Kulttuuri    |   Kirja-arvostelu

Suomen sanan­vapauden historia ei olekaan niin kovin kunniakas – menneisyydessä ilmaisunvapautta on rajoitettu häpeällisen paljon

Riku Neuvosen kirja sananvapaudesta piirtää totuudenmukaisen kuvan aiheesta, jota käsitellään yleensä juhlapuheiden sävellajissa. Sananvapauden historia Suomessa kuvaa pitkiä sensuurikausia, joiden välissä pilkahtelee vain ohikiitäviä vapauden hetkiä.

Tietokirja

Riku Neuvonen: Sananvapauden historia Suomessa. Gaudeamus. 398 s.

Vuonna 2016 suomalaiset juhlivat maailman vanhimman lehdistönvapauslain 250-vuotis­juhlaa. Seuraavana vuonna Suomi putosi lehdistönvapausindeksin ykköspaikalta.

Nyt viestintäoikeuden dosentti Riku Neuvonen paljastaa, ettei menneisyytemmekään ole niin kunniakas kuin olemme kuvitelleet. Sananvapauden historia Suomessa kuvaa pitkiä sensuurikausia, joiden välissä pilkahtelee vain ohikiitäviä vapauden hetkiä.

Ruotsin valtiopäivien vuonna 1766 hyväksymä painovapaus­asetuskin oli voimassa vain kuusi vuotta – eli suunnilleen yhtä kauan kuin Suomi keikkui lehdistönvapausindeksin ykkösenä 2000-luvulla.

Suomalaisen Anders Chydeniuksen luonnostelema paino­vapausasetus oli omana aikanaan vallankumouksellisen radikaali. Neuvosen mukaan sen teki mahdolliseksi poikkeuksellinen aikaikkuna. Ruotsin kuningasvalta oli tilapäisesti heikentynyt epäonnisten sotaretkien vuoksi ja valtiopäivillä pääsi valtaan talonpoikainen myssypuolue. Myssyt halusivat kumota ylempien säätyjen harjoittaman sensuurin ja salailun, koska he eivät oppositiossa ollessaan saaneet nähdä virallisia asiakirjoja eivätkä kritisoida hallitusta julkisesti.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Sananvapauden synty ei siten ollut seurausta vääjäämättömästä edistyksestä tai kansan­luonteen vapaamielisyydestä. Kyse oli puoluepoliittisista intresseistä ja sattuman oikusta.

Kuusi vuotta kestänyttä painovapautta edelsi ja seurasi monimutkainen kudelma erilaisia Ruotsin ja Venäjän vallan aikaisia sensuurin muotoja. Papit, professorit, sensorit ja kirjan­painajat syynäsivät niitä vähäisiä painotuotteita, joita Suomessa julkaistiin.

Seuraavan kerran ikkuna aukesi vasta sata vuotta myöhemmin 1866. J. V. Snellmanin ja muiden suomalaisuusmiesten lobbaama uusi painovapaus­asetus oli voimassa vain vuoden.

Sen jälkeen Venäjän keisari palautti ennakkosensuurin, joka kiristyi pian entisestään. Kenraalikuvernööri Bobrikovin aikana Suomessa lakkautettiin 23 sanomalehteä ja kiellettiin Sibeliuksen Finlandian esittäminen.

Kolmas aikaikkuna avautui vuoden 1905 suurlakon jälkeen. Samalla kun Suomi sai modernin eduskunnan ja naiset ääni­oikeuden, myös ennakkosensuuri lakkautettiin. Tälläkin kertaa sanavapaus loppui lyhyeen. Vuonna 1908 alkoi toinen sortokausi, jolloin erityisesti keisariperheen arvostelusta joutui helposti vankilaan.

Sananvapauden historia Suomessa on niitä teoksia, joista käytetään yliopistomaailmassa nimitystä ”solidi”, vankka ja luotettava. Se käy säädöksiä läpi perusteellisesti. Paperikin on niin painavaa, että kirjaa on raskasta kuljetella.

Samalla se on otteeltaan moderni ja analyyttinen. Se piirtää totuudenmukaisen kuvan aiheesta, jota käsitellään yleensä juhlapuheiden sävellajissa.

Vaikka teksti on kuivakan oikeushistoriallista, se nostaa kylmiä väreitä. Neuvosen kuvaama Suomi on kautta aikojen ollut konservatiivinen maa, jossa julkisuutta määrittelee eliitti. Itsenäistymisvaiheessa asialla olivat suomalaisuusmiehet, jotka pyrkivät kasvattamaan kansasta ihanteidensa mukaisen.

