Kulttuuri

Kaunokirjallisuus voi nousta ideologiasta ja se voi olla hyvä juttu – Suomalainen kirjallisuus ei aivopese ketään, sanoo kriitikko Aleksis Salusjärvi

Kirjallisuuden rooli yhteiskunnallisessa keskustelussa on virinnyt kulttuuripuheenaiheeksi Suomen Kuvalehden blogeissa.

Sopivatko yhteiskunnalliset kannanotot kirjallisuuteen ja jos sopivat, niin voiko yhteiskunnallinen näkemys olla yksi kirjallisuuspalkinnon kriteereistä?

Ruotsissa tänä vuonna jaettavan varjo-Nobel -palkinnon palkintolautakunta Den Nya Akademien sanoo kyllä. Palkinto jaetaan kirjailijalle, joka teokset edistävät ”demokratiaa, läpinäkyvyyttä, empatiaa ja toisten kunnioitusta”.

Kirjailija Tuomas Kyrö on toista mieltä. Taide, jolla on ideologinen päämäärä, on ongelmajätettä, hän totesi Suomen Kuvalehden kolumnissaan 13. heinäkuuta. Kirjailija Tiina Raevaara puolestaan vastasi Kyrön avaukseen blogissaan 17. heinäkuuta, että hyvä taide voi olla joskus ideologistakin: taidetta arvotetaan lopputuloksen, ei lähtökohtien perusteella.

HS kysyi kirjallisuusalalla pitkään töitä tehneiltä kommentteja keskusteluun.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Kulttuurilehti Parnasson vastaava tuottaja, kirjailija Karo Hämäläinen sanoo olevansa samaa mieltä sekä Kyrön että Raevaaran kanssa.

”Ideologia on katsojan silmässä samalla tavalla kuin kauneus”, kirjallisuuslehti Parnasson vastaava tuottaja Hämäläinen sanoo.

”Jos kirjoitetaan yhteiskunnan uhriksi joutuva hyväsydäminen hahmo, niin kyllä teosta lukiessa tulee väistämättä mieleen, että yhteiskunta on mätä.”

Kriitikko Aleksis Salusjärvi on samaa mieltä. Hän kyseenalaistaa Kyrön väitteet siitä, että poliittiset lähtökohdat tekisivät taiteesta potaskaa.

John Steinbeckin Vihan hedelmät oli kirja, jota poltettiin kirjarovioilla kommunistisena teoksena. Nyt kun sitä lukee, niin sen taiteelliset arvot nousevat”, Salusjärvi arvioi 1939 ilmestynyttä teosta.

”Kirjan rooli maailmankirjallisuudessa ei selvästi ole poliittisen agitaatiokirjallisuuden laarissa, vaikka poliittiset vaikutteet on helppo nähdä taustalla.”

Sekä Hämäläinen että Salusjärvi nostavat satiirin esimerkiksi yhteiskunnallisesti kantaaottavasta kirjallisuudenlajista, jossa on ollut mahdollista luoda kirjallisilta ansioiltaan merkittäviä teoksia.

Voltaire tai Saara Turunen. Eivät heidän teoksensa ole ongelmajätettä. Erno Paasilinnan satiireissa on esimerkiksi erittäin terävää kirjallista ilmaisua”, Hämäläinen pohtii.

Lukijan tulkinnan merkityksen teokselle näkee vaikka rikosromaaneissa, jotka käsittelevät yhteiskunnallista eriarvoisuutta, Hämäläinen sanoo.

”Rikosromaaneissa yhteiskunnallinen aines ei välttämättä ole lukijalle keskeisintä.”

Toisaalta lukija voi lukea vaikka poliittiseksi pamfletiksi kirjoitettua teosta kaunokirjallisena teoksena, Hämäläinen pohtii.

Pamfletti ja kaunokirjallisuus eroavat kuitenkin toisistaan yhdellä erityisellä tavalla, joka on Finlandia-palkitun kirjailija Johanna Sinisalon mukaan merkittävää.

