Kulttuuri

Jouni Laaksonen pakeni Suomen kovinta pakkasta autiotupaan 1999 – nyt hän on käynyt 500 tuvassa, ja opastaa lukijansakin erävierailuille

Jouni Laaksosen ja Joel Aholan kirjoittama Suomen autiotuvat -kirja usuttaa lähtemään retkelle erämaahan. ”Vaeltaja tuntee olevansa ihminen, ei kuluttaja”, Laaksonen sanoo.

Kotka/Pyhtää

Polku kuljettaa kävelijän kuusiston lävitse Valkmusan kansallispuiston korvessa. Kun oksat väistävät, paljastuu tilkku avointa maastoa, jonka keskellä seisoo veistohirrestä salvottu mökki.

Jouni Laaksonen tarttuu ovenkahvaan ja astuu pirttiin. Laaksonen istuu penkille ja näyttää siltä kuin olisi kotonaan. Ja niin hän onkin. Laaksonen on intohimoinen patikoija ja Suomen tuotteliain vaellusaiheisten tietokirjojen tekijä.

Kolmentoista 2000-luvulla julkaistun teoksen joukkoon mahtuvat muun muassa Retkeilijän kansallispuistot (Otava 2011) ja Vaeltajan opas (Edita 2008). Nyt ilmestyy Laaksosen ja Joel Aholan kirjoittama Suomen autiotuvat – kämpät ja kammit saaristosta tuntureille (Karttakeskus).

Tuore kirja on varsinainen magnum opus: se esittelee peräti 523 autiotupaa. Useimmat niistä sijaitsevat Pohjois-Suomen erämaissa tiettömän taipaleen päässä, eikä tällaista määrää ole kukaan aiemmin koonnut yksien kansien väliin. Tiedonkeruussa Laaksonen on vuosien mittaan vieraillut noin 500 tuvalla.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Teos on päivitetty laitos Karttakeskuksen vuoden 2012 Retkeilijän autiotuvat -kirjasta. Nyt mukana on myös satakunta autiotupaa Suomen eteläisistä osista.

Yksi niistä on Moronvuori.


Moronvuoren autiotupa on pieni, mutta siellä on kaikki tarpeellinen: puuhella, tulitikut, pöytä, penkit ja kaksi ikkunaa päivänvaloa varten.

Tupa on tarkoitettu levähdyspaikaksi retkeilijälle.

Suomen autiotuvat -kirjassa Laaksonen kirjoittaa: Valkmusan kansallispuiston suoalueen laidalla kohoaa pystyseinämäinen ja komeanäköalainen Moronvuori. Kallion juurella, aivan puiston itärajalla on entinen niittypirtti, joka palvelee nykyään päivätupana.

Päivätupa tarkoittaa autiotupaa, jossa ei saa yöpyä. Siksipä makuulaverit puuttuvat. Lisäksi kirja luettelee tuvan varustuksen, ja sijainnin koordinaatit. Väliin kerrotaan reissumuistoja ja historia.

Tiedot tarjoillaan insinöörimäisellä tarkkuudella. Jouni Laaksonen (s. 1970) onkin koulutukseltaan rakennusinsinööri ja työskenteli ennen kirjailijanuraansa VTT:llä Espoossa.

Potkun erä­kirjoittajaksi antoi tapaus, jota nykyään kutsuttaisiin joukkois­tamiseksi. Vuonna 1999 Laaksonen perusti nettiin Autiotuvat on-line -sivuston ja pyysi vaeltajia listaamaan saitille tietoja autiotuvista. Tuohon aikaan tiedot olivat kiven alla.

Kolme vuotta myöhemmin ilmestyi Laaksosen esikoisteos, nettitiedoista laajennettu ensimmäinen autiotupakirja. Toinen kirjoittaja oli tuolloin Seppo J. Partanen.

Autiotuvat on-line toimii ja päivittyy edelleen. Retkeilijät ovat Laaksosen isännöiminä koonneet sinne tiedot 550 tuvasta.

