Kulttuuri    |   HS-analyysi

Feministit ja Ultra Bra ”taistolaisia!” – Taistolaisuuden leimakirves viuhuu edelleen, vaikka liike kukoisti vain pienen hetken neljä vuosikymmentä sitten

Joko voisimme päästä yli taistolaisuuden aiheuttamasta kansallisesta traumasta?

Jos suomalaiset kulttuuri-ihmiset ja poliitikot viettäisivät välituntia koulun pihalla, yleisin haukkumasana olisi helppo arvata.

TAISTOLAINEN!

Taistolaisuus on leimakirves, jota meillä heilutetaan ahkerasti edelleen, yli neljä vuosikymmentä liikkeen nopean kukoistuksen jälkeen. Kirvestä voi käytellä aatteen entisiin kannattajiin, heidän jälkeläisiinsä ja ihan keneen tahansa, jonka kanssa sattuu olemaan eri mieltä ja jota pitää sinisilmäisenä.

Esimerkkejä lehdistä, internetistä ja tosielämästä:
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

#Metoo-kampanja – taistolainen.

2010-luvun feministit – taistolaisia.

Lukuisat vihreät poliitikot – taistolaisia.

Vasemmistopoliitikot – kaikki taistolaisia, paitsi tunnetut revarit.

Ultra Bra -yhtye – taistolainen.

Kokoomusnuoret – taistolaisia.

Perussuomalaiset – taistolaisia.

Lukioikäinen minä – taistolainen.

Viimeksi taistolaisuus nousi esiin kirjailija Pirkko Saision, toimittaja Leena Virtasen ja heidän julkista keskusteluaan jatkaneiden kommenteissa. Saisio puhui #Metoo-kampanjan taistolaisista piirteistä; Virtasen mukaan Saision rinnastus oli pahasti virheellinen.

Epäilen, etteivät kaikki minun sukupolveeni kuuluvat edes tiedä, mitä taistolaisuus oikeastaan tarkoittaa. Me synnyimme 1980-luvulla, kun SKP:n menestys oli enää kauhtunut muisto.

Nuoremmista puhumattakaan.

Taistolaisuudesta on tullut epämääräinen yleiskäsite, jonka merkitys vaihtuu puhujan mukana.

Määritellään. Taistolaiset muodostivat Suomen kommunistisen puolueen SKP:n vähemmistösiiven 1970-luvulla. Termi keksittiin Helsingin Sanomien politiikan toimituksessa vuonna 1971. Se viittaa liikkeen johtajaan, Taisto Sinisaloon.

Taistolaiset olivat eräänlainen puolueen sisäinen oppositio. He itse kutsuivat itseään luokkakantaisiksi. Taistolaiset kritisoivat SKP:n enemmistösiipeä ja nimittivät sen edustajia revisionisteiksi, tuttavallisemmin revareiksi.

Revisionisti-sanan taustalla on marxilainen revisionismi. Siinä Karl Marxin kirjoituksiin pohjautuvaa ideologiaa uudistettiin ja joitakin Marxin opetuksia hylättiin vanhanaikaisina. Taistolaiset taas pitivät kiinni omista tulkinnoistaan. He uskoivat luokkataisteluun, vallankumoukseen ja Neuvostoliittoon – jonka toimia hyvin harva suomalainen julkisesti kyseenalaisti.

Tiivistetysti: taistolaiset olivat radikaaleja, revarit maltillisia.


Kansanedustaja, sosiologi Anna Kontula (vas.) tarkentaa, että taistolaisuus jakautui karkeasti kolmeen osaan. Oli yliopistoissa harjoitettua opiskelijataistolaisuutta, taide-elämän kulttuuritaistolaisuutta ja itse SKP:n vähemmistösiiven taistolaisuutta. Näistä ensimmäinen ja toinen selittävät nykyistä kinastelua lehtien palstoilla.

”Taistolaisuus oli vahva yliopistoissa, joissa opiskeli osa tämän päivän kirjoittavasta ja keskustelevasta eliitistä. Sille keskiluokkaiselle porukalle taistolaisuus oli avainkokemus”, Kontula kertoo.

Hän on tutkinut Tampereen yliopiston opiskelijataistolaisuutta, jonka ydinvuodet olivat 1972–1975.

”Vuosiluvut saattavat vähän vaihdella yliopistosta toiseen, mutta joka tapauksessa kyse on vain muutamista opiskelijavuosikerroista muutamissa tiedekunnissa.”

Siis hyvin pienestä ihmisryhmästä hyvin lyhyenä ajanjaksona. Ja silti taistolaisuudesta jauhetaan yhä.