”Pamfletti ei välttämättä ole hyvää kirjallisuutta. Yleisestä voidaan kuitenkin mennä yksityiseen fiktion avulla. Sen sijaan, että toistellaan ”naisten euroa”, näytetään, miten köyhyys vaikuttaa ihmiseen,” hän kuvailee.

Sinisalokin korostaa lukijan tulkinnan merkitystä, mutta kirjailijan näkökulmasta.

”Jos henkilöhahmot ovat innokkaasti jotain mieltä, niin se ei välttämättä tarkoita sitä, että kirjailija olisi. Minunkin tulevassa teoksessani on henkilönä natsi-ideologiaan syvästi uskova hahmo, eikä se tarkoita että jakaisin hänen mielipiteensä.”

Donald Trumpin voitettua Yhdysvaltain presidentin vaalit 2016 kulttuurimediassa keskusteltiin siitä, miten vaalivoitto siivitti muun muassa Margaret Atwoodin ja George Orwellin dystopiaromaanien myyntiä ja miten hyvin nämä romaanit kuvaavat nykytodellisuutta.

Kirjallisuusmediassa ei Hämäläisen havaintojen mukaan ole kuitenkaan tapahtunut selkeää hyppäystä yhteiskunnallisen kantaaottavuuden arvottamisessa osana kirjakritiikkejä. Hän on ollut alalla parinkymmentä vuotta.

”Aika harvoin on ollut yhteiskunnallinen lukutapa hallitsevana kirjallisuusarvioissa. Mutta mitä enemmän kirjailijat nostavat yhteiskunnallisia aiheita teoksiin, sitä enemmän niitä näkyy myös kulttuurimediassa.”

Hämäläinen toteaa ymmärtävänsä sekä Kyrön että Raevaaran näkökulmia.

”Hassua on, jos kirjallisuuspalkintoja aletaan jakaa vain ideologisin perustein”, hän sanoo. ”Kaunokirjallisuudessa keskeisiä ovat kirjalliset, esteettiset arvot.”

Näin voi päätellä myös Kirjallisuuden Finlandia-palkinnon ehdolle asetettujen teosten perusteella. Viime vuoden Finlandia-palkintoraadin perusteissa näkyy, että osassa ehdokasteoksia painottui yhteiskunnallinen näkemys kirjallisten ansioiden ohella.

Salusjärvi toimi tuolloin lautakunnan puheenjohtajana. Hänen mukaansa kysymys ideologiasta kaunokirjallisuudessa on ylipäänsä hankala. Hankaluus tulee siitä, että poliittinen ja yhteiskunnallinen kantaaottavuus ovat eri asioita.

”Usein poliittisuus on tulkinta”, hän toteaa.

Poliittisuutta on suomalaisessa kirjallisuudessa ylipäänsä vähän, hän arvioi.

”Rap-lyriikat ovat kantaaottavampia kuin kirjat. Ei ole isoa vaaraa, että tulisi poliittisesti aivopestyksi, vaikka lukisi kirjoja kritiikittä”, Salusjärvi toteaa.

Hän arvioi, että realistisella proosalla on suomalaiskirjallisuudessa huikea ylivalta: sekä toisen maailmansodan ajasta kertova kirjallisuus että sisällissodan tarinat ovat nykyään kansaa yhtenäistäviä tulkintoja.

”Vaikka kansa on ollut myös jakautunut, kirjallisuus pyrkii katsomaan taaksepäin niin että me olemme yksi yhtenäinen joukko nykyään. Kirjallisuus siis liisteröi meitä yhteen ennemmin kuin kylvää poliittisia riitoja.”

Salusjärvi ei myöskään näe, että parhaillaan olisi nousemassa yhteiskunnallista proosaa.

”Kaikki taiteet ovat vasemmistolaisittain liberaaleja. Eivätkä oikealla olevat, esimerkiksi kirjailija Joonas Konstig, rummuta omaa oikeistolaista kontekstiaan kirjoissaan, vaikka muualla voivat niin tehdä.”

