Kulttuuri

Maria Åkerblom oli sadistinen hirviö, orpolasten pelastaja ja leijonien halaaja – elokuvassa Meilahden kummajaista esittää Pihla Viitala

Lapsina Viitalan kolme siskosta Pihla, Kaisla ja Anna kuulivat tarinoita Meilahdessa asuneesta hurmossaarnaaja Maria Åkerblomista, ja nyt he ovat tekemässä hänestä elokuvaa. Siskoista Anna käsikirjoittaa, Kaisla tuottaa ja Pihla näyttelee nimiroolia.

Olustvere, Viro. Salin perällä hohtaa valkoinen arkku, jossa makaa kuollut harmaa koira.

Se näyttää aidolta mutta ei onneksi ole.

Se on ommeltu taitavasti tassujaan myöten ja sen sisällä on hiekkaa.

Talo on sata vuotta vanha komea kartano Viron Olustveressä. Siellä on kuvattu koko kesä Zaida Bergrothin ohjaamaa elokuvaa Marian paratiisi, joka kertoo Maria Åkerblomista, suomalaisesta unissasaarnaajasta ja hänen hurmoshenkisestä lahkostaan.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Dramaattinen Åkerblom ympäröi itsensä koirilla ja muillakin suurilla eläimillä. Hän onnistui saamaan hoitoonsa jopa kaksi leijonanpentua Korkeasaaresta, mutta elokuvassa nähdään niiden sijasta suuria tanskandoggeja.


Ja nyt tälle yhdelle on käynyt huonosti, sillä madame Åker­blom on luonteeltaan äkkipikainen.

Åkerblomin Toivola sijaitsi oikeasti Helsingin Meilahdessa ja sieltä se löytyy edelleen. Elokuvan tuotantoryhmä tutki myös sen vaihtoehdon, että elokuvaa olisi kuvattu alkuperäisellä paikallaan, mutta talossa asutaan, joten kuvauksiin päädyttiin Viroon kaupunkien ulkopuolelle. Samalla tuotantotiimiin liittyi suuri joukko virolaisia ammattilaisia.

Olustveren kartanossa on vahva tunnelma. Portaat ja lattiat narisevat niin äänekkäästi, ettei ottojen aikana kukaan saa liikahtaakaan.

Ikkunoista virtaa sekä aitoa auringonvaloa että lampuilla luotua elokuvavaloa niihin hämäriin huoneisiin, joissa tänään kuvataan.

Isossa salissa on kesän mittaan kuvattu myös sekopäisiä juhlia ja kohtauksia, joissa Åkerblom saarnaa sängyltään.

Ohjaaja Bergroth löysi virolaiskartanosta juuri oikeanlaisen goottihenkisen ilmapiirin. Siinä on jotain samaa kuin Hitchcock­in Rebekka-elokuvassa, joka on Bergrothin suosikkeja.


Pihla Viitala istuu meikattavana. Maskeeraussuunnittelija Kaire Hendrikson vetää siveltimellä käsivarsiin ja rintakehään ilkeän näköisiä naarmuja.

Viitala näyttelee Åkerblomia, ja tänään kuvataan kohtauksia, joissa hän on loukannut itseään. Åkerblomille oli tyypillistä, että hän ei pelännyt mitään, edes liikkuvasta junasta hyppäämistä. Hän uskoi olevansa kuolemankin yläpuolella.

”Marialle fyysinen kipu on jotain, jolle ei anneta arvoa”, Viitala kuvailee roolihahmoaan.

”Hän oli todella ristiriitainen henkilö, joka sai ihmisiä puolelleen. Hänessä kiehtoo inhimillisyyden ja epäinhimillisyyden kohtaaminen.”


Elokuva sijoittuu vuoteen 1927, mutta Viitala sanoo, ettei hän näytellessään juuri ajattele historiallista ajankohtaa.

