”Lapset pitävät mustia listoja sanoista, joita he eivät voi käyttää” – Kirjailija Kamila Shamsie on yksi terrorismin puristuksissa elävistä muslimeista
Palkittu brittikirjailija kertoo, ettei voinut ymmärtää, miksi kukaan lähtisi Isisiin.
Kulttuuri
”Lapset pitävät mustia listoja sanoista, joita he eivät voi käyttää” – Kirjailija Kamila Shamsie on yksi terro
Pelko, häpeä ja epätoivo ovat määritelleet elämää useimmissa Ison-Britannian muslimiyhteisöissä jo neljän vuoden ajan, kirjailija Kamila Shamsie https://www.hs.fi/haku/?query=kamila+shamsiesanoo. Hän on seurannut Isisiin lähtijöitä tiiviisti kirjoittaessaan romaania Joka veljeään vihaa.
Hän sanoo, ettei hänellä itsellään ole tietoa kenestäkään lähteneestä – eikä maassa kukaan kenellä on, suostu puhumaan lähtijöistä. Ensikäden tietoa on ollut haettava Belgiasta, jossa lähteneiden omaisille on järjestetty muun muassa tukiryhmiä, joissa lähtijöistä sopii puhua.
Määrä on niin suuri, että lähes kaikista maan muslimiyhteisöistä on joku lähtenyt.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Itsekin islaminuskoinen Shamsie kertoo, että vaikka joku yhteisöstä katoaa ja kaikki tietävät asiasta, kukaan ei mainitse tapauksesta halaistua sanaa. Sukulaiset kulkevat yksin kivisin kasvoin, sillä julkisesti ei voi Isis-alueille lähteneitä surra. Lähteneistä pojista ja tytöistä ei voi googlata tietoja, sillä turvallisuuspalvelu saattaa seurata myös heidän sukulaistensa tekemisiä internetissä.
”15-vuotias poika kertoi kouluvierailulla, että hän ei uskalla käyttää sanaa ’räjähdys’. Ettei kukaan vain vahingossa epäile mitään”, Shamsie kertoo.
”Elämme maailmassa, jossa lapset pitävät mustia listoja sanoista, joita he eivät voi käyttää, jos he näyttävät siltä, että voisivat olla muslimeja”, hän toteaa, ja puhelin särähtää huokaisun voimasta.
”Siksikin kirjoitin tämän romaanin. En kerta kaikkiaan voinut ymmärtää, miksi kukaan lähtisi sinne”, Shamsie puuskahtaa.
Joka veljeään vihaa sai alkunsa 2013, samana vuonna kuin Shamsiesta tuli Britannian kansalainen. Hän on maahanmuuttaja, mutta ei pakolainen.
Britanniassa oli käytössä erityinen viisumi kirjoittajille, taiteilijoille ja säveltäjille vuonna 2007, kun Shamsie muutti maahan. Sen avulla sai Britannian kansalaisuuden, jos pystyi elättämään itsensä teoksillaan viiden vuoden ajan.
Shamsie onnistui.
Tästä johtuu myös se, että Shamsie tarkkailee Britannian muslimiyhteisöjä ulkopuolisen asemasta. Suuri osa hänen lontoolaisista musliminaapureistaan on joko vuosikymmeniä sitten maahan muuttaneita tai heidän lapsiaan ja lapsenlapsiaan. Hänen romaanissaan uskonsoturiksi lähtee juuri tällaisen perheen poika.
”Se on kaksinkertainen tragedia. Ensin perhe menettää lapsensa Isisin rekrytoijien matkaan. Ja sitten yhteiskunta kohtelee vanhempia ja muuta perhettä vihollisenaan, koska teini-ikäinen on mennyt tekemään salaa läpikotaisin typerän ja vaarallisen päätöksen.”
Syyttä terrorimyönteiseksi leimautuminen tekee kipeää, erityisesti vanhemmille sukupolville.
”Se luo vanhemmille sukupolville trauman aiemman trauman päälle. Se aiempi syntyi, kun he tulivat maahan ja kohtasivat järkyttävää rasismia”, Shamsie sanoo.
”Ja samalla rasismi nostaa uudelleen päätään. Kun joku muslimiyhteisön jäsen tekee väärin, koko yhteisö leimataan.”
Se hiljentää Shamsien mukaan muslimeja entisestään.
”He kokevat, ettei heihin luoteta, vaikka he itse eivät edes ole tehneet mitään.”
Shamsielle vaikeneminen on tuttua. Hän kasvoi sotilasvallan alaisessa Pakistanissa, jossa ei voinut puhua tietyistä asioista vaarantamatta omaa turvallisuuttaan. Tilanne on nykyään sama brittimuslimeille, etenkin internetissä, hän sanoo.
Hän keksi sille kirjassaan oman lyhenteen, GWM. Se tulee sanoista googling while muslim, googlaaminen kun olet muslimi.
”Vaikka olen todistetusti kirjailija, ja kirjoitin fiktiota terrorismista, eli minulla oli ihan pätevä syy googlata vaikka Isisiä, niin silti joka kerta kun tein niin, oli pelko, että mihinköhän nämä kaikki haut tallentuvat ja missä vaiheessa poliisi koputtaa ovelle.”
”En olisi ikinä uskonut, että joudun ajattelemaan tällaisia asioita läntisessä demokratiassa”, hän puuskahtaa.
