Kulttuuri

Professori moittii pääkaupunki­seudun nykyistä kaupunki­suunnittelua liian rajuksi: ”Väkisinkin miettii, jääkö edellytyksiä hyvälle asumiselle”

Professori Hannu Huttunen ei pidä tarpeellisena ahtaa ihmisiä miniasuntoihin edes pääkaupunkiseudulla. Suomalaista asuntotuotantoa hän pitää enimmäkseen hyvänä, mutta ehkä vähän tylsänä ja tasapaksuna.

Hannu Huttunen kertoo tienneensä jo pienenä, että hänestä tulee arkkitehti. Asia vahvistui vähän aikaa sitten, kun hänen ­äitinsä löysi kouluaineen, jossa Huttunen yläasteikäisenä kertoi urasuunnitelmistaan.

Huttunen on kotoisin Iisalmesta, jossa hän kävi koulunsakin. Hän ei pysty palauttamaan mieleensä, mistä sai päähänsä arkkitehdin ammatin, mutta kun hän oli toteuttanut haaveensa, ensimmäinen tilauskin – Maaningan kunnantalo – tuli Iisalmen lähelle.

Nyt Huttunen on asuntosuunnittelun professori Aalto-yliopistossa ja tekee myös käytännön suunnittelutyötä toimistossaan ARK-housessa. Hän sanoo suuntautuneensa asuntosuunnitteluun jo opiskeluaikoinaan.

ARK-house on neljän arkkitehtitoimiston yhteenliittymä, joka perustettiin vuonna 1995. Huttunen on yksi sen perustajista ja osakkaista.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

”Suomessa asuntosuunnittelu on arkkitehtivetoista ja suunnittelutyönä arvostettua, mikä on hyvinvointiyhteiskunnan tunnusmerkki: asuntorakentaminen nähdään vielä yhteiskunnallisesti merkittävänä toimintana, jolla voidaan pitää yllä yhdenvertaisuutta,” Huttunen määrittelee.

Hänen mielestään suomalainen asuntotuotanto on enimmäkseen hyvää, mutta ehkä vähän tylsää ja tasapaksua. Ja mikä tärkeää: huonoja asuntoja ei Huttusen mielestä tehdä.

”Laadun säilyttäminen on tärkeää. Suunnittelun avulla voi tuoda uusia ajatuksia mukaan, ja joka kohteeseen pitäisikin saada uitetuksi edes yksi uusi idea.”

Huttusen mukaan uusien ajatusten läpivieminen asunto­rakentamisessa ei ole helppoa.

”Ala on jähmeä, riskejä ei oteta helposti. Liputtaisin yhteistyön ja luottamuksen perään: mitään hyvää ei synny, ellei luoteta siihen, että kaikilla osapuolilla on pyrkimystä laatuun.”

Tämän vuosituhannen aikana on Huttusen mielestä tehty hyviä asuintaloja, varsinkin Helsingissä. Suunnittelua rajoittavat kuitenkin kiristyneet tehokkuusvaatimukset. Runkosyvyydet ja talojen korkeudet ovat kasvaneet.

”Suurin muutos asuntopohjissa on ollut, että keittiöt erillisinä huoneina ovat kadonneet. Olen joskus ihmetellyt, mihin ovat hävinneet ihmiset, jotka haluavat erillisen keittiön”, Huttunen naurahtaa.

Huttunen pitää tämänhetkistä menoa pääkaupunkiseudun kaupunkisuunnittelussa ja asuntotuotannossa jopa liian rajuna.

”Uudet tiiviit alueet Helsingissä on tehty niin tehokkaiksi, että väkisinkin miettii, jääkö edellytyksiä hyvälle asumiselle, esimerkiksi riittävälle luonnon­valolle”, hän murehtii.

Kalasatamassa hän kertoo pohtineensa, voisiko kaupunkia syntyä vähemmän tiiviisti. Hän nauttii esimerkiksi Taka-Töölön väljyydestä. Aikanaan paljon kritisoitu Pikku-Huopalahti vaikuttaa nyt miellyttävän vaihtelevalta ja väljältä asuinalueelta.

”En ole kuullut vieläkään pätevää selitystä, miksi Helsinkiin pitäisi tehdä korkeata rakentamista. Päinvastoin, Helsingin luontainen horisontaalisuus voisi olla jopa myyntivaltti maailmalla. Voisiko metropoli olla muutakin kuin pilvenpiirtäjiä?”