”Samalla lailla voimme kysyä, mitä ihmeellistä ja ihailtavaa siinä on, että 1960-luvulla jotkut tyypit valtasivat oman talonsa”, Kontula toteaa. Hän viittaa Vanhan ylioppilastalon valtaukseen vuonna 1968.

”Se oli sen sukupolven kuplan juttu.”

Taistolaisuuden kulttuurinen merkitys on kasvattanut kokoaan 1970-luvun jälkeen, ja ajan myötä yksityiskohdat ja muistot ovat hämärtyneet.

”Taistolaisuus oli aikansa ääri. Jälkikäteen sellaisia toimintatapoja, jotka olivat silloin muutenkin yleisiä, on mielletty taistolaisiksi”, Kontula sanoo.

Taistolaisia pidettiin esimerkiksi ”ihan hirvittävän byrokraattisina”.

”Kaikilla järjestöillä oli silloin kauhean pitkät nimet, joista käytettiin kirjainlyhenteitä, jotka muistuttivat toisiaan. Järjestöillä oli valtavasti alafraktioita ja toimikuntia. Taistolaiset olivat tällaisessa ihan ässiä, mutta eivät he ainoita olleet.”

Opiskelijataistolaisuus ja kulttuuritaistolaisuus olivat toisistaan hieman erillään. Yliopistolaiset korostivat ajattelun tieteellisyyttä, taiteilijat pyörivät omissa piireissään.

”Taiteilijoiksi hakeutuu tuntevia ihmisiä, joilla on erityisiä kykyjä tehdä draamaa”, Kontula muotoilee.

Pirkko Saisio oli yksi kulttuuritaistolaisista. Kontula arvelee, että Saision tuore puheenvuoro liittyy tämän henkilöhistoriaan.

”Hän ehkä yritti sanoa, että hänellä on nyt #Metoo:sta vähän samanlainen ahdistava tunne kuin aikoinaan taistolaisuudesta.”


Mutta muut tulkit­sivat Saision kommen­tin taisto­laisuus-yleis­käsitteen kaut­ta ja ryhtyivät selittämään hänelle, miten #Metoo ja taistolaisuus toisistaan eroavat (varsin merkittävästi).

”Taistolaisuudesta on tullut viittaus ’tarkoitus pyhittää keinot’ -tyyppiseen fundamentalismiin”, Kontula tiivistää.

Taistolaisuus on irronnut alkuperäisestä kontekstistaan, sanoo myös historian tutkijatohtori Katja-Maria Miettunen. Hän on perehtynyt historiakuvien rakentumiseen.

”Taistolaisuus on käyttökelpoinen leimakirves, koska se liittyy suomettumisen aikaan, josta koetaan jonkinlaista häpeää. Taistolaisuus edustaa kriitikitöntä ihailua.”

Miettunen lisää, että taistolaisuutta ovat muistelleet julkisesti enimmäkseen ei-taistolaiset. He ovat rakentaneet hyvin negatiivisen kuvan sekä taistolaisliikkeestä että koko 1970-luvusta.

”60-luku on kuvattu kultaisena, loistavana aikakautena, 70-luku tosi ankeana. Taistolaisia ikään kuin syytetään 60-luvun hilpeän radikalismin loppumisesta.”

Taistolaisuutta ei ole päästy tutkimaan kovin perusteellisesti, koska monikaan liikkeen jäsenistä ei ole suostunut haastateltavaksi. Ja kun historiantutkimusta uupuu, taistolaisuuden ympärillä leijuu salaperäisyyden aura.

”Ei oikein tiedetä, vaan oletetaan”, Miettunen sanoo.

70-luvun poliitikkoja syytellään yhä 70-luvun tapahtumista.

”Suomessa tunnutaan ajattelevan, että ihminen ei muutu. Jos on kerran ollut jonkin aatteen edustaja, on sitä aina”, Miettunen kuvailee.

”Ja jos yrittää muuttua, se on vielä pahempaa. Silloin on takinkääntäjä!”

Sosiaalisen median keskusteluja seuratessaan Miettunen on huomannut, että taistolaisiksi leimataan nyt erityisesti niin sanottuja punavihreitä. Äärioikeiston mielestä punavihreät suhtautuvat maahanmuuttoon kritiikittömästi ja sokean ihailevasti, samalla tavalla kuin taistolaiset aikoinaan Neuvostoliittoon.

”En tiedä, kuinka hyvin nettikommentoijat sitten oikeasti tuntevat taistolaisuutta ilmiönä. Taistolainen on nyt vain haukkumasana muiden joukossa.”


Valtio-opin yliopiston­lehtori Mikko Lahtinen toivoo, että taisto­laisuus­keskus­telussa muistettaisiin liikkeen rajallisuus.

