On monia asioita, joita itsensä vakavasti ottavissa taidenäyttelyissä ei useinkaan näe. Kuten vaikka maakuntien keski-ikäisten naistaiteilijoiden vahvaa edustusta, söpöjä eläimiä tai ankoistaan tunnetun Kaj Stenvallin maalauksia.
Mutta jo Anna Pekkalan hukkamateriaalidinosaurukset Mäntän Pekilon edustalla vihjaavat siitä, että Mäntän perinteikkäillä kuvataideviikoilla ollaan tänä vuonna kiinnostuneempia jostain muusta kuin viileästä tyylikkyydestä.