Redin tornien rakentaminen oli iso päätös. Pilvenpiirtäjärypäs tulee hallitsemaan kaupungin silhuettia ja näkymään kauas. Tästä syystä keskustelu alueen laadusta on Huttusen mielestä perusteltua. Suuret odotukset kohdistuvat nimenomaan katutason kaupunkitilan toimivuuteen.

Keskusteluun kaupungistumisesta ja tiivistämisestä on liittynyt myös ajatus asumisväljyyden laskemisesta. Tästä Huttunen ei pidä lainkaan. ”Asumisväljyys varsinkin Helsingissä on Euroopan alhaisimpia, ei siitä voi lähteä tinkimään,” hän arvioi.

”Miniasunnot voivat olla tikittävä aikapommi. Usein vedotaan hintaan, mutta neliöhinta on niissä huomattavan korkea. Kuinka kauan ihmiselle riittää alle 20 neliön yksiön lattiapinta-ala?”, hän ihmettelee.

Kestävään kehitykseen vetoaminen ei Huttusesta ole pätevä peruste asumistason laskemiseen. Ylipäätään hän toivoo, että asumista ja kaupunkirakenteen kehittämistä tutkittaisiin monitieteellisesti, sosiologit, sosiaalipolitiikan tutkijat ja arkkitehdit yhdessä.

Huttunen on tutkimusryhmän ja opiskelijoidensa kanssa tarkastellut townhouse-tyyppisiä kaupunkipientaloja, joista oltiin kovasti innostuneita vuosituhannen alussa. ”Nyt pienimittakaavainen rakentaminen tuntuu tyystin unohtuneen pääkaupunkiseudulla”, hän harmittelee.

Huttunen arvelee, että esimerkiksi Meri-Rastilan tiivistäminen ja purkusuunnitelmat voivat osoittautua lyhytnäköisiksi.

Huttunen johtaa parhaillaan seitsemän kerrostalon korttelikokonaisuuden suunnittelua Kruunuvuorenrantaan. Rakennuttaja on kaupunki ja sinne tulee 250 asuntoa: omistus-, hitas-, asumisoikeus- ja vuokra-asuntoja sekä Omaporras-yksikkö vammaisten nuorten itsenäistä asumista varten.

Kuka?

Hannu Huttunen


 Syntynyt 1958 Iisalmessa.

 Valmistui arkkitehdiksi TKK:sta 1986.

 Yksi ARK-housen perustajista ja osakkaista.

 Aalto-yliopiston asuntosuunnittelun professori vuodesta 2007.

 Suunnitellut muun muassa: Maaningan kunnantalo 1992, Helsingin yliopiston Viikin kampuksen päärakennus Korona 1999, VVO:n toimitilarakennus 2008, Asunto Oy Arabianvillat 2005.

 Naimisissa, yksi lapsi.

 Täyttää 60 vuotta 16 kesäkuuta. On merkkipäivänään matkoilla.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • 60-vuotias
  • Arkkitehtuuri
  • Henkilö
  • Paula Holmila

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Jos Sörnäisten Kurvissa eksyi kapakasta lähdettyään väärälle syrjäkujalle, saattoi päästä hengestään – rettelöivät teinihuligaanit pitivät Kallion seutua pelon vallassa 1900-luvun alussa

    2. 2

      Sinkkumiesten painajaiskaupungissa on vaikea löytää rakkautta – suomalaismies hengailee pakastealtaalla, koska Seattlessa nettitreffeillä korostuu vain raha

      Tilaajille
    3. 3

      This is Finland: After Trump and Putin leave, the president heads across the street for a drink

    4. 4

      ”Varokaa, sieltä tulee pyöräilijä!” komensivat vanhemmat lapsiaan minua syyllistävään sävyyn – Miksei lapsia opasteta liikenteessä?