”Heillä oli parhaimmillaankin kolmetoista kansanedustajaa. Valtion viranhaltijajohdossa tai yliopistojen johdossa vähemmistökommunisteja ei juuri ollut. Suuria vaalivoittoja he saivat vain joissain Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan vaaleissa.”

Taistolaiset olivat nimenomaan vasemmiston pieni vähemmistöliike.

Mustavalkoista vallankumousretoriikkaa toki viljeltiin taistolaisten keskuudessa, mutta lopulta ote oli melko rauhallinen.

”Taistolaiset eivät tehneet minkäänlaisia terroritekoja tai syyllistyneet rikoksiin, kuten osa vasemmistoradikaaleista muualla Euroopassa. Korkeintaan taistolaiset tulkitsivat yhdistyslakia vähän omaksi edukseen”, Lahtinen sanoo.

Väkivaltatoimien sijaan taistolaiset keskittyivät puolustamaan hyvinvointivaltiota, tiedettä ja teknologiaa.

”Kaikkea tällaista modernia.”

Neuvostoliittoon taistolaiset suhtautuivat tietenkin hyvin naiivisti, Lahtinen toteaa. Neuvostoliittoa pidettiin ihannevaltiona, vaikka todellisuus oli jotain aivan muuta.

”Mutta suomalaisen työväestön tai vasemmistolaisten enemmistö ei ihaillut Neuvostoliittoa. Se on vähän harhainen käsitys. Vasemmisto suhtautui talvisodasta lähtien kriittisesti Neuvostoliittoon.”

Lahtista häiritsee se, miten taistolaisuuden avulla on leimattu laajoja ihmisryhmiä ja koko historiallinen ajanjakso. Ikään kuin 70-luvulla ei olisi tapahtunut mitään hyvää.

”Olin itse silloin pikkupoika. Minulle se näyttäytyi kasvavan hyvinvoinnin ja rauhallisuuden vuosikymmenenä, paitsi ydinsodan uhan osalta.”

Lahtinen sanoo, että hän on saanut nauttia peruskoulusta ja muista hyvinvointivaltion palveluista. Turvasta.

”Nykynuoriso kasvaa paljon epävarmempiin oloihin.”

Mihin taistolaisleimaa siis tarvitaan, Lahtinen kysyy. Miksi on niin tärkeää irtisanoutua täysin 70-luvusta, sen hyvistäkin puolista?

”Onko nykyinen uusliberalistinen projekti niin heikoilla, että koko menneisyys pitää leimata?”

Irtisanoutumisen vaatimus koskee erityisesti entisiä taistolaisia. Kun aihe nousee esiin, heidän on kiireesti pahoiteltava ja kaduttava tekojaan.

”Tämä keskustelu oli aktiivisempaa kymmenen vuotta sitten, kun opiskelijataistolaisten aikalaiset, kirjoittavan keskiluokan jäsenet vielä kisasivat yhteiskunnallisten instituutioiden johtopaikoista”, Anna Kontula sanoo.

”Silloin oli tapana vaatia entisiä taistolaisia tilille. Kukaan tuskin enää muisti, mistä.”

Tätä nykyä valtaosa varsinaisista taistolaisista ja heidän kritisoijistaan on eläkkeellä. Kontulan mukaan Saision taistolaiskommentit ovat viimeisiä aikalaisten esiintuloja.

Kun aikalaiset hiljenevät, taistolaisista puhuvat enää ne, joilla ei ole 70-luvun poliittisista taistoista omia muistoja.

”Taistolainen on kuin fasisti tai anarkisti. Näitä sanoja käytetään ilman käsitystä siitä, mistä aatteessa on kyse.”

Jospa taistolaisuus terävänä leimakirveenä tai jonkinlaisena helposti tarttuvana tautina on pikkuhiljaa katoamassa.

Minuun se valitettavasti ehti tarttua.

Lukiolaisena olin innokas järjestöaktiivi. Jossakin loputtomista kokouksista kohtasin vanhemman vasemmistolaisherran. Keskustelin hänen kanssaan tovin politiikasta.

Jälkikäteen kuulin, että herra oli luokiteltu viiteryhmässään vähemmistöläiseksi, taistolaiseksi.

Sinustakin puhutaan nyt vähemmistöläisenä, tuttava sanoi minulle.

Koska olin jutellut väärälle ihmiselle. 18-vuotiaana. Melko tarkalleen 30 vuotta taistolaisuuden hiipumisen jälkeen.

Sitkeä virus.

