Kulttuuri

Runon saa julkaista somessa vain tietyin ehdoin, Sanaston lakimies antaa ohjeet – Niinistö valitsi runon unohdukseen jääneeltä satiirikolta

Saako runoja julkaista sosiaaliseen mediaan noin vain? Entä kuka oli tuntematon runoilija Lauri Pohjanpää, jota presidentti siteeraa? Sanaston lakimies ja kirjallisuuden dosentti vastaavat.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö julkaisi torstaina Facebook-sivullaan runoilija Lauri Pohjanpään runon Kalajuttu. Hänen katsottiin kommentoivan itseään käsittelevistä kirjoista syntynyttä kohua runolla, jossa pikku kiiskestä kasvaa ”suuren suuri lohi”.

Jos Niinistön julkaisusta syntyy laajempaakin runojen vaihtoa, täytyisi muistaa ottaa huomioon tekijänoikeuslainsäädäntö ja siihen kuuluva sitaattioikeus.

Runot nimittäin ylittävät herkästi teoskynnyksen eli kuuluvat siten tekijänoikeuden piiriin. Pääsääntö on, että runojen julkaisuun on kysyttävä oikeudenhaltijan eli tekijän tai hänen perillisensä lupa.

Lauri Pohjanpään perikunnan edustaja Martti Anhava kertoo HS:lle, että Niinistö on ”toiminut tekijänoikeuden henkeä kunnioittaen” ja kysynyt luvan runon julkaisuun.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Mutta tietyin edellytyksin runoa saa siteerata ilman lupaa. Hyvät tavat edellyttävät, että lainauksella ja lainauksen julkaisukontekstilla on asiallinen yhteys.

”Lainatun teoksen tulee jollakin tavalla selkeyttää tai havainnollistaa siteeraajan omaa teosta tai esitystä”, kirjallisuuden tekijänoikeusjärjestö Sanaston lakimies Juha Pihlajaniemi selittää.

Presidentti Sauli Niinistö julkaisi Pohjanpään runon kokonaisuudessaan suurelle yleisölle ilman saatesanoja. Se, täyttääkö julkaisu sitaattioikeuden edellytykset, on hieman tulkinnanvaraista.

”En ole tutustunut tähän Niinistön julkaisuun, mutta jos Facebook-päivitys ei sisällä muuta kuin yksittäisen tekstikatkelman, niin sitaattioikeuden edellytykset eivät periaatteessa täyty”, Pihlajaniemi sanoo.

Toisaalta lakimies huomauttaa, että sitaattioikeus on lyhyt ja yleisluonteinen lainkohta, jonka tulkinta on joskus hankalaa.

Pihlajaniemen mukaan on myös mahdollista, että presidentti on toiminut esimerkillisesti ja kysynyt luvan runon julkaisuun Pohjanpään perillisiltä.

Sosiaalisessa mediassa liikutaan usein tekijänoikeuden näkökulmasta harmaalla alueella.

”Somessa on usein vaikea määritellä, missä menee julkisen ja yksityisen raja”, Pihlajaniemi sanoo, mutta muistuttaa, että tekijänoikeudet ovat teknologiasta riippumattomia.

Tekijänoikeusloukkauksiin voivat puuttua lopulta oikeudenhaltijat eli tekijät tai heidän perillisensä itse.

”Loukkauksista ei siis tule automaattisesti seuraamuksia, vaan se edellyttää oikeudenhaltijan reagointia”, lakimies sanoo.

Seuraamukset olisivat käytännössä julkaisukorvauksia.

”Mutta jos ihmiset ryhtyisivät avoimesti ja laajassa mittakaavassa jakamaan tekstejä somepäivityksissään, saattaa olla, että myös oikeudenhaltijoiden kiinnostus puuttua tähän toimintaan kasvaa”, Pihlajaniemi sanoo.

Lauri Pohjanpää on vaipunut unohduksiin

Mutta kuka oli tuo presidentin siteeraama runoilija? Kuka tuntisi hänen tuotantoaan? Useampi puhelu ja sähköposti Helsingin yliopiston kotimaisen kirjallisuuden laitokselle paljastaa: ei kovinkaan moni.

Dosentti, yliopistonlehtori Anna Hollsten osaa kertoa, että Lauri Pohjanpää on nykyisin unohdettu kirjailija – siitä huolimatta, että hänellä on monipuolinen tuotanto, joka alkoi vuonna 1910 ja ulottui aina 1960-luvulle saakka.

”Esimerkiksi toisella suomalaisella satiirikolla Lauri Viidalla on ihan toinen asema.”