Sinisalo katsoo, ettei kirjailijan lähtökohta määrittele sitä, voiko valmis kirjallinen teos olla laadukas.

”Lähtökohtaisesti kirjailijalla voi olla vaikka millainen lähtökohta kirjoittamiseen. Minäkin käsittelen fiktion kautta asioita, jotka ovat pelottavia tai joista olen vihainen. Siitä voi silti syntyä hyvää kirjallisuutta”, hän sanoo.

Johanna Sinisalo on käsitellyt teoksissaan muun muassa seksuaalivähemmistöjä ja naisten asemaa. Hän näkee taiteen kentän avoimena sekä yhteiskunnalliselle kannanotolle että kannanottamattomuudelle.

”Kaikilla taiteilla on oikeus olla sanomatta yhtään mitään yhteiskunnasta, mutta niillä on kuitenkin oikeus sanoa. Taiteen perusedellytys on se, ettei se ole minkään puhetorvi, mutta kirjailija tekee sen valinnan.”

Kirjallisuuspalkinnoille Sinisalo ei anna suurta merkitystä sen suhteen, mistä ja miten kirjailija kirjoittaa.

”Palkintolautakunnat eivät pysty ohjailemaan kirjailijoita. Ja lukijat kuitenkin löytävät sen merkityksen, jonka haluavat teokselle antaa.”

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Kirjallisuus
  • Kirjallisuuspalkinto
  • Kulttuuri
  • Taika Dahlbom

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Ylivelkaisen vanhemman kuolema sekoitti elämäni ja ajoi minut työttömäksi

    2. 2

      Hyvää pari­suhdetta ei ratkaise seksi, raha tai lasten­kasvatus, vaan nämä kaksi syvempää ulottuvuutta

    3. 3

      Amerikkalais­nuoret imevät nyt myrkkyä muisti­tikusta – Sähkö­tupakka Juulista tuli trendi­pahe, jota myyjä pitää petollisena: ”Se pilaa kaiken”

      Tilaajille
    4. 4

      Kun kirjailijasta tehtiin ennustaja: Ilkka Remes kirjoitti Turun saariston ratsiasta jo vuosia sitten, ja se tuskin oli vahinko

    5. 5

      Kiira Korven tilitys entisistä valmentajistaan on karua luettavaa: ”Jälkeenpäin on ollut pysäyttävää tajuta, kuinka pahoin voin”

    6. 6

      Taksikuski tuijotti vaihdekeppiä, ajoi madellen ja vaati maksua käteisellä Helsingin keskustassa – Teippihuijaus paljastui, kun Inari Suomela valitti sekavasta kyydistä taksiyhtiöön

    7. 7

      Maailman majakka himmeni – Onko YK:lla tulevaisuutta Trumpin jälkeen?

    8. 8

      Räppärit Redrama, Paleface ja Tommy Lindgren kyllästyivät ”valkoisen miehen kriisiin” ja Sipilän hallitukseen – ne saavat kyytiä uudella albumilla

    9. 9

      Ensimmäiset puoli vuotta Elina Ukkonen vietti lattialla – Tällaista on arki, kun pienten kaksosten vanhemmille syntyy toiset kaksoset

      Tilaajille
    10. 10

      Ajatus­hautomo Libera yrittää kaataa ay-liikkeelle pyhän asian: ”Yleis­sitovuus aiheuttaa monen­laista haittaa Suomen taloudelle”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Onko kuvassa näkemäsi nainen nuori vai vanha? Yksi kuuluisimmista illuusioista on elänyt vuodesta 1915 internetin keskustelupalstoille — Nyt tutkijat selvittivät sata vuotta vanhan kuvan ”jujun”

    2. 2

      Taksikuski tuijotti vaihdekeppiä, ajoi madellen ja vaati maksua käteisellä Helsingin keskustassa – Teippihuijaus paljastui, kun Inari Suomela valitti sekavasta kyydistä taksiyhtiöön