Oikaisu kuvatekstiin 23.7. kello 8. Kuvanottoajankohta korjattu 1970-luvuksi. Kello 11.30 oikaistu samaan kuvatekstiin Martti Launiksen nimi.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Aftonbladet: Kaksi otettiin kiinni epäiltyinä joukkoraiskauksesta Tukholman keskustassa

    2. 2

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    3. 3

      Rakkaus hiipui muttei kuollut – Näin elvytät väljähtäneen parisuhteen ja rakastut kumppaniisi uudelleen

      Tilaajille
    4. 4

      Joku tyri pahasti Syyrian ilma­tilassa ja ajoi Israelin ja Venäjän törmäys­kurssille

    5. 5

      Stormy Danielsin kirja kertoo uhkauksista ja seksistä Trumpin kanssa

    6. 6

      Muisteletko vanhoja mokiasi? Ei kannattaisi – kaksi uutta tutkimusta osoittaa, että ihmiset pitävät meistä enemmän kuin luulemme ja ovat valmiita antamaan anteeksi tylyt teot

    7. 7

      Teinityttöjen jengi terrorisoi muita nuoria Espoon kauppakeskuksissa – 13-vuotiaan tytön hiukset sytytettiin tuleen, sivustaseuraajat hurrasivat päähän osuneelle potkulle

    8. 8

      Orpo myönsi, että käytettävissä olevat tulot alenevat kolmas­osalla suomalaisista – Heinäluoma riemastui myönnytyksestä

    9. 9

      ”Ihmisroska”-termiin yhdistetyn Markku Korhosen katkaisuhoito onnistui, kunnes paluujuna saapui Oulun rautatieasemalle

    10. 10

      84-vuotias eläkeläinen luuli tilannetta vitsiksi, kun naamioituneet ryöstäjät rynnivät kioskiin Irlannissa – lopulta hän päätyi painiin, ajoi kaksi ryöstäjää pakoon ja kampitti vielä kolmannen

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Emilia Machucan auto hyytyi liikennevaloihin Espoon Olarissa – Muista autoista mulkoiltiin aggressiivisesti, mutta sitten paikalle kaarsi tyttö mopoautolla

    3. 3

      Teinityttöjen jengi terrorisoi muita nuoria Espoon kauppakeskuksissa – 13-vuotiaan tytön hiukset sytytettiin tuleen, sivustaseuraajat hurrasivat päähän osuneelle potkulle

    4. 4

      Kuka tämän suunnitteli? Arvotalon umpiseinään on puhkaistu yksinäinen ikkuna, taustalla ”jännittävä ja traaginen” tarina

    5. 5

      Pikkupojan hampaat reikiintyivät ikenen tasolle – äiti tuomittiin ehdolliseen vankeuteen lapsensa hammashoidon laiminlyönnistä

    6. 6

      Rakkaus hiipui muttei kuollut – Näin elvytät väljähtäneen parisuhteen ja rakastut kumppaniisi uudelleen

      Tilaajille
    7. 7

      Jos seksin määrästä tulee suhteessa riitaa, kannattaa katsoa, ovatko muut asiat kunnossa

    8. 8

      Kammottava näky odotti Rautatientorin käymälässä: Ulostetta, huumeneuloja ja verisiä papereita pitkin poikin

    9. 9

      Orpo myönsi, että käytettävissä olevat tulot alenevat kolmas­osalla suomalaisista – Heinäluoma riemastui myönnytyksestä

    10. 10

      Syyrian ilmapuolustus ampui alas venäläisen tiedustelukoneen, Putinin mukaan kyse oli onnettomasta tapahtumaketjusta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Auschwitziin matkanneet Kallion lukiolaiset kokivat Suomi-häpeää krakovalaisessa juutalaisravintolassa: ”Minun oli pakko mennä kysymään heiltä, että ymmärrättekö te yhtään, mitä teette”

    2. 2

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    3. 3

      Mies havahtui hetkeksi hereille vesipuisto Serenassa, mutta jatkoi juhlintaa vielä viikon ympäri Etelä-Suomea – Lopulta mies tajusi rahoittaneensa 10–15 hengen elostelua 12 000 eurolla

    4. 4

      Tytti Peltosen palkka on niin pieni, että se on käytetty kaksi viikkoa ennen tilipäivää – Suomessa on kymmeniätuhansia työssäkäyviä köyhiä

      Tilaajille
    5. 5

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    6. 6

      Pilapiirros raivoavasta Serena Williamsista tuomitaan rasistiseksi ja vastenmieliseksi – piirtäjä ihmettelee kohua: ”Yhtenä päivänä olet sankari ja toisena hylkiö”

    7. 7

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    8. 8

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    9. 9

      Serena Williams -pilapiirroksesta rasismisyytöksiä saanut lehti iskee takaisin kansikuvallaan: ”Tervetuloa poliittisesti korrektiin maailmaan”

    10. 10

      Helsinkiläinen Vera Nevanlinna lähti retkelle syvälle Nuuksioon ja pysäköi autonsa tienlaitaan – Takaisin tullessa autolla odotti espoolainen sumputus

    11. Näytä lisää