Lauri Pohjanpää (1889–1962) tunnetaan parhaiten eläinrunoistaan kuten Syksy, joka alkaa säkeillä ”Kaksi vanhaa, vanhaa varista / nuokkuu hiljaa pellon aidalla”. Eläinrunot ovat tuttuja etenkin lastenrunoantologioista, esimerkiksi kokoelmista Pikku Pegasos tai Suomen lasten runotar.

”Ehkä Mäntyniemenkin lastenhuoneessa luetaan Pohjanpäätä. Kalajuttu ei kuitenkaan kuulu lastenrunoantologioiden repertuaariin”, Hollsten sanoo.

Kirjailijuutensa lisäksi Lauri Pohjanpää oli pappi, lehtori ja teologian kunniatohtori. Räätälimestarin poika kaveerasi opiskeluaikoinaan tulevan Nobel-kirjailijan Frans Emil Sillanpään kanssa ja oli kiinnostunut politiikasta.

Lopulta hengelliset asiat alkoivat vedota nuorukaiseen siinä määrin, että hän opiskeli teologiksi. Hengellisyys on keskeinen teema myös Pohjanpään runoudessa.


Pohjan­pään ty­tär on runoi­lija He­le­na Anha­va, 92, joka kokosi isänsä vuosina 1910–1954 kirjoitetuista runoista kokoelman Kaipuu ylitse ajan (1989). WSOY on julkaissut teoksesta uusintapainoksen vuonna 2002.

Sittemmin Pohjanpään teoksia ei ole julkaistu. Hän ei ollut myöskään mikään kuuma nimi tieteen kentällä.

”En löytänyt hänestä tai hänen tuotannostaan oikein mitään tutkimusta, vain muutamia lyhyitä kirjailijaesittelyjä erinäisissä antologioissa”, Hollsten sanoo.

Vaikka Pohjanpää on vaipunut monilta unholaan, Niinistö onnistui kaivamaan esiin hänen runonsa. Se ei yllätä Hollstenia:

”Pohjanpään runot ovat varsinkin presidentin ikäpolven edustajille tuttuja esimerkiksi koulujen lukukirjoista. Kalajuttu-runo on julkaistu muun muassa vuonna 1955 ilmestyneessä 5. lukukirjassa.”

Ja vaikka Niinistö ei maineikkaana proosan ystävänä tuntisikaan perinpohjaisesti kotimaista lyriikkaa, hänen puolisonsa runoilija Jenni Haukio tuntee.

Haukion toimittamasta runousantologiasta Katso pohjoista taivasta (Otava, 2017) löytyy Pohjanpään runo nimeltä Lapsuuden maa.

”Kyseisen runon sävy on harras ja nostalginen, ja siten se edustaa aivan toista tyylilajia kuin satiirinen Kalajuttu”, Hollsten kuvailee.

Mitäköhän Niinistö on halunnut satiirisella runovalinnallaan sanoa?

”Kalajuttuhan on tunnetusti juttu, jossa jotakin asiaa liioitellaan niin paljon, että sen todenperäisyys kärsii tuntuvasti. Presidentti on siteerannut runoa todennäköisesti näpäyttääkseen kirjan tekijöitä ja ennen kaikkea mediaa siitä, että hänen osuudestaan kiky-sopimuksen aikaansaamiseksi on tehty niin suuri numero”, Hollsten kuvailee ja jatkaa:

”Runon satiiri on pikemminkin leikkisää kuin pureva, joten ehkä presidentilläkin on ollut pilke silmäkulmassa, kun on päätynyt kommentoimaan asiaa tällä runolla.”

Perjantaina iltapäivällä Niinistön Kalajuttu-päivityksestä on tykännyt Facebookissa yli 12 000 ihmistä. Löytääköhän unohdettu satiirikko nyt tämän huomion myötä uusia lukijoita?

”En usko, että Pohjanpään tuotanto kokee renessanssia Niinistön kansansuosioista huolimatta. Pohjanpään satiiriset runot saattavat hetkellisesti nousta kiinnostuksen kohteeksi, mutta tuskin yksi sitaatti johtaa esimerkiksi siihen, että hänen teoksistaan otettaisiin uusintapainoksia”, Hollsten arvelee.

Presidentti Niinistö on aiemminkin profiloitunut kirjallisuuden ystäväksi, niin lukijana kuin kirjailijana. Häneltä on julkaistu muistelmateokset Viiden vuoden yksinäisyys (Teos, 20015) ja Hiljaisten historia (Teos, 2007).

