(21.10) Sodankylän elokuvajuhlien suosituimmat elokuvat ovat mykkiä kertomuksia menneestä maailmasta. Elävä musiikki puhaltaa kymmeniä vuosia vanhan kuvakerronnan eloon. Perjantai-illan huipensi vuonna 1928 valmistunut King Vidorin ohjaama Tulinen tyttö (The Patsy), jonka päähenkilön Patin pysäyttävä katse näkyi myös festivaalin julisteissa.
(20.38) Tuulessa hitaasti aaltoileva raskas kangas sulkee katsojat hämärään elokuvan maailmaan. Festivaalin suuri, sirkustelttaa muistuttava teltta on konkareiden mukaan ollut käytössä ensimmäisistä vuoden 1986 elokuvajuhlista asti.
(20.36) Yleisön viimeiset hetket ennen valojen sammumista ja perjantai-illan odotetun Tulinen tyttö -mykkäelokuvan alkua. Pimeyden laskeuduttua telttaan ajan täytyy vain antaa kulua. Elokuvan aika on maailma, jonka etenemiseen ei voi vaikuttaa.
(22.10) Telttakankaan rajaama elokuvan taikapiiri murtuu vasta näytöksen päättyessä, kun katsojat purkautuvat ulos suuresta teltasta Lapin kesään. Tulinen tyttö -mykkäelokuva päättyi perjantai-iltana kello kymmenen aikaan ilta-auringon hivellessä teltan seiniä.
(19.05) Monipäiväiset elokuvajuhlat ovat hyvin sosiaalinen tapahtuma. Ystävien kanssa nukutaan vieri vieressä, katsotaan lukuisia elokuvia ja jutellaan päivästä toiseen. Helmi Kanerva Päällysaho (vas.) ja Viena Auvinen vetäytyivät kolmantena festivaalipäivänään Päivin kammari -ravintolan rauhaan, Päällysaho lukemaan kirjaa ja Auvinen kirjoittamaan päiväkirjaa.
(15.38) Helsinkiläinen Henrik Seppänen oli tullut Sodankylään yhdessä kaveriporukan kanssa kimppa-autolla. Ennen kotimajoituspaikkaan siirtymistä seurue hengaili festivaalialueen laidalla.
(19.29) Erkki Keskipoikela oli tullut Rovaniemeltä seuraamaan, miten lähikylä täyttyy uusista ihmisistä festivaalien aikaan. Monien paikallisten tavoin hän seuraili Sodankylän pääkadun vipinää ravintolan terassilta. "Normaalisti ajan tästä vain ohi, mutta tämähän on sympaattinen pikku kylä", Keskipoikela totesi. Elokuvia hän ei ollut suunnitellut katsovansa.
(21.14) Pilvien pehmentämässä valossa, elokuvanäytöksestä toiseen virtaavien ihmisten aalloissa ja yöttömässä yössä on helppo kadottaa ajantaju. Sodankylässä aika tuntuu pysähtyneen. Meghan Van Der Meer soitti puhelun yhdeksän aikaan illalla.
(7.05) Sodankylän elokuvajuhlien viimeisen festivaalipäivän aamu. Talot tervehtivät elokuvista kotiin palaavaa aina kovin aution oloisina.
(23.24) Horisontissa keikkuva yöttömän yön aurinko on tuttu näky jokaiselle festivaalivieraalle, joka uskaltautuu myöhäisen illan ja yön näytöksiin. Työntekijöiden, lehdistön ja kutsuvieraiden omissa perjantai-illan lavatansseissa aurinko kurkisteli vieraita metsän läpi.
(0.45) Jokaisen festivaalipäivän yönä sekä paikalliset nuoret että festivaalivieraat kerääntyvät Kitisenjoen rannalle paikkaan, jonne kesäyön auringon viimeiset ja ensimmäiset säteet osuvat.
(04.22) Auringon lämpö ja valo pitävät hereillä, vaikka järki sanoisi, että nukkumaanmenon aika on jo ylitetty. Hilma Toivonen oli tullut Sodankylään Helsingistä.
(02.48) Aurinko käväisee puidenlatvojen takana ja palaa silittelemään filmikelojen pintoja festivaalin virallisessa kelaamossa, jossa kaikki elokuvat säilytetään ja käsitellään.
(6.11) Festivaalin työntekijät nukkuvat yönsä siskonpedissä Kitisenrannan koulun luokassa, jonka ikkunat on peitetty jätesäkein. Talkoolaiset Marko Repo ja Helena Mäkinen kävivät nukkumaan kello kuudelta aamulla 13 tunnin talkootyöpäivän jälkeen aamuauringon pehmeään syliin.