    3. 3

      Friteerattuun kanaan erikoistunut pikaruokaketju Kentucky Fried Chicken tulee Suomeen

    4. 4

      OP aloittaa kuuttatuhatta työntekijää koskevat yt-neuvottelut – Tarkoitus ei ole päästä säästöihin irtisanomisilla, vakuuttaa pääjohtaja Ritakallio

    5. 5

      Harvinainen geneettinen ”lottovoitto” venytti Shawn Bradleyn 229-senttiseksi – sen pidemmäksi ei terve ihminen juuri kasva

    6. 6

      Isä jää varjoon, kun lapsi valitsee äidin – Suosikki­asetelmalle on luonnolliset syynsä, ja näin se puretaan

      Tilaajille
    7. 7

      Työttömät kantavat metsässä puita ilman palkkaa, mutta onko siitä ihmelääkkeeksi Suomen ongelmiin? ”Hyödyllisiä töitä, joita kukaan ei muuten tekisi”

      Tilaajille
    8. 8

      Kyllä, Lily Allen tilasi naisprostituoidun ja harrasti seksiä Liam Gallagherin kanssa – mutta hänen muistelmissaan on kyse paljon isommista asioista

    9. 9

      Häräntappoaseen kirjoitti 17-vuotias tyttö – sellaista ei tänä päivänä nähtäisi, eikä nähdä

    10. 10

      Vaihtokuvat näyttävät, kuinka venäläisen liikemiehen ja Airiston Helmen hankkimat alueet ovat muuttuneet vuosien saatossa

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    2. 2

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    3. 3

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    4. 4

      Krp ottanut kiinni kolmannen henkilön Turun seudun laajoissa kotietsinnöissä – ”Etsinnät sujuneet suunnitelmien mukaan”

    5. 5

      Sotilaslähde HS:lle: Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailussa – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    6. 6

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    7. 7

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    8. 8

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    9. 9

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    10. 10

      ”Hän ei lopeta koskaan” – Tällainen mies on rahalla, viinalla ja nuuskalla lapsia Helsingin keskustassa houkutellut sarjahyväksikäyttäjä

      Tilaajille
    11. Näytä lisää
    Uusimmat
    1. Juuri nyt
    2. Hyvää pari­suhdetta ei ratkaise seksi, raha tai lasten­kasvatus, vaan nämä kaksi syvempää ulottuvuutta
    3. Ensimmäiset puoli vuotta Elina Ukkonen vietti lattialla – Tällaista on arki, kun pienten kaksosten vanhemmille syntyy toiset kaksoset Tilaajille
    4. Räppärit Redrama, Paleface ja Tommy Lindgren kyllästyivät ”valkoisen miehen kriisiin” ja Sipilän hallitukseen – ne saavat kyytiä uudella albumilla
    5. Ylivelkaisen vanhemman kuolema sekoitti elämäni ja ajoi minut työttömäksi
    6. Kiira Korven tilitys entisistä valmentajistaan on karua luettavaa: ”Jälkeenpäin on ollut pysäyttävää tajuta, kuinka pahoin voin”
    7. Ihmisten yhteistyö­kyvyn salaisuus löytyy kasvatuksesta – Kun lasta hoitavat muutkin kuin äiti, kehittyy myös kyky myötätuntoon Tilaajille
    8. Kun kirjailijasta tehtiin ennustaja: Ilkka Remes kirjoitti Turun saariston ratsiasta jo vuosia sitten, ja se tuskin oli vahinko
    9. Maailman majakka himmeni – Onko YK:lla tulevaisuutta Trumpin jälkeen?
    10. Ajatus­hautomo Libera yrittää kaataa ay-liikkeelle pyhän asian: ”Yleis­sitovuus aiheuttaa monen­laista haittaa Suomen taloudelle”
    11. Amerikkalais­nuoret imevät nyt myrkkyä muisti­tikusta – Sähkö­tupakka Juulista tuli trendi­pahe, jota myyjä pitää petollisena: ”Se pilaa kaiken” Tilaajille
    12. Näytä lisää