Noin vuosi sitten hän haastatteli lempikirjailijaansa yhdysvaltalaista Paul Austeria kirjakaupassa Helsingissä.

Tekstissä on käytetty lähteenä Kansallisbiografian artikkelia Lauri Pohjanpäästä. Päivitetty 18.8.2018 klo 16.10: Lisätty Martti Anhavan kommentti julkaisuluvan kysymisestä.

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Luksusautoja myydään verkossa muutamalla tonnilla – Mutta onko käytetty Jaguar S-Type hyvä ostos?

    2. 2

      Yle: Pääministeri Sipilä suuttui kokoomuksen syytöksistä Soini-äänestyksessä – ”Eilen rajani ylitettiin”

    3. 3

      ”Hän ei lopeta koskaan” – Tällainen mies on rahalla, viinalla ja nuuskalla lapsia Helsingin keskustassa houkutellut sarjahyväksikäyttäjä

      Tilaajille
    4. 4

      Nykylasten normaali on jotain, mitä me nelikymppiset emme edes olisi voineet nähdä

    5. 5

      Krp: Turun saaristossa huomiota herättävä operaatio epäillyn talousrikoksen takia – tällä alueella poliisi tekee etsintöjä

    6. 6

      Suomalainen turisti, älä luota poliisiin!

    7. 7

      Paavi tulee vierailulle Baltiaan, jossa häntä odottavat kymmenet­tuhannet ihmiset – Vierailua himmentää paljastus, jollaista Latvian katolinen kirkko ei ole koskaan kokenut

    8. 8

      Kaikki naiset eivät kohta kelpaa naisiksi yleisurheilun huipulla, ja tulkinta kohdistuu vahvasti yhteen juoksijaan – ”Ajassa voidaan palata sata vuotta taaksepäin”

    9. 9

      Jaakko Pitkäjärvi osti puolen miljoonan euron McLaren 720:n – sitten ”brutaali vehje” lipesi

    10. 10

      Mauri-myrsky puhaltaa Itämerelle jopa 8-metrisiä aaltoja – Kaatuvat puut tuottavat maalla palokunnille töitä

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Uusi nopea testi paljastaa, kuinka suuri on riski sairastua muistisairauteen

    2. 2

      Tarkkuuskiväärin kanssa pullistellut Putin mokaili aseenkäytössä – Lepsuilu kertoo presidentin viimeisen kauden syndroomasta

    3. 3

      Krp: Turun saaristossa huomiota herättävä operaatio epäillyn talousrikoksen takia – tällä alueella poliisi tekee etsintöjä

    4. 4

      Antti Kaikkonen ja Satu Taiveaho eroavat – ”Emme luovuttaneet helpolla”, Kaikkonen sanoo

    5. 5

      ”Hän ei lopeta koskaan” – Tällainen mies on rahalla, viinalla ja nuuskalla lapsia Helsingin keskustassa houkutellut sarjahyväksikäyttäjä

      Tilaajille
    6. 6

      Kaikki naiset eivät kohta kelpaa naisiksi yleisurheilun huipulla, ja tulkinta kohdistuu vahvasti yhteen juoksijaan – ”Ajassa voidaan palata sata vuotta taaksepäin”

    7. 7

      ”Vaatekaappi pursuaa tavaraa, mutta mitään järkevää päällepantavaa ei löydy” – Kapselipukeutuminen ratkaisee ongelman, näin se toimii

      Tilaajille
    8. 8

      Alusvaateketju julkaisi ”seksikkään Handmaid’s Tale -asun” – internet raivostui, yhtiö poisti asun ja todellisuutemme otti taas askeleen lähemmäs satiiria

    9. 9

      Jaakko Pitkäjärvi osti puolen miljoonan euron McLaren 720:n – sitten ”brutaali vehje” lipesi

    10. 10

      Neljä kokoomuksen naista kieltäytyi tukemasta Soinia – kokivat ”painostusta” ja ”vähättelyä”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    3. 3

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    4. 4

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    5. 5

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    6. 6

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    7. 7

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    8. 8

      Auschwitziin matkanneet Kallion lukiolaiset kokivat Suomi-häpeää krakovalaisessa juutalaisravintolassa: ”Minun oli pakko mennä kysymään heiltä, että ymmärrättekö te yhtään, mitä teette”

    9. 9

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    10. 10

      Siirtämäänsä autoa tuhonnut hinaus­auton kuljettaja herätti hämmennystä Vantaan Koivu­haassa – auto oli tarkoituskin viedä romutettavaksi, kertoo kuljettaja

    11. Näytä lisää