Kulttuuri

JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström kysyi työnhakijalta perhetilanteesta – työoikeuden asiantuntijoiden mukaan niin ei kuulu tehdä

Grundströmin kyseenalaiset henkilöstöjohtamisen taidot nousevat esiin HS:n tekemissä haastatteluissa.

Helsingin Sanomien tietojen mukaan Julkisen sanan neuvoston (JSN) puheenjohtaja Elina Grundström, 55, kysyi työnhakijalta lapsista ja totesi perhetilanteen estävän työnsaannin.

Grundströmin kyseenalaiset henkilöstöjohtamisen taidot nousivat julkisuuteen Suomen Kuvalehden artikkelista, joka julkaistiin keskiviikkona.

HS:n haastattelema toimittaja haki valmistelevan sihteerin työpaikkaa JSN:stä kaksi vuotta sitten. Grundström haastatteli toimittajan kahvilassa. Grundström kertoi työstä ja siitä, kuinka monta hakijaa aikoi haastatella.

”Aluksi kaikki sujui tavalliseen tapaan. Sitten Grundström kysyi ikääni. Ja sen jälkeen, onko minulla lapsia. Häkellyin, koska käsittääkseni tuollainen ei kuulu työhaastatteluihin. Kerroin lasteni määrän.”
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Sen jälkeen häkeltyi toimittajan mukaan Grundström.

”Hän oli vihaisen oloinen. Hän tivasi, miksen ole kertonut lapsistani CV:ssäni. Hänen mukaansa asian pois jättäminen on työnantajan erehdyttämistä. Hän totesi, että tässä tuhlataan kaikkien aikaa.”

Grundström totesi toimittajan mukaan, että tämän tilanne on sellainen, että hän ei voisi ottaa vastaan niin vaativaa työtä.

Valmistelevan sihteerin palkkaus oli tuolloin noin 2 500 ­euroa kuussa.

HS tavoitti toisenkin samaa työtä hakeneen työnhakijan. Toiselta hakijalta Grundström ei udellut perheasioita. ”Muistaisin sen, koska olen näissä asioissa tarkka”, työtä niin ikään hakenut toimittaja kertoo.

Hänkin haluaa pysytellä nimettömänä.

Työoikeuden asiantuntijoiden mukaan perhetilanteesta ei tule työhönotossa kysellä. Työoikeuden professori Seppo Koskinen kirjoittaa Edilex-sivustolla:

”Työhönotossa ei saa lähtökohtaisesti kysyä yksityisyyden suojan piiriin kuuluvia arkaluonteisia seikkoja, esimerkiksi perhesuhteita, lasten lukumäärää, armeijan käymistä.”

Työoikeuden dosentti Jaana Paanetoja vahvistaa Koskisen kannan ja kommentoi asiaa yleisellä tasolla.

”Lähtökohta on, että tällaisia [lapsiasioita] ei kannata lähteä kyselemään. Työnantaja saa lain mukaan käsitellä vain työn kannalta tarpeellisia tietoja”, Paanet­oja sanoo.

Paanetoja ei suosittele, että työnhakija kirjoittaisi ansioluetteloonsa tietoja lapsistaan, ellei arvioi, että asiasta olisi hyötyä työnhaussa.

”Laki suojaa työntekijää siinä mielessä, millaisia tietoja työnantaja saa käsitellä hakijasta tai työntekijästä.”

Lapsista vaikeneminen ei näin ollen ole myöskään työnantajan harhauttamista.

”Millainen työ ei sovi perheelliselle? Absurdi kysymys. En ole urani aikana nähnyt tästä esimerkkiä”, Paanetoja toteaa.

Grundström muistaa tapauksen, jossa hän otti perhetilanteen puheeksi.

”Yhdeltä hakijalta muistan kysyneeni, oliko hänen ansioluettelossaan aukkoja siksi, että hän oli ollut perhevapailla. Oli hakijan etu, etten tehnyt johtopäätöksiä ansioluettelon aukoista ilman, että tiesin, miksi aukot olivat. Sellaista intentiota ei ole ollut, että tämä vaikuttaisi työhönottoon. En pysty edes kuvittelemaan, miksi työntekijän lapset voisivat vaikuttaa työntekoon täällä neuvostossa”, Grundström kommentoi.