Shamsie alkoi kirjoittaa Joka veljeään vihaa -romaaniaan 2013. Silloin eräs teatterinjohtaja pyysi häntä kirjoittamaan Sofokleenhttps://www.hs.fi/haku/?query=sofokleenAntigone-tragedian nykyaikaisen version. Näytelmä oli kirjailijalle tuttu yliopiston kirjallisuusopinnoista, ja siinä tuntui olevan jotain tärkeää.
Hän kuvailee, että etsii yhteiskunnasta kiinnostavia aiheita samaan tyyliin kuin Seti-instituutti etsii avaruudesta elämää, luotaamalla.
”Kuuntelen hiljaisia signaaleja ja analysoin niiden merkityksiä.”
Shamsie kertoo, että löysi nopeasti tämän päivän muslimiyhteisön ja brittiyhteiskunnan välisistä jännitteistä samantyyppisiä sukupolvikysymyksiä kuin näytelmässä on.
”Kenellä on oikeus olla tämän maan kansalainen? Millä tavalla kukin voi olla tämän maan kansalainen?”, hän sanoo.
Aiemmat sukupolvet kipuilevat menneisyydessä kohtaamansa rasismin kanssa, mutta nykysukupolvien vastuksena on elää 11.9. 2001 tapahtuneen New Yorkin kaksoistornit romahduttaneen terrori-iskun jälkeisessä maailmassa. Nämä sukupolvet eivät ymmärrä toisiaan eivätkä toistensa kokemusta elämästä, Shamsie toteaa.
”En vain osannut kirjoittaa näytelmää, joten siitä alkoi kehkeytyä romaani.”
Shamsien romaaninraakileen aihiot loksahtivat paikoilleen 2014. Tuolloin terrorijärjestö Isis perusti Syyrian alueelle ”kalifaatin”. Siellä järjestö ryhtyi toteuttamaan sotilaallista hirmuhallintoa, jonka toteuttajia se rekrytoi länsimaista.
”Hyvin nopeasti alkoi nousta ajatuksia siitä, että Isisiin lähteneet teinit eivät ole enää tervetulleita Britanniaan. Suunniteltiin passien mitätöimistä.”
Siinä konkretisoitui ajatus siitä, kenellä on oikeus olla maan kansalainen, aivan kuin Antigonessakin.
Samaan aikaan Shamsie löysi toisenkin signaalin.
Brittimuslimien joukosta oli nousemassa varteenotettavia poliitikkoja. Siksi yksi hänen teoksensa päähenkilöistä on Britannian sisäministeri.
Se ei ole niin kaukaa haettua kuin Shamsie teosta kirjoittaessaan vielä epäili. Sajid Javidhttps://www.hs.fi/haku/?query=sajid+javid, yksi Shamsien heikoista signaaleista, nimitettiin huhtikuussa sisäministeriksi maan konservatiivihallitukseen.
”Se on paljon suurempi juttu kuin palkintorahat. Myyntimenestys antaa mahdollisuuksia luodata seuraavan teoksen aiheita”, tällä hetkellä seuraavan teoksensa aihetta etsivä Shamsie kertoo.
Palkintolautakunta kiitteli erityisesti romaanin ajankohtaisuutta ja poliittisuutta. Teoksessa yhteiskunnallisia jännitteitä tulkitaan neljän henkilön näkökulman – ja ennen kaikkea tunteiden – kautta. Miltä se tuntuu, kun veli lähtee Isisiin.
Millaisia signaaleja hän nyt näkee? Shamsie epäröi, ennen kuin vastaa.
”Tulevaisuuteen on tietysti mahdotonta nähdä. Mutta juuri nyt yksi suuria kysymyksiä tuntuu olevan, millainen mies miehen tulisi olla. Käsitys maskuliinisuudesta on jonkinlaisessa taitekohdassa”, hän sanoo.
”Siihen liittyy sekin, että kaikenlainen ääriajattelu on nousussa. Äärioikeisto on nousussa, Trumphttps://www.hs.fi/haku/?query=trump nousi Yhdysvaltain presidentiksi.”
Shamsie näkee tämän protestiliikkeenä ajatukselle, jonka mukaan ihmisellä pitää olla vaihtoehtoja, eikä tarvitse kiinnittyä loppuiäkseen yhdenlaiseen tapaan toteuttaa ihmisyyttään.
”Tätä vastaan on noussut suuri joukko ihmisiä, jotka eivät halua ajatella tai valita itse. He haluavat, että heille kerrotaan, miten kuuluu elää, mitä ajatuksia noudattaa. He haluavat selkeyttä: jos elät näin, elät oikein.”
Pahinta Shamsien mukaan tässä kriisissä on, että ihmiset puhuvat toistensa ohi, lietsovat erimielisyyttä, jopa tahallaan.
”Ei etsitä ihmisten välistä kohtaamista, vaan konfliktia. Tykätään vihaisuuden tunteesta”, Shamsie kertoo.
Siitä kertoi jo Sofokleskin tragediassaan 2000 vuotta sitten.
Kamila Shamsien romaani Joka veljeään vihaa (alkup. Home Fire) ilmestyy Kristiina Drewsin suomentamana elokuussa. Sen julkaisee Gummerus.
Kommenttisi on moderoitavana.
Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa.
Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24