Nykyään tietoa autiotuvista voi hakea myös Metsähallituksen ylläpitämältä luontoon.fi -sivustolta. Mutta se sisältää vain valtion retkeilypaikkojen, kuten kansallispuistojen, autiotuvat. Autiotupakirja listaa niiden lisäksi myös kuntien ja yksityisten kämpät.

Parhaillaan Laaksonen kirjoittaa eräopasta englanniksi, Suomen luonnosta kiinnostuneille turisteille. Se ilmestyy ensi vuonna.

Laaksonen avaa Moronvuoren päivätuvan vieraskirjan ja raapustaa päivämäärän viereen puumerkkinsä.

Kuinka paljon retkeilet?

”Viikoittain, mutta vaihtelee”, hän vastaa.

Kun Laaksosen 11-vuotias Unna-tyttö oli kuuden, Laaksonen laski retkeilleensä hänen kanssaan 200 kertaa. Seurauksena ilmestyi Lapsiperheen retkeilyopas (Karttakeskus, 2014).

Täysimittaisia eli vähintään viikon kestäneitä vaelluksia Lapissa Laaksonen ynnäilee tehneensä noin sata. Moni kysyy miksi. Raahata nyt painavaa rinkkaa surullisenkuuluisissa suomalaissäissä jopa viikosta toiseen.

”Vaeltaja tuntee olevansa ihminen, ei kuluttaja”, Laaksonen perustelee.

Rinkkaan mahtuu vain tarpeellinen. Maksukortti on turhaa painoa, koska ei sitä erämaassa kukaan huoli.

Autiotupia sijaitsee myös lähellä teitä, mutta joidenkin saavuttaminen edellyttää kymmenien kilometrien talsimista. Mikä tuvista tekee käymisen arvoisia?

”Moni autiotupa on mainio käyntikohde ja nähtävyys jo sinällään. Tuvat ovat usein kauniilla paikoilla, ja etenkin pohjoisessa autiotupa on tavallisesti juomaveden äärellä. Pihassa on yleensä myös tulipaikka, joten tuvalla on luonteva lounastaa”, Laaksonen sanoo.

Jos historia kiinnostaa, huokuvat tuvat sitä.

Moronvuoren kämppä on rakennettu tiettävästi ennen talvisotaa, ja se toimi aikoinaan niin sanottuna niittypirttinä.

Täällä majailivat he, jotka niittivät karjalle talvirehua lähistöjen soiden heinästä. Ikkunasta näkyy yksi suo. Nyt se tulvii horsmaa ja koiranputkea.

Tuvat kertovat ajasta, jolloin ihmiset elivät erämaissa ja erämaista. On entisiä savotta- ja uittokämppiä, myllyjä, kalamajoja, raja- ja poromiesten tupia, metsästyskämppiä... Nykyajasta monessa tuvassa muistuttavat vain vaeltajien kännykät ja goretex-kamppeet.


Laaksonen siirtyy tuvan pihamaalle ja poimii liiteristä käteensä pokasahan. Sen hammasrivi on polttopuunteossa taipunut turhan yhdensuuntaiseksi.

Eräkirjailija istahtaa tulipaikan penkille ja ryhtyy harittamaan hampaita pihdeillään.

Yhteistä etua saa vierailunsa aikana edistää. Sellainen kuuluu hyviin tapoihin, Laaksonen huomauttaa. Täydellisen vastuutonta olisi varastaa tai rikkoa autiotuvan kirves.

”Jos on huono sää, autiotupa on ylivoimaisesti suojaavin erilaisista retkeilijän taukopaikoista”, Laaksonen sanoo.

Sen hän tietää kokemuksesta. Laaksonen kertoo tarinan:

Tammikuussa 1999 Laaksonen lähti ystävänsä kanssa hiihtovaellukselle Inarijärvelle.

Sääennuste lupasi 25 asteen pakkasta koko viikoksi, mutta jo ensimmäisenä yönä Laaksosen lämpömittarin elohopea jähmettyi. Pakkasta oli siis enemmän kuin 39 astetta.