Suomen Kuvalehden mukaan JSN:n työilmapiiri on ollut huono ja työntekijät ovat joutuneet pelkäämään esimiestään Grundströmiä. Henkilöjohtamisen vuoksi JSN:ssä on tehty työviihtyvyysselvitys.

JSN:n palveluksessa työskentelee Grundströmin lisäksi muutama henkilö. Grundström on ensimmäinen JSN:n puheenjohtaja, joka toimii tehtävässään kokopäiväisesti.

Lisäksi SK kertoo, miten Grundström joutui lähtemään 2010 Vihreän Langan päätoimittajan tehtävästä. Grundström itse kiistää saaneensa potkuja.

HS:n haastattelema entinen Vihreän Langan työntekijä sanoo, että työilmapiiri Grundströmin päätoimittajakaudella oli kireä. Hänen kokemuksensa vastaavat osin Suomen Kuvalehdessä raportoituja ongelmia.

”Ihmettelin, että kymmenen vuoden jälkeen on ollut edelleen tällaista”, hän sanoo.

Työntekijän mukaan Grundströmin alaisilla oli paljon sairauspoissaoloja, ja työilmapiirin ongelmat oli huomattu työterveyshuollossa.

Grundströmin ja muiden työntekijöiden tulehtuneet välit tulivat esiin toimituksen viikkokokouksissa, joissa Grundström antoi negatiivista palautetta yksittäisille työntekijöille muiden läsnä ollessa.

”Nämä olivat asioita, joita varten esimiehet yleensä pyytävät jäämään erikseen keskustelemaan kahden kesken kokouksen jälkeen”, Grundströmin entinen alainen sanoo.

SK kertoo myös, miten Grundström oli JSN:n puheenjohtajan ominaisuudessa painostanut lehteä julkaisuasioissa vuonna 2016.

SK oli tuolloin julkaisemassa artikkelia JSN:n toiminnasta. Tilanteesta teki poikkeuksellisen se, että toimittaja Jari Lindholm kuoli ennen jutun julkaisua. Grundström oli soittanut päätoimittaja Ville Pernaalle ja halunnut keskustella artikkelin julkaisusta.

Olennainen kysymys on, kokiko päätoimittaja Pernaa JSN:n puheenjohtajan painostaneen häntä julkaisupäätöksen tekemisessä. Journalistin ohjeiden kohdassa kolme todetaan, että ”journalistilla on oikeus ja velvollisuus torjua painostus tai houkuttelu, jolla yritetään ohjata, estää tai rajoittaa tiedonvälitystä”.

”Haluan vastata minimalistisesti. Oliko se painostusta? Sellainen on aina vähän katsojan silmässä. Grundström piti puhelinkeskustelussa juttua keskeneräisenä. Minä tiesin varmuudella, että juttu on valmis. Jatkokeskustelussa Grundström ei tyytynyt vastaukseen, että juttu on valmis. Keskeneräisyyksiä hän ei pitävästi yksilöinyt. Jatkokeskustelua voi pitää painostamisena. Julkaisimme jutun tietenkin”, Pernaa sanoo.

Grundström kieltää painostaneensa Suomen Kuvalehteä. Hän korostaa, että olosuhteet olivat poikkeukselliset.

”Toimittaja Jari Lindholm haastatteli minua juttuunsa samana päivänä kun hän kuoli. En saanut sitaatteja tarkistettavaksi, ja luulin että juttu oli jäänyt kesken. En muista, oliko keskusteluja toimituksen kanssa useampia. Sen muistan, että käytin termiä aikalisä, että voisiko jutun tarkistaa. En tietenkään ole painostanut tällaisessa asiassa. ”

Varsinainen haastattelu Jari Lindholmin kanssa oli tapahtunut muutamaa päivää aiemmin.

JSN:n kannatusyhdistyksen puheenjohtaja Hanne Aho arvioi Suomen Kuvalehdessä JSN:n työilmapiirin parantuneen siitä, mitä se oli vuonna 2017.

Grundström on työskennellyt pitkään toimittajana ja ollut päätoimittajana myös Ylioppilaslehdessä. Grundströmin toimikausi JSN:n puheenjohtajana jatkuu vuoden 2019 loppuun.

JSN:ssä ja Vihreässä Langassa ilmenneet ongelmat ovat liittyneet niin sanottuun lähijohtajuuteen.

