Kiina heittelee rahatukkoja Hollywoodiin, koska haluaa hallita maailmaa

Miksi Renny Harlinhttps://www.hs.fi/haku/?query=renny+harlin asuu Pekingissä? Miksi Skyscraper oli jättihitti Kiinassa, mutta Solo floppasi? Miksi Fan Bingbinghttps://www.hs.fi/haku/?query=fan+bingbing saattaa pian olla maailman isoin filmitähti?

Kiina on hiipinyt elokuviin, joita katsomme kuumina kesäiltoina. Oletamme että amerikkalainen elokuva on amerikkalaista. Se ei enää pidä paikkaansa.

Tuore esimerkki on Mission: Impossible – Fallout, jota on tuottanut Alibaba Pictures. Kiinalaisyrityksen rahoittamia elo­kuvia ovat myös Star Trek Beyond ja Harlinin tuleva Legend of the Ancient Sword.

Alibaba Picturesilla on lisäksi osuus Steven Spielbergin https://www.hs.fi/haku/?query=steven+spielberginAmblin Partnersissa (Ghost in the Shell, Ready Player One).

Kiinan valtiollisen elokuvayrityksen China Film Groupin rahoittama Furious 7 tuotti Kiinassa Yhdysvaltoja enemmän.

Ja sitten on Wanda Group, jonka omistama Legendary Entertainment on studio Godzillan (2014), Jurassic Worldien (2015 ja 2018) ja Skyscraperin (2018) taustalla.

Wanda on suomalaisille tuttu, sillä se omistaa AMC-teatteriketjun ja Finnkinon.

Omistussuhteista kannattaa olla kiinnostunut, sillä kiinalaiset käyttävät Hollywoodia propagandan välineenä. Esimerkiksi Alibaba-verkkokauppa-jättikonglomeraatin omistaa miljardööri Jack Mahttps://www.hs.fi/haku/?query=jack+ma, jolla on läheiset suhteet Kiinan kommunistisen puolueen johtoon.

Kyse on käänteisestä kolonialismista. Kiinalle viihde on ”pehmeää voimaa”, keino vaikuttaa maailmaan ja mielipiteisiin huomaamattomasti. Ihan niin kuin kaikille muillekin maailman suurvalloille.

Harvardin professori Joseph Nyehttps://www.hs.fi/haku/?query=joseph+nye lanseerasi pehmeän voiman käsitteen vuonna 1990. Soft Power -kirjassaan hän toteaa: ”Viettely on aina pakottamista tehokkaampaa.”

Vaurastuneen Kiinan presidentti Xi Jinpinghttps://www.hs.fi/haku/?query=xi+jinping on sanonut, että Kiinasta täytyy muokata hyvä kertomus, joka välitetään maailmalle. Kertomusta levittävät nyt sekä kiinalaiset että amerikkalaiset.

Muiden maiden tavoin Kiina haluaa, että siitä pidetään, tutkija Jukka Aukiahttps://www.hs.fi/haku/?query=jukka+aukia sanoi HS:n jutussa 8. heinäkuutahttps://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005746176.html.

Siksi Transformers – Tuhon aikakausi sijoittuu osin Hongkongiin, World War Z:n zombie-epidemia ei käynnistykään Kiinasta, Doctor Strangesta pyyhittiin maininnat Tiibetistä ja Red Dawnin sotaisa Kiina muutettiin Pohjois-Koreaksi.

Ja siksi Fan Bingbingin, Angelababynhttps://www.hs.fi/haku/?query=angelababyn ja Liang Yanginhttps://www.hs.fi/haku/?query=liang+yangin kaltaiset Aasian supertähdet esiintyvät Hollywood-elokuvissa. Time-lehden haastattelussahttp://time.com/4649913/china-remaking-global-film-industry/ Fan myönsi saaneensa roolinsa X-Men-elokuvassa, jotta yhdysvaltalainen studio etenisi Kiinan markkinoilla. Kiinalaisyleisö on niin merkittävä, että amerikkalaisiin lippulaivaelokuviin kannattaa lätkiä tuttuja pärstiä.

Mikäli Suomessa myytäisiin yhtäkkiä miljoonia leffalippuja kuukaudessa, Alina Tomnikovhttps://www.hs.fi/haku/?query=alina+tomnikov ja Tommi Korpelahttps://www.hs.fi/haku/?query=tommi+korpela keekoilisivat hetkessä supersankarien apureina ja Solar Films ostettaisiin sadalla miljardilla.

Kiinan talous on ollut viime vuodet hurjassa nousussa. Valkokankaita on rakennettu parhaimmillaan yli 20 päivässä. Tänä keväänä Kiinan lipputulot ohittivat Yhdysvallat ensimmäistä kertaa.

Kaikki lähti liikkeelle 2000-luvun ensimmäisellä vuosikymmenellä, kun elo­kuvien tallennemyynti oli kääntymässä internetin ja piratismin myötä laskuun. Samaan aikaan Kiinan talous kasvoi ja maahan oli muodostumassa vauras keskiluokka, joka janosi isoa viihdykettä.

Hollywood-studiot löysivät uuden yleisön Kiinasta, joka oli ryhtynyt avaamaan oviaan länsimaiselle viihteelle. Se raha, joka ennen saatiin dvd-myynneistä, tuli nyt kiinalaisten ostamista lipuista.

Merkittävä tekijä murroksessa oli Kiinan valtion tv- ja radiotoimintaa valvova virasto, joka alkoi vuonna 1994 päästää maahan vuosittain kymmenen ”parasta ulkomaista elokuvaa”. Elokuvia kuten Takaa-ajettu (1993) ja Speed (1994) esitettiin lähinnä isoissa kaupungeissa.