”Tästä tulee modernia epookkia, jota pyritään tekemään pikemminkin ajattomasti. Esimerkiksi puhekielihän oli silloin olemassa”, Viitala sanoo sarkastisesti, sillä Suomessa historiakuvausten kliseisiin on perinteisesti kuulunut kirjakieli.

”Mutta toki sisällissodan jälkeen ihmiset saattoivat olla alttiimpia kaikelle. Åkerblomin yhteisö tarjosi hukassa oleville ihmisille turvaa ja rakkautta, mutta toisaalta onhan näitä nykyäänkin ja kaikkialla maailmassa”, Viitala muistuttaa.

Marian paratiisi -elokuvasta kehkeytyi vähän yllättäenkin kolmen Viitalan sisaruksen projekti. Idean keksi Kaisla Viitala, joka on nyt elokuvan tuottaja yhdessä aviomiehensä Daniel Kuitusen kanssa.

Viitalat asuivat lapsuudessaan Meilahdessa Toivolan lähellä, ja he kuulivat jo silloin pelottavia ja yhtaikaa kiehtovia juttuja Mariasta, joka kävelytti leijoniaan pihalla. He eivät kuitenkaan ehtineet nähdä häntä.

Itse asiassa Meilahdessa asuu edelleen liuta Viitaloita: vanhemmat yhä, Kaisla ja Daniel sekä Pihla.

Elokuvaideaan tarttui seuraavaksi Anna-sisko, joka teki siihen käsikirjoituksen yhdessä Jan Forsströmin kanssa. Pihla ei ollut itsestäänselvä valinta päärooliin, vaan hän valikoitui normaalia reittiä koekuvausten kautta.

”Minä vähän vastustelinkin Pihlan valintaa, että nyt on jo liikaa sukulaisia mukana”, Kaisla Viitala vitsailee.

Tässä välissä mukaan oli jo saatu ohjaajaksi Zaida Bergroth, joka innostui aiheesta heti.

”Maria tuntui niin oudolta. Hän oli yhtaikaa sadistinen hirviö ja orpolasten pelastaja. Miten nuori nainen onnistui 1920-luvulla keräämään ympärilleen sen lahkon?” Bergroth ihmettelee.


Bergroth oival­si myös, että aihees­sa on jotain samaa kuin hänen aiem­missa elokuvissaan, joissa perhe on aina keskiössä. Tässä perhe on yhteisö, jonka äitihahmo on Maria.

Marian paratiisissa näkökulma on nuorella tytöllä, Salomella. Häntä näyttelee nouseva nimi Satu Tuuli Karhu. Orvoksi jäänyt Salome tulee kolkuttelemaan kartanon ovelle ja saa vähitellen oppia, että Marian ympärille on kehittynyt tiukat hierarkiat.

”Salome on minulle elämäni rooli”, Karhu kiittelee kuvausten lomassa. Hänet nähdään pää­osassa myös kohta ensi-iltaan tulevassa Ilosia aikoja, Mielensäpahoittaja -elokuvassa.


Viitalat perehtyivät aiheeseen haastattelemalla ihmisiä, jotka asuivat Toivolassa. Heitä on siis edelleen hengissä, vaikka yhteisö hiipuikin jo ennen johtajansa kuolemaa.

”He näyttivät mielellään valokuva-albumeita ja kertoivat Mariasta. Jotenkin se Marian valta näkyi heissä edelleen, se tunne oli jäljellä. Eräälläkin oli Marian kuvia seinällä”, Kaisla Viitala kertoo.


Kaisla ja Pihla ovat muun ­muassa nähneet paperilapun, joka todistaa Marian neitsyyttä. Maria piti yllä uskomusta neitsyydestään, koska se vahvisti hänen jumalallista asemaansa.

Viitaloille syntyi käsitys, että lahkon miesjäsenet tiesivät vallan hyvin, ettei se ollut totta, mutta naiset uskoivat ja uskovat vieläkin.


Elokuva ei noudata kaikessa tarkkoja historiallisia faktoja, mutta muun muassa Salomen hahmolla on tavallaan esikuva. Marialla oli muutamia nuoria luottonaisia, ”oikeita käsiä”, jotka aikuistuttuaan lähtivät yhteisöstä.