Työhyvinvoinnin ja henkilöstöjohtamisen asiantuntijan mielestä johtajan tulee aina hallita sekä asiajohtaminen että ihmisten osaamisen johtaminen. ”Johtajan tehtävä on sulkea pois alaisten onnistumisen esteet”, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Pia Heilmann yleisellä tasolla.

Lisätty 24.8. klo 19 tieto siitä, että JSN:n puheenjohtajan Elina Grundströmin varsinainen haastattelu Suomen Kuvalehteen oli tapahtunut muutamaa päivää ennen toimittaja Jari Lindholmin kuolemaa.

Fakta

Mikä JSN?


 JSN eli Julkisen sanan neuvosto on tiedotusvälineiden kustantajien ja toimittajien perustama elin.

 Sen tehtävänä on tulkita hyvää journalistista tapaa ja arvioida, miten media muun muassa julkaisee tietoja, oikaisee virheitä ja pitää huolta haastateltavien ­oikeuksista.

 JSN ei ole tuomioistuin eikä se käytä julkista valtaa.

 Päätöksiä tekee Elina Grundströmin vetämä neuvosto, jossa on 13 jäsentä.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Media
  • Journalismi
  • Kulttuuri
  • Veli-Pekka Lehtonen

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      Harvinainen geneettinen ”lottovoitto” venytti Shawn Bradleyn 229-senttiseksi – sen pidemmäksi ei terve ihminen juuri kasva

    2. 2

      Työttömät kitkevät kasveja ja kantavat polttopuita metsässä – HS kävi selvittämässä, onko Tampereen ylistetty kokeilu todella ihmelääke työttömyyteen

      Tilaajille
    3. 3

      Amerikkalaisnäyttelijä nosti täysin puskista suomalaissarja Sorjosen tämän hetken parhaimmistoon – tuntemattomat näyttelijät mahtavia, ”visuaalinen näyttävyys tyrmäävä”

    4. 4

      Isä jää varjoon, kun lapsi valitsee äidin – Suosikki­asetelmalle on luonnolliset syynsä, ja näin se puretaan

      Tilaajille
    5. 5

      Uhkaako ulkomainen maanomistus Suomen turvallisuutta? Sotilasasiantuntijan mukaan keskustelussa olisi syytä painaa jarrua

    6. 6

      Risto Siilasmaan esiin tuomat kokemukset Nokian hallitustyöstä ovat tärkeitä

    7. 7

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    8. 8

      Erkki Tuomioja paljastaa päiväkirjassaan, miten suurta tuskaa ministeripestin vastaanottaminen Paavo Lipposen hallituksessa tuotti hänelle

    9. 9

      Nautin siitä, että saan kävellä autotiellä ja huutaa – oikeus siihen on ensiarvoisen tärkeää

    10. 10

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    2. 2

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    3. 3

      Amerikkalaisnäyttelijä nosti täysin puskista suomalaissarja Sorjosen tämän hetken parhaimmistoon – tuntemattomat näyttelijät mahtavia, ”visuaalinen näyttävyys tyrmäävä”

    4. 4

      Sydämen jäykistyminen aiheuttaa nuorten äkkikuolemia – lihakseen kasvava sidekudos voi tuottaa kohtalokkaan rytmihäiriön

      Tilaajille
    5. 5

      HS selvitti krp:n operaation kohteena olleen Airiston Helmen omistukset Turun saaristossa – grafiikka näyttää, kuinka yritys on ostanut lukuisia saaria tärkeältä laivaväylältä

    6. 6

      Näinkin voi käydä: Täysiä kaahaava ”sukkahousupyöräilijä” ja kaksi koiranulkoiluttajaa kohtasivat kevyen liikenteen väylällä Espoossa – Sitten kaikki alkoivat kiitellä toisiaan vuolaasti

    7. 7

      Mitä saa perustellusti kysyä työhaastattelussa ja mitä ei? Asiantuntijat kertovat myös, miten oudon kysymyksen voi väistää

    8. 8

      Krp:n rikostarkastaja Turun talousrikostutkinnasta HS:lle: Muovipusseihin sullottu puoli miljoonaa käteistä tukee rahanpesuepäilyä – Rikoksesta epäillään nyt kahta yritystä

    9. 9

      23-vuotias nainen tapettiin