Erityisen voimakkaasti sananvapautta rajoitettiin itsenäisyyden ensimmäisinä vuosikymmeninä. Vaikka painovapaus tuli muodollisesti voimaan 1919, lehtiä lopetettiin vähintään samaa tahtia kuin sortovuosina. Vuosina 1919–1939 nostettiin 356 painokannetta eli syytettä rikollisen materiaalin julkaisemisesta. Poliittisesta puheesta saattoi saada maanpetossyytteen. Tuomioita annettiin jopa Marxin kirjojen hallussapidosta.

Neuvosen mukaan 1800-luvun liberaali sananvapaus ja demo­kratiamalli ajautuivat 1920–30-luvuilla haaksirikkoon. Suomi pysyi hiuksenhienosti laillisuuden puolella, kun vasemmistoa varten laadittuja sensuurilakeja käytettiin lopulta myös ääri­oikeistoa vastaan.

Sotasensuurin jälkeen Suomi siirtyi itsesensuuriin.

Neuvostoliiton uhalla hiljennettiin niin ulko- kuin sisäpoliittistakin keskustelua. Urho Kekkonen ohjeisti päätoimittajia ja levy-yhtiö muutti Sleepy Sleepersin Karjala takaisin -albumin nimen muotoon Takaisin Karjalaan. Elokuvatarkastamo kielsi Renny Harlinin Jäätävän poltteen neuvostovastaisena niinkin myöhään kuin 1985.

Itsesensuuri ei perustunut säädöksiin vaan konsensukseen. Kuvaavaa on, ettei vuosisadan alussa säädettyjä viestintälakeja uudistettu. Eliitti sopi rajoituksista keskenään epämuodollisesti ja salassa.

Uusi aikaikkuna alkoi avautua 1990-luvulla. EU-jäsenyys ja Euroopan ihmisoikeussopimus edellyttivät Suomelta perus­oikeuksien vahvistamista. Niihin kuului myös sananvapaus.

Vanhentuneet viestintälait uudistettiin reilun vuosikymmenen aikana. Vuoden 1919 paino­vapauslaki korvattiin vuonna 2004 lehdistönvapautta vahvistavalla sanavapauslailla.

2000-luku onkin ollut sananvapauden kultakautta, jota on osaltaan tukenut Julkisen sanan neuvoston vahvistuminen. Itsesensuurista on siirrytty itsesääntelyyn. 2000-luvulla Suomi on noussut maailman huipulle sekä lehdistönvapausindekseissä että tutkimuksissa, joissa mitataan yleisön luottamusta mediaan.

Riku Neuvonen ei halua korostaa lehdistönvapautta, koska ei pidä perusteltuna, että journalisteilla olisi suurempi sanan­vapaus kuin muilla. Tässä hän mielestäni ajautuu hakoteille. Lehdistövapaudessa ei ole kyse toimittajien erityisvapauksista, vaan yleisön oikeudesta saada luotettavaa tietoa. Sananvapaudessa on kaksi puolta, jotka jo myssypuolue oivalsi: ilmaisunvapaus ja oikeus saada tietoa. Ilmaisunvapautta on rajoitettu Suomen historiassa häpeällisen paljon, mutta oikeutta saada tietoa on kunnioitettu.

Neuvosenkin mukaan vuoden 1766 painovapauden pysyvin perintö oli asiakirjajulkisuus eli periaate, jonka mukaan viranomaisten asiakirjat ovat lähtökohtaisesti julkisia. Muualla kuin Pohjoismaissa lähtökohtana on yleensä salaaminen. Jopa EU:n omien asiakirjojen julkisuus on rajoitettua.

Lopussa Neuvonen kysyy aiheellisesti, onko aikaikkuna sulkeutumassa uudestaan. Sananvapauden käsite on hämärtynyt ja sillä perustellaan vihapuhetta ja häirintää.

Äänekäs vähemmistö vaientaa muita keskustelijoita sekä tietoa jakavia journalisteja ja tutkijoita. Neuvonen muistuttaa, että jokainen voi vaikuttaa julkiseen keskusteluun omilla valinnoillaan.

Sananvapauden tarinan jatko riippuu meistä kaikista.