Seuraavan päivän hiihto oli ”hirvittävän raskas”, Laaksonen kirjoitti päiväkirjaansa. Pakkaslumen kitka jarrutti suksea, huuru jääsi silmälasit umpeen, mutta pysähtyä ei voinut.

Hän saavutti ystävänsä kanssa Jääsaaren autiotuvan, jonne oli hyväksi onneksi majoittautunut kaksi retkeilijää. Kämppä oli siis jo valmiiksi lämmitetty. Se sijaitsi noin 15 kilometrin päässä Nelostiestä.

Toisella vieraista oli mukanaan radio, ja aina säätietojen aikaan hiljennyttiin kuuntelemaan. Sää kiristyi lähetys lähetykseltä, kunnes radioääni puhui kylmyysennätyksestä.

Pakkasta oli 50 astetta.

Eikä näyttänyt hellittävän. Kaminaan syötettiin klapia jatkuvasti, ja silti tuvan lattialla oli pakkasta ja nurkissa kuuraa.

Kolmantena päivänä tuvalle ilmestyi hiihtäen mies. Hänelle rakennettiin punkka kahdesta penkistä. Niin kolmelle hengelle mitoitetusta kämpästä tuli asumus viidelle.

Kuudentena aamuna lämpömittari virkosi. Se näytti -35 astetta. Aivan ihmeellistä Laaksosesta oli se, että näin kylmä tuntui nyt lauhalta.

Suomen virallinen pakkasennätys oli syntynyt 28. tammikuuta Kittilässä. -51,5 astetta.

Miten olisi selvitty ilman täyttä puuliiteriä, ehjää sahaa ja kirvestä? Kun Laaksonen jatkoi hiihtoaan seuraavalle autiotuvalle, hän tunsi kiitollisuutta.

Joel Ahola ja Jouni Laaksonen: Suomen autiotuvat – kämpät ja kammit saaristosta tuntureille (Karttakeskus). 256 sivua.  

Kuka?

Jouni Laaksonen


  Syntynyt 1970 Helsingissä. Koulutukseltaan diplomi-insinööri ja eräopas.

  Työskennellyt tietokirjailijana ja vapaana toimittajana 16 vuoden ajan.

  Julkaissut 2000-luvulla 13 erätietokirjaa.

  Voitti vuonna 2016 Suomen tietokirjailijat ry:n jakaman tietokirjailijapalkinnon.

  Asuu Kuhmossa Kainuussa vaimonsa ja kahden lapsensa kanssa.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kirjallisuus
  • Tietokirjat
  • Autiotuvat
  • Kansallispuistot

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Voi vain ihmetellä, millä perusteella kaupungin vuokra-asuntoja jaetaan

    2. 2

      Kuvia Suomesta, osa 33: Jonne Heinonen kuvasi krapulaa

    3. 3

      Maksan seksistä, koska vaimo ei ole "sillä tuulella" edes kuukausittain

      Tilaajille
    4. 4

      Helsingissä vierailleen amerikkalaisen valokuvamallin puoliso edusti punaisessa solmiossa

    5. 5

      Tuloerot saavat tarttumaan pulloon, väittävät tutkijat – aiheuttaako taloudellinen epätasa-arvo todella mielenterveyden ongelmia?

    6. 6

      Kaura­juomien menekki kasvaa, ja maito­yritykset lähtivät kisaan mukaan – suomalaiset suosivat silti ruotsalaista

    7. 7

      ”Perusterveet aikuiset soittavat, kun ovat vihaisia luonnolle” – Helle­aalto lisää turhia hätä­puheluja

    8. 8

      Egyptin vanhan valta­kunnan romahduttanut kuivuus tallentui kiveen intialaisessa luolassa – siitä alkoi meghalaya-aika, jota nyt elämme

    9. 9

      Kaupunki­bulevardeilla on runsaasti vastustajia – ”Varmasti ei löydy vaihtoehtoa, johon kaikki olisivat tyytyväisiä”, sanoo apulais­pormestari Sinnemäki