Edellinen Kiinassa nähty länsimainen elokuva oli Teräsmies (1978), joka saapui Kiinaan 1986 ja vedettiin vauhdilla pois, kun sen tajuttiin edustavan kapitalismia.

1990-luvun alku oli Hollywoodille Kiinassa vaikea. Elokuvasaleja oli maassa hyvin vähän, ja koska valtio otti ison osan lipputuloista, ei ulkomaisilla levittäjillä ollut kiinnostusta panostaa markkinointiin.

Tunnistettavuus oli myös ongelma. Monet elokuvasarjoista olivat kuin vieraalta planeetalta, ja siksi uudet Tähtien sodat ovat flopanneet. Alkuperäinen trilogia ei koskaan pyörinyt Kiinan valkokankailla.

Imax muutti kaiken. Yhdysvaltalainen yritys myi valkokankaitaan lähinnä tiedekeskusten dokumenttikäyttöön, kunnes Pekingiin avattiin vuonna 2002 maan ensimmäinen kaupallinen Imax-teatteri. Apollo 13:n Imax-versio oli hitti, ja Kiina tuplasi välittömästi ulkomaisten elo­kuvien kiintiönsä 20:een.

Seurasi spektaakkelien vyöry, joka huipentui Avatariin (2009). Tieteisepookki oli maailman katsotuin elokuva, mutta Kiinassa se ylsi sukupolvikokemukseksi. Tammikuiset lumimyräkät riepotte­li­vat maata, mutta Avatariin jono­tet­tiin tunteja. Parin euron lippuja trokattiin kymmenkertaisilla hinnoilla.

”Kiinassa elokuvissa käynti oli tilaisuus nousevalle äkkivaurastuneelle keskiluokalle kokea luksusta, josta he saattoivat tuskin haaveilla kasvaessaan köyhissä pikkukylissä”, kirjoittaa toimittaja Ben Fritzhttps://www.hs.fi/haku/?query=ben+fritz kirjassaan The Big Picture (2018).

3D vertautui länsimaisten tekemiin lomamatkoihin. Kävijät halusivat kokemuksen, jolla elvistellä naapureille.

Avatar rikkoi Kiinassa kaikki katsojaennätykset ja maan 13 Imax-salia tuottivat hurjia lukuja. Valkokankaita tilattiin sata lisää. Iron Man 3 ja Liisa ihmemaassa jatkoivat voittokulkua.

Kokonaislipputulot kasvoivat parhaimmillaan yli 60 prosentin vuositahtia. Länsimaissa 3D:hen alettiin väsyä, mutta kiinalaiset eivät saaneet siitä tarpeekseen. Vuonna 2012 valtio salli maahan 14 ulkomaista elokuvaa enemmän, kunhan ne olivat 3D- tai Imax-kelpoisia.

Nyt Kiinassa vetää viihde, joka on mahdollisimman isoa ja yksinkertaista. Efektit ja räjähdykset ovat mannaa, pitkä ja kulttuurisesti spesifi dialogi myrkkyä.

Skyscraper, jossa Dwayne ”The Rock” Johnsonhttps://www.hs.fi/haku/?query=dwayne+%E2%80%9Dthe+rock%E2%80%9D+johnson rymistelee hongkongilaisessa pilvenpiirtäjässä, teki Kiinassa tuplasti paremman avaustuloksen kuin Yhdysvalloissa. War­craft oli jenkeissä floppi, Kiinassa vuoden 2016 tuottoisimpia elokuvia. Jos Warcraft 2 toteutuu, se on Kiinan syytä.

Kiina pystyy jo vaikuttamaan maansa imagoon yhdysvaltalaisissa elokuvissa. Sen seuraava haaste on tehdä omia elokuvia, jotka onnistuvat samassa.

Siksi maa hännystelee suomalaisiakin. Renny Harlinin ura Hollywoodissa tyssäsi, mutta Kiinassa riittää kysyntää. Tuleva Iron Sky: The Ark on tehty pääosin kiinalaisrahalla ja suunnattu kiinalaisyleisölle. Tällä viikolla tiedotettiin, että Mika Kaurismäkihttps://www.hs.fi/haku/?query=mika+kaurismaki ohjaa osin kiinalaisten tuottaman elokuvan Mestari Cheng Lapissa.

Suomalaiset kiinnostavat myös festivaalien vetonauloina. Krista Kosonenhttps://www.hs.fi/haku/?query=krista+kosonen ja Antti J. Jokinenhttps://www.hs.fi/haku/?query=antti+j.+jokinen palkittiin Shanghain elokuvajuhlilla peräkkäisinä vuosina parhaasta naispääosasta ja ohjauksesta.

Toistaiseksi Kiinan isoimmat omat hitit ovat sotapropagandaa (ennätykset rikkonut Wolf Warrior 2) ja outoa satufantasiaa (The Mermaid). Niitä ei meillä nähty.

Tämä tulee muuttumaan. Kiina löytää oikean kielen, jolla puhutella länsimaista katsojaa. Meidän tulee olla tarkkoina.

Se ei ole vain viihdettä.

3.8.2018 klo 16.13: Esseessä mainittiin, että Yksin Marsissa -elokuvassa nähtäisiin Kiinan avaruushallinto kiinalaisrahan vuoksi. Se esiintyy kuitenkin jo Andy Weirin romaanissa (2011), johon elokuva perustuu. Elokuvan tilalle nostettiin esseessä toinen esimerkki World War Z:stä. 4.8. klo 9.13: Esseessä kirjoitettiin, että tuleva Iron Sky 2 -elokuva olisi tehty kokonaan kiinalaisrahoilla. Se on kuitenkin tehty pääosin kiinalaisrahoilla.