Kirjoittaja on Julkisen sanan neuvoston puheenjohtaja.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Sdp oli DDR:n vakoilijoiden ”pääyhteistyö­kumppani” Suomessa, väittää Suojelupoliisin pitkäaikainen päällikkö Seppo Tiitinen

    2. 2

      Aftonbladet: Kaksi otettiin kiinni epäiltyinä joukkoraiskauksesta Tukholman keskustassa

    3. 3

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    4. 4

      Rakkaus hiipui muttei kuollut – Näin elvytät väljähtäneen parisuhteen ja rakastut kumppaniisi uudelleen

      Tilaajille
    5. 5

      Teinityttöjen jengi terrorisoi muita nuoria Espoon kauppakeskuksissa – 13-vuotiaan tytön hiukset sytytettiin tuleen, sivustaseuraajat hurrasivat päähän osuneelle potkulle

    6. 6

      84-vuotias eläkeläinen luuli tilannetta vitsiksi, kun naamioituneet ryöstäjät rynnivät kioskiin Irlannissa – lopulta hän päätyi painiin, ajoi kaksi ryöstäjää pakoon ja kampitti vielä kolmannen

    7. 7

      Joku tyri pahasti Syyrian ilma­tilassa ja ajoi Israelin ja Venäjän törmäys­kurssille

    8. 8

      Stormy Danielsin kirja kertoo uhkauksista ja seksistä Trumpin kanssa

    9. 9

      Rihanna lähetti Juha Sipilälle Suomen lipulla ja kiitos-sanalla höystetyn Twitter-viestin – ja vaati Suomelta lisää rahaa kehitysmaiden koulutuksen tukemiseen

    10. 10

      ”Ihmisroska”-termiin yhdistetyn Markku Korhosen katkaisuhoito onnistui, kunnes paluujuna saapui Oulun rautatieasemalle

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Emilia Machucan auto hyytyi liikennevaloihin Espoon Olarissa – Muista autoista mulkoiltiin aggressiivisesti, mutta sitten paikalle kaarsi tyttö mopoautolla

    3. 3

      Teinityttöjen jengi terrorisoi muita nuoria Espoon kauppakeskuksissa – 13-vuotiaan tytön hiukset sytytettiin tuleen, sivustaseuraajat hurrasivat päähän osuneelle potkulle

    4. 4

      Rakkaus hiipui muttei kuollut – Näin elvytät väljähtäneen parisuhteen ja rakastut kumppaniisi uudelleen

      Tilaajille
    5. 5

      Kuka tämän suunnitteli? Arvotalon umpiseinään on puhkaistu yksinäinen ikkuna, taustalla ”jännittävä ja traaginen” tarina

    6. 6

      Pikkupojan hampaat reikiintyivät ikenen tasolle – äiti tuomittiin ehdolliseen vankeuteen lapsensa hammashoidon laiminlyönnistä

    7. 7

      Jos seksin määrästä tulee suhteessa riitaa, kannattaa katsoa, ovatko muut asiat kunnossa

    8. 8

      Orpo myönsi, että käytettävissä olevat tulot alenevat kolmas­osalla suomalaisista – Heinäluoma riemastui myönnytyksestä

    9. 9

      Kammottava näky odotti Rautatientorin käymälässä: Ulostetta, huumeneuloja ja verisiä papereita pitkin poikin

    10. 10

      Syyrian ilmapuolustus ampui alas venäläisen tiedustelukoneen, Putinin mukaan kyse oli onnettomasta tapahtumaketjusta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Auschwitziin matkanneet Kallion lukiolaiset kokivat Suomi-häpeää krakovalaisessa juutalaisravintolassa: ”Minun oli pakko mennä kysymään heiltä, että ymmärrättekö te yhtään, mitä teette”

    2. 2

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    3. 3

      Mies havahtui hetkeksi hereille vesipuisto Serenassa, mutta jatkoi juhlintaa vielä viikon ympäri Etelä-Suomea – Lopulta mies tajusi rahoittaneensa 10–15 hengen elostelua 12 000 eurolla

    4. 4

      Tytti Peltosen palkka on niin pieni, että se on käytetty kaksi viikkoa ennen tilipäivää – Suomessa on kymmeniätuhansia työssäkäyviä köyhiä

      Tilaajille
    5. 5

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    6. 6

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    7. 7

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    8. 8

      Serena Williams -pilapiirroksesta rasismisyytöksiä saanut lehti iskee takaisin kansikuvallaan: ”Tervetuloa poliittisesti korrektiin maailmaan”

    9. 9

      ”Ihmiset eivät osaa nukkua, ovat superkireitä ja yli- tai alipainoisia”, sanoo joogaopettaja, joka uupui itsekin – Sitten hän löysi ratkaisun ja näyttää nyt kolme helppoa palauttavaa liikettä

    10. 10

      Kohufinaalin voittanut Naomi Osaka paljasti, mitä Serena Williams sanoi hänelle yleisön buuausten aikana

    11. Näytä lisää