Heidän myöhemmistä vaiheistaan ei tiedetä mitään. Yksi heistä oli nimeltään Salome.

Viitalat ovat miettineet paljon, miksi ihmiset jäivät Toivolaan, vaikka Maria kohteli heitä mielivaltaisesti.

”Ymmärrän sen yhteisöllisyyden”, Kaisla Viitala sanoo.

 


Pihla puolestaan uskoo, että jäsenet myös nauttivat elämästään, sillä Toivolassa pidettiin ”järjettömiä juhlia”.

”Ihmiset, jotka tunsivat hänet, ovat sanoneet, että Maria oli lempeä”, Pihla Viitala kertoo.

Maria ei uskonut helvettiin vaan vakuutti seuraajilleen, että kaikki pääsevät Marian paratiisiin.

Kaisla Viitala näyttää kännykältään videon oikeasta Mariasta, joka halailee leijoniaan. Jokin hänessä vetosi sekä miehiin että naisiin ja ilmeisesti myös eläimiin.

”Katsotaan, jos me saadaan tämä vaikka lopputeksteihin.”

Marian paratiisi -elokuva saa ensi-iltansa ensi vuonna.

Fakta

Maria Åkerblom


 Syntyi köyhiin oloihin 1898 ja alkoi saarnata maailmanlopusta jo teini-ikäisenä.

 Hän oli taitava manipuloija, ja onnistui pääsemään kirkkoihinkin saarnaamaan. Hän sai seuraajansa uskomaan, että hän oli profeetta ja Jumalan välikappale.

 Åkerblom suljettiin useamman kerran mielisairaalaan, ja hänet tuomittiin kuritushuoneeseen murhayrityksestä. Hän istui Hämeenlinnan vankilassa vuoteen 1933.

 Toivolan huvila Meilahdessa oli lahkon kotipaikka, ja kannattajia kertyi satamäärin, miehiä ja naisia.

 Vanhemmiten Åkerblom alkoholisoitui, ja liike hiipui. Hän kuoli Töölössä 1981.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Elokuva
  • Historia
  • Kulttuuri
  • Leena Virtanen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Annatko tilaa moottoritielle liittyvälle? Ohitus­kaistalle väistäjä voi saada jopa sakot

    2. 2

      Miksi lääkärit kirjaavat potilaskertomuksiin jopa huomioita potilaiden ulkonäöstä ja vaatetuksesta?

    3. 3

      Suomalaisia miniasuntoja kauhistellaan jo ulkomailla, sanoo kaupunkiprofessori Mari Vaattovaara – ”Köyhille rakennetaan hellahuoneita”

    4. 4

      Kirjeenvaihtajan kommentti: Oikeustaju on koetuksella yksityistämisien takia Britanniassa – Vankila on rappiolla, junat eivät kulje ja vesi maksaa maltaita

    5. 5

      ”Teen tyhjänpäiväistä mukatyötä” – Sari tekee viikon hommat päivässä, ja moni muukin kokee työnsä turhaksi

      Tilaajille
    6. 6

      Yhä useampi meistä saa syövän, mutta miksi? Jopa 40 prosenttia syövistä voisi jäädä syntymättä, jos ihmiset eläisivät paremmin

      Tilaajille
    7. 7

      The Eaglesin kokoelmalevy nousi kaikkien aikojen myydyimmäksi albumiksi – Michael Jackson jäi taakse

    8. 8

      Suomalaiset naistenlehdet julkaisivat viime vuonna 268 kansikuvaa, joista seitsemässä oli ”person of color” – ei ihme, ettei termille ole edes suomennosta

    9. 9

      Ihmisoikeusjärjestö: Vietnamilaiset lapsiorjat työskentelevät Lontoon laittomilla kannabisviljelmillä

    10. 10

      Miksi valtio velkaantuu yhä, vaikka Suomi elää nousukauden huippua? HS selvitti, mihin rahamme nyt menevät