    10. 10

      Kirjan voi valita kannen perusteella ja 49 muuta vinkkiä kesäkirjan valintaan – Riikka Utriainen keksi hetken mielijohteesta lukuhaasteen, joka on villinnyt jo tuhannet suomalaiset

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Kuvia Suomesta, osa 33: Jonne Heinonen kuvasi krapulaa

    2. 2

      Helsingissä vierailleen amerikkalaisen valokuvamallin puoliso edusti punaisessa solmiossa

    3. 3

      Kansainväliset toimittajat tulivat Suomeen väärällä hetkellä – ei täällä tällaista ole

    4. 4

      Onko maaseudulla ollenkaan tulevaisuutta? HS:n Heikki Aittokoski lähti selvittämään asiaa Ylä-Savoon, joka on pienois­malli siitä, mitä Suomessa nyt tapahtuu

      Tilaajille
    5. 5

      ”Perusterveet aikuiset soittavat, kun ovat vihaisia luonnolle” – Helle­aalto lisää turhia hätä­puheluja

    6. 6

      Suomalaistutkimus avaa uuden näkö­kulman syövän hoitoon – ”Kukaan muu ei ollut uskaltanut ajatella, että syöpä­lääkkeiden tehottomuuden taustalla voisi olla yhteinen tekijä”

    7. 7

      Helsingin keskustan 1800-luvun puutalot saatetaan purkaa tai siirtää muualle – Kampin ja Hietalahden alueella on käynnissä hurja kiinteistöruletti

    8. 8

      Saksan GP:n tulokset pysyvät alkuperäisessä muodossaan – Lewis Hamilton voitti, Valtteri Bottas oli toinen: ”En päässyt ohi, ja sitten käskettiin minimoimaan riskit”

    9. 9

      Alanis Morissetten keskisormi miehille heiluu korkeammalla kuin koskaan – Porissa esiintyi hyväntuulinen tähti, joka kulki lavalla kuin nurmea leikkaava puistotyöntekijä

    10. 10

      Egyptin vanhan valta­kunnan romahduttanut kuivuus tallentui kiveen intialaisessa luolassa – siitä alkoi meghalaya-aika, jota nyt elämme

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Republikaani­senaattori John McCain: Helsingin huippu­kokous oli hirvittävä virhe – lue HS:n seuranta Trumpin ja Putinin tapaamisen käänteistä

    2. 2

      This is Finland: After Trump and Putin leave, the president heads across the street for a drink

    3. 3

      Tällainen on Suomi: Kun Trump ja Putin olivat poistuneet, presidentti Niinistö lähti terassille kuin kuka tahansa

    4. 4

      Kuvia Suomesta, osa 33: Jonne Heinonen kuvasi krapulaa

    5. 5

      Trump tuhosi Helsingin huippukokouksen yhdellä iskulla – amerikkalaiset tyrmistyivät Trumpin ”antautumisesta” Venäjän presidentille

    6. 6

      Jäämies Ötzi kuoli täysin vatsoin, mutta nykyihmistä hänen viimeinen ateriansa voi hirvittää

    7. 7

      Helsingissä vierailleen amerikkalaisen valokuvamallin puoliso edusti punaisessa solmiossa

    8. 8

      ”Ostin kaksi kuumemittaria ja söin elohopeat niistä” – tutkija selvittää laittoman abortin teettäneiden naisten kohtaloita

      Tilaajille
    9. 9

      ”Konttorirotta” käveli Ancelikh Kaspisen ja Anni Nykäsen kojulle ja pyysi heidät Finlandia-talolle tarjoamaan mansikoita – Nyt kuvat ”sokeeraavan” makeista mansikoista leviävät maailmalla

    10. 10

      Heidi Juvonen on ollut pian vuoden ostamatta mitään turhaa, vaikka hänellä on kolme alaikäistä lasta ja kaksi kissaa – Näin se onnistui

      Tilaajille
    11. Näytä lisää