(06.24) Aamu hiipii hiljalleen jätesäkeillä peitettyjen ikkunoiden läpi huoneeseen, jossa festivaalin talkoolaiset viettävät ansaittuja lepohetkiään. Lotta Hurnanen ja Tatu Liimatainen nukkuivat rauhattomimmalla paikalla aivan oven vieressä. "Tosi vähän on saanut unta, mutta hereillä ollessa vallitsee silti levollinen tunnelma. Menen kellonajoista sekaisin."
(02.28) Aika tuntuu pysähtyneen Kitisenrannan koulussa, joka toimii elokuvafestivaalin keskuksena. Koulu on talkoolaisten majoituspaikka ja sen salissa näytetään elokuvia. Seinälle asetetut presidentin muotokuvat päättyvät Mauno Koivistoon, ja Kekkonen on saanut uuden kodin talon valvojantyötä tekevien talkoolaisten kopista.
(06.03) Talkoolaiset ovat kiitollisia jätesäkeistä, jotka himmentävät Kitisenrannan koulun ikkunoita edes vähän.
(06.47) Pekko Riihonen kuljeskeli sunnuntaiaamuna yksin Sodankylän keskustassa eikä osannut päättää, menisikö vielä nukkumaan vai ei. "Sodankylä on kuin aikapyörre, johon astuu. Sitä miettii vain elokuvia, ja käsitys vuorokaudenajasta häviää.”
(06.25) Helsinkiläiset Iina Lummepuro (vas.) ja Daniela Tapprest jäivät kotimatkalla keinumaan hiljaiseen leikkipuistoon ja juttelemaan hiekkalaatikolle. Festivaalin viimeinen aamu oli hellän lämmin.
(04.52) Jaakko Keso tuli ystäviensä Tuomo Lahtelan ja Konsta Kotilaisen kanssa heittämään kilpaa leipäkiviä Kitisenjoen rantaan viiden aikaan lauantain ja sunnuntain välisenä yönä.
(19.47) Elokuvanäytösten välillä Kitisenrannan suljetun koulun piha autioituu tyystin. Julia Pääkkölä odotti ystäväänsä kellon alla.
(00.29) Lauantai-illan odotetuimpiin hetkiin kuului karaoke-elokuvanäytöksenä toteutettu The Beatlesin Yellow Submarine. Karaoke-näytöksissä yleisö on perinteisesti saanut laulaa ja halutessaan myös tanssia elokuvan musiikin mukana. Koko sali tuntui odottavan yhteisöllistä purkausta, joka "All You Need is Love" -kappaleen myötä vihdoin toteutui. Katsojat uskaltautuivat pois säntillisiltä penkkiriveiltään keskilattialle tanssimaan ja katsoivat elokuvan loppuun lähellä toisiaan.
(06.01) "Sodis on kuin aikuisten kesäleiri. Nukutaan siskonpedissä, ja kaikki muut asiat katoavat mielestä", kuvailee salivahti Silja Eriksson. Talkoolaisen elämä kulkee työvuorojen mukaan. Ajatukset ovat aina seuraavassa työvuorossa, elokuvassa tai ruoka-ajassa.
(00.29) Elokuvajuhlien ravintoloissa työkentelevä Saara Pihlman katseli muiden taiteilua Porttikosken rantakallioilla perjantain perinteisissä lavatansseissa Sodankylän elokuvajuhlilla.
(03.22) Sanna Haukkala vahti filmikelan pyörimistä kello kolmen näytöksessä Kitisenrannan koululla. Esitysvuorossa oli Barbet Schroederin elokuva Nuori naimaton nainen.
(23.08) Oululaiset Helmi ja Antti Moilanen olivat tulleet elokuvajuhlille lauantaina kello viisi ja sännänneet suoraan elokuviin. He pitivät ruokatauon Päivin kammarissa ennen viimeistä elokuvaansa Kitisenrannan koululla."Pakkohan täällä on syödä jossain välissä. Kerran yksi nuori neito pyörtyi jonossa, kun ei ollut ehtinyt syödä."
(01.12) Elokuvajuhlat alkoivat kolealla säällä. Jouni Hynynen (oik.) ja Tarja Huttu kääriytyivät viime elokuvajuhlilta ostamiinsa fleece-huopiin etsiessään hiljaiselta kylältä yöpalaa.