    5. 5

      Neil Hardwick on Suomi-viihteen kultasormi, joka piruillessaan teki sarjan ”jota ei kirjoiteta tai harjoitella ollenkaan”

    6. 6

      Kuiva hellekesä ajaa maatilat ahdinkoon: karjaa uhkaa ennenaikainen teurastaminen

    7. 7

      Päivi Anttikosken valinta Aamulehden päätoimittajaksi saattoi kariutua, koska toimitusjohtajalle ei kelvannut perheestään erillään asuva äiti – Alman Kai Telanne: ”Olen pahoillani, että hakijalle syntyi väärä käsitys”

    8. 8

      Disney antoi potkut elokuvaohjaajalle vanhojen twiittien vuoksi – Guardians of the Galaxy -ohjaaja oli vitsaillut raiskauksilla

    9. 9

      Supon kriisistä nostanut Ilkka Salmi panee nyt kuntoon koko Suomen poliisin johtamista – Aarniosta lähtenyt vyyhti käydään läpi ”tarkalla kammalla”

    10. 10

      James Bluntin keikka Porissa kiteyttää, kuinka vähän uudet ulkomaiset nimet kiinnostavat kotimaisilla festivaaleilla

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Rakastuin laitoksemme lehtoriin, mutta suhde päättyi rumasti – nyt hän pitää mykkäkoulua ja kielsi tulemasta luennoilleen

    2. 2

      This is Finland: After Trump and Putin leave, the president heads across the street for a drink

    3. 3

      Päivi Anttikosken valinta Aamulehden päätoimittajaksi saattoi kariutua, koska toimitusjohtajalle ei kelvannut perheestään erillään asuva äiti – Alman Kai Telanne: ”Olen pahoillani, että hakijalle syntyi väärä käsitys”

    4. 4

      Kattorakenteiden välissä tursunnut ja viikon kadoksissa ollut kuristajakäärme Olli karkasi taas Vantaalla – Omistaja: ”Voin taata, ettei tämä enää toistu”

    5. 5

      12-vuotiaana Kalle esitti netissä himokasta kotiäitiä – Verkossa tekaistulla identiteetillä esiintyminen on yleistä, ja sen avulla Kalle löysi itsensä

      Tilaajille
    6. 6

      James Bluntin keikka Porissa kiteyttää, kuinka vähän uudet ulkomaiset nimet kiinnostavat kotimaisilla festivaaleilla

    7. 7

      Seppo Järvinen unelmoi matkustavansa vielä jonain päivänä Afrikkaan – Hän on seissyt Myllypuron leipäjonossa kaksi kertaa viikossa vuodesta 2008, koska hänellä on nälkä

    8. 8

      Ainakin yhdeksän haavoittui veitsihyökkäyksessä Saksan Lyypekissä – matkustajat pysäyttivät hyökkääjän

    9. 9

      Muotitalo Burberry on polttanut vuoden aikana tuotteitaan 32 miljoonan euron arvosta

    10. 10

      Hittiräppärin uutuuskappale synnytti kesän kuumimman nettivillityksen – ja se oli hauska siihen asti, kunnes teinit alkoivat hyppiä ulos liikkuvista autoista

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Republikaani­senaattori John McCain: Helsingin huippu­kokous oli hirvittävä virhe – lue HS:n seuranta Trumpin ja Putinin tapaamisen käänteistä

    2. 2

      This is Finland: After Trump and Putin leave, the president heads across the street for a drink

    3. 3

      Tällainen on Suomi: Kun Trump ja Putin olivat poistuneet, presidentti Niinistö lähti terassille kuin kuka tahansa

    4. 4

      Trump tuhosi Helsingin huippukokouksen yhdellä iskulla – amerikkalaiset tyrmistyivät Trumpin ”antautumisesta” Venäjän presidentille

    5. 5

      Suomen hipsterein paikka on pieni kylä Nokian hylkäämässä Salossa – ”Elämäntilanteeni on niin hyvä, ettei siitä melkein kehtaa puhua”

    6. 6

      Donald ja Melania Trumpin saattue saapui Kalastaja­torpalle suuren väkijoukon saattelemana – lue HS:n seuranta sunnuntain tapahtumista

    7. 7

      Jäämies Ötzi kuoli täysin vatsoin, mutta nykyihmistä hänen viimeinen ateriansa voi hirvittää

    8. 8

      Trump teki etikettimokan ja saattoi kuningatar Elisabetin kiusalliseen tilanteeseen Britanniassa

    9. 9

      ”Ostin kaksi kuumemittaria ja söin elohopeat niistä” – tutkija selvittää laittoman abortin teettäneiden naisten kohtaloita

      Tilaajille
    10. 10

      Näistä syistä Kalastajatorppa on ylivoimainen paikka Trumpin yöpaikaksi

    11. Näytä lisää