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Teen tyhjänpäiväistä mukatyötä” – Sari tekee viikon hommat päivässä, ja moni muukin kokee työnsä turhaksi

      Tilaajille
    2. 2

      Suomalaisia miniasuntoja kauhistellaan jo ulkomailla, sanoo kaupunkiprofessori Mari Vaattovaara – ”Köyhille rakennetaan hellahuoneita”

    3. 3

      Miksi valtio velkaantuu yhä, vaikka Suomi elää nousukauden huippua? HS selvitti, mihin rahamme nyt menevät

    4. 4

      Miksi lääkärit kirjaavat potilaskertomuksiin jopa huomioita potilaiden ulkonäöstä ja vaatetuksesta?

    5. 5

      Yhä useampi meistä saa syövän, mutta miksi? Jopa 40 prosenttia syövistä voisi jäädä syntymättä, jos ihmiset eläisivät paremmin

      Tilaajille
    6. 6

      Neljää naista syytetään Tomi Metsäketoon kohdistuneesta törkeästä kunnianloukkauksesta – liittyy Facebook-kirjoitteluun

    7. 7

      Annatko tilaa moottoritielle liittyvälle? Ohitus­kaistalle väistäjä voi saada jopa sakot

    8. 8

      Juutalainen seurakunta: Weekend-festivaalin aikana hajotettu hautausmaan muuri on historiallisesti arvokas – Osa vaurioista syntyi mahdollisesti takaa-ajossa

    9. 9

      New York Times: #metoo-johto­hahmo Asia Argento maksoi satoja­tuhansia dollareita häntä seksuaalisesta ahdistelusta syyttäneelle miehelle

    10. 10

      Suomalaiset naistenlehdet julkaisivat viime vuonna 268 kansikuvaa, joista seitsemässä oli ”person of color” – ei ihme, ettei termille ole edes suomennosta

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Solakka mies, joka myi huumeita, lakanoita ja seuraansa – Jari Sillanpään hovihankkija rakasti huippuhotelleja ja kärähti lapsipornosta

      Tilaajille
    2. 2

      Kuplavolkkarin nimi oli Jenny, ja sen lokasuojassa kulki maailmalle jotain poikkeuksellista – Kolme suomalaista taltioi Tšekkoslovakian miehitystä 1968, ja nyt HS näyttää ainutlaatuisen materiaalin

      Tilaajille
    3. 3

      ”Tule kotiin <3”, kirjoitti Eveliina Rimpeläinen – Sitä ennen hänen miehensä humalainen kaahailu oli katkennut piikkimattoon ja epäilyyn poliisin murhan yrityksestä

      Tilaajille
    4. 4

      Hermostunut polkupyöräilijä pysäytti Onnibusin keskelle Mannerheimin­tietä, poliisi nuhteli osapuolet – ”Minusta oli täydellisen perusteltua jäädä kaistalle”

    5. 5

      Sikiön sydän löi, vaikka Susannan munanjohtimet oli poistettu – Lääkärit eivät ymmärrä, miten hän voi olla raskaana

      Tilaajille
    6. 6

      Genovan alueelle julistettiin vuoden hätätila tiistain siltaromahduksen vuoksi – Video näyttää täpärän pelastumisen

    7. 7

      Helsinkiläiskoulu jakoi oppilaat eri ryhmiin sukupuolen mukaan – Jenni Korkeaojan lapsi lähti tunnille, jonka nimi on lukujärjestyksessä ”Pojat”

    8. 8

      Kuvia Suomesta, osa 34: Akseli Valmunen palasi kesällä Lappiin kuvaamaan autioita turistikohteita

    9. 9

      Jätkäsaaren suunnittelussa tehtiin suuri virhe

    10. 10

      ”Minut yllättää yhä, etteivät ihmiset tajua: ohitus ei lähde takapuskurista” – HS ajoi 700 kilometriä nopeusrajoitusten mukaisesti ja selvitti, kuinka suomalaiset ohittelevat

    11. Näytä lisää