalle ei kelvannut perheestään erillään asuva äiti

    2. 2

      Amerikkalaisyhtiö: Kiina yritti hyökätä Suomen verkkoihin ennen Trumpin ja Putinin kokousta

    3. 3

      Tuntematon Konstantin ilmestyi biljardisalille ja teki ”työttömästä rakennusmiehestä” yritysjohtajan – Näin kansainvälinen rahanpesu ulotti lonkeronsa Järvenpään Nordeaan

    4. 4

      This is Finland: After Trump and Putin leave, the president heads across the street for a drink

    5. 5

      Kattorakenteiden välissä tursunnut ja viikon kadoksissa ollut kuristajakäärme Olli karkasi taas Vantaalla – Omistaja: ”Voin taata, ettei tämä enää toistu”

    6. 6

      12-vuotiaana Kalle esitti netissä himokasta kotiäitiä – Verkossa tekaistulla identiteetillä esiintyminen on yleistä, ja sen avulla Kalle löysi itsensä

      Tilaajille
    7. 7

      Japania kurittavat ennätykselliset helteet – Useita ihmisiä on kuollut ja yli 2 000 joutunut sairaalaan kuumuuden takia

    8. 8

      Yhden miehen matkatoimisto otti rahaa lomamatkoista ja palveluista, joita ei kuitenkaan ollut – bulgarialaisen toimiston vetäjä tuomittiin lähes 50 petosrikoksesta

    9. 9

      Trump uhosi CNBC:n haastattelussa olevansa valmis ryhtymään ”Putinin pahimmaksi painajaiseksi” – arveli kuitenkin, ettei niin pitkälle tarvitse mennä

    10. 10

      Rakastuin laitoksemme lehtoriin, mutta suhde päättyi rumasti – nyt hän pitää mykkäkoulua ja kielsi tulemasta luennoilleen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      This is Finland: After Trump and Putin leave, the president heads across the street for a drink

    2. 2

      Rakastuin laitoksemme lehtoriin, mutta suhde päättyi rumasti – nyt hän pitää mykkäkoulua ja kielsi tulemasta luennoilleen

    3. 3

      Täällä Trump yöpyi Helsingissä – harvinaiset kuvat varjellusta Valtion vierastalosta

    4. 4

      Muotitalo Burberry on polttanut vuoden aikana tuotteitaan 32 miljoonan euron arvosta

    5. 5

      Putinin hampaisiin Helsingin huippu­kokouksessa joutunut yhdysvaltalainen sijoittaja HS:lle: ”Olemme löytäneet Putinin hallinnon akilleen­kantapään”

    6. 6

      Säähän luvassa käänne koko maassa: Ukkosia, rankkasateita ja jopa kaupunki­tulvia

    7. 7

      Erkko Välimäki, 50, haluaa isäksi – lapsen synnyttää ukrainalainen nainen, joka luopuu oikeuksista lapseen jo etukäteen

      Tilaajille
    8. 8

      Seppo Järvinen unelmoi matkustavansa vielä jonain päivänä Afrikkaan – Hän on seissyt Myllypuron leipäjonossa kaksi kertaa viikossa vuodesta 2008, koska hänellä on nälkä

    9. 9

      Kattorakenteiden välissä tursunnut ja viikon kadoksissa ollut kuristajakäärme Olli karkasi taas Vantaalla – Omistaja: ”Voin taata, ettei tämä enää toistu”

    10. 10

      Trump sanoi ”aggressiivisten montenegrolaisten” voivan aloittaa maailman­sodan – ”Yhdysvaltain historian oudoin presidentti”, sanoo parlamentin ex-johtaja

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Republikaani­senaattori John McCain: Helsingin huippu­kokous oli hirvittävä virhe – lue HS:n seuranta Trumpin ja Putinin tapaamisen käänteistä

    2. 2

      This is Finland: After Trump and Putin leave, the president heads across the street for a drink

    3. 3

      Tällainen on Suomi: Kun Trump ja Putin olivat poistuneet, presidentti Niinistö lähti terassille kuin kuka tahansa

    4. 4

      Trump tuhosi Helsingin huippukokouksen yhdellä iskulla – amerikkalaiset tyrmistyivät Trumpin ”antautumisesta” Venäjän presidentille

    5. 5

      Suomen hipsterein paikka on pieni kylä Nokian hylkäämässä Salossa – ”Elämäntilanteeni on niin hyvä, ettei siitä melkein kehtaa puhua”

    6. 6

      Donald ja Melania Trumpin saattue saapui Kalastaja­torpalle suuren väkijoukon saattelemana – lue HS:n seuranta sunnuntain tapahtumista

    7. 7

      Los Angeles Timesin toimittaja tuli Helsinkiin raportoimaan huippukokouksesta, mutta rakastuikin julkiseen liikenteeseen – ”Suomi on voittanut minut puolelleen”

    8. 8

      Jäämies Ötzi kuoli täysin vatsoin, mutta nykyihmistä hänen viimeinen ateriansa voi hirvittää

    9. 9

      Trump teki etikettimokan ja saattoi kuningatar Elisabetin kiusalliseen tilanteeseen Britanniassa

    10. 10

      ”Ostin kaksi kuumemittaria ja söin elohopeat niistä” – tutkija selvittää laittoman abortin teettäneiden naisten kohtaloita

      Tilaajille
    11. Näytä lisää