Alanis Morissetten keskisormi miehille heiluu korkeammalla kuin koskaan – Porissa esiintyi hyväntuulinen tähti, joka kulki lavalla kuin nurmea leikkaava puistotyöntekijä
Vuonna 1995 ilmestynyt levy Jagged Little Pill on polttavan ajankohtainen.
Kulttuuri
Alanis Morissetten keskisormi miehille heiluu korkeammalla kuin koskaan – Porissa esiintyi hyväntuulinen tähti
On ihme, jos joku ei saanut MCA:lla potkuja. Niin typerä päätös oli purkaa Alanis Morissettenhttps://www.hs.fi/haku/?query=alanis+morissetten sopimus Jagged Little Pillin (1995) kynnyksellä. Levy-yhtiön ja Morissetten managerin mielestä kukaan ei haluaisi kuulla näitä ”vihaisia” lauluja.
Vai tekikö se vain kipeää levy-yhtiön sedän lihassa, koska ne laulut olivat niin totta. Ja yhä ovat.
Olisiko Kurt Cobainillehttps://www.hs.fi/haku/?query=kurt+cobainille sanottu Nevermindin demoja kuunnellessa, että sori Kurt, nämä sun laulut on vähän synkkiä, katsellaan joskus toiste. Naisia ei oltu totuttu näkemään popmusiikissa itsenäisinä toimijoina.
Morissette hylättiin, ja sekös häntä entisestään vihastutti.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy
Mutta on mahtanut levy-yhtiötä harmittaa. Jagged Little Pill on myynyt yli 30 miljoonaa kappaletta. Levy julkaistiin lopulta Maverickin kautta. Levy-yhtiö, jota Madonnahttps://www.hs.fi/haku/?query=madonna oli perustamassa vuonna 1992.
Morissettella on vähän sama vaiva kuin perjantain pääesiintyjä James Bluntillahttps://www.hs.fi/haku/?query=james+bluntilla. Jagged Little Pill on valtava toteemi, jonka varjoon kanadalaisartistin muu tuotanto on jäänyt, samaan tapaan kuin Bluntilla on Back to Bedlam (2004). Mutta siinä missä Blunt tuntuu jo reliikiltä, Morissetten Jagged Little Pill tuntuu yhä yhtä väkevältä ja ajankohtaiselta. Jopa ajankohtaisemmalta kuin silloin.
Ja jos perjantaina ei vieläkään 15 vuoden jälkeen voinut olla varma, että onko Blunt vain trolli, joka pitää kaikkia pilkkanaan ja nauraa takahuoneessa keikan jälkeen, niin Morissettesta ainakin voi olla varma, että hän on tosissaan.
Bändi käynnistää klassikkolevyn avauskappaleen All I Really Want, ja lavan reunasta ilmestyy lyhythiuksinen, huuliharppua soittava Morissette. Tälle keikalle ei ole tarvinnut pyytää vieraaksi kansakunnan päivystävää huuliharpistia, Michael Monroetahttps://www.hs.fi/haku/?query=michael+monroeta.
Levyä tehdessään Morissette ei välittänyt mitä muut siitä ajattelivat, ja näyttää että hän kulkee esiintyjänä myös omia polkuja. Laulaessaan hän ei katso yleisöön ollenkaan, vaan kävelee edestakaisin lavan reunalta toiselle kuin puistotyöntekijä, joka leikkaa nurmikkoa.
Morissette näyttää siltä, ettei hänellä ole mitään paineita esiintymisen suhteen. Hän vaikuttaa hyväntuuliselta, lämpimältä ja helposti lähestyttävältä. Kuin lavalla olisi hyvä ystävä tai naapuri, jonka ovikelloa voi mennä soittamaan sunnuntaina sylissä kulhollinen lehtikaalisipsejä.
Tämä ei ole virallisesti Jagged Little Pill -juhlakonsertti, mutta siltä se tuntuu. Poriin Morissette on tullut esittämään nimenomaan klassikkolevyään, jota hän ei selvästi häpeä eikä ole tarvekaan. Yli puolet setistä on Jagged Little Pilliltä. Ainoa kappale, jota levyltä ei kuulla, on Not the Doctor.
Morissetten uskomaton ääni on yhä voimissaan. Hän laulaa mikrofoniin todella kaukaa ja näyttää kuin hän ei liikuttaisi suutaan ollenkaan, mutta miten mahtava ja voimakas ääni sieltä tuleekaan.
Miksaajan on välillä vaikea pysyä Morissetten laulutyylin perässä, ja valitettavasti ainakin väkevä All I Really Want jää hieman vaisuksi lämmittelyvedoksi, sillä vokaalit eivät tahdo kuulua riittävästi.
Jagged Little Pill on myös tarina siitä, kun kaksi juuri oikeaa ihmistä tapaa oikeaan aikaan. Levy on Morissetten ja tuottaja Glen Ballardinhttps://www.hs.fi/haku/?query=glen+ballardin luomus: vain kaksi ihmistä studiossa, 90-lukulaisia rumpukoneita ja räävitön tunnelma. Rosoa on niin sanoituksissa kuin tuotannossa.
Miksikään elektroniseksi levyksi Jagged Little Pilliä ei voi silti sanoa, ja materiaali taipuu livesovituksiin helposti. Morissetten bändi hoitaa tehtävänsä mallikkaasti ja vähintään yhtä hyväntuulisesti kuin päätähti.
Hand In My Pocketin kohdalla yleisö lähtee ensimmäistä kertaa laulamaan mukana ja odotus isoimpia hittejä kohtaan kasvaa. Sitten setin lopussa hittiputki. Ensin Ironic, jossa on yksi 90-luvun parhaimmista kertosäkeistä ja jonka musiikkivideo on Jyrki-sukupolvelle definitiivinen kokemus. “It’s a free ride when you’ve already paid.”
Sitten You Oughta Know, joka saa vielä haltioituneemman vastaanoton. Voima-anthemeita toisensa perään.
Näistä kappaleista tekee poikkeuksellisia se, että ne eivät kumartele ketään eikä varsinkaan miehiä. Paljon isompi ja merkityksellisempi keskisormi kaikille kuin mihin punk koskaan pystyi. Ja Morissette esittää tämän kaiken kuin olisi kirjoittanut kappaleet edellisenä päivänä.
Encoressa kuultava Uninvited – jonka melodiaa muuten lainataan Vestanhttps://www.hs.fi/haku/?query=vestan tänä vuonna ilmestyneessä Vestallica-kappaleessa – kasvaa psykedeeliseksi stoner rockiksi, ja viimeisenä kuultava Thank U on helppo, miellyttävä ja ennalta-arvattava päätöskappale. Harva poistuu pettyneenä.
90-luku on ollut muodissa jo jokusen vuoden, mutta Morissetten kappaleiden vetovoima perustuu nostalgian sijaan kappaleiden ajankohtaisiin ja universaaleihin teemoihin. Keskisormi saa heilua korkeammalla kuin koskaan.
Loppuun haluan lainata Morissetten itsensä muutama vuosi sitten kirjoittamaa esseetä Jagged Little Pillin tekemisestä:
”Apparently, there were a lot of things people didn’t know about me. That I could write. That I was angry. That I had multiple feelings. That I was complex, and yet somehow quite simple at the same time. That I wasn’t just the girl you could bully, take advantage of, exploit, use, manipulate. That there was a human being in there somewhere. A human being who cares deeply about humanity. About functionality. About relationships. About healing.”
Jos tämä ei ole yhä ajankohtaista, niin mikä sitten.
Kommenttisi on moderoitavana.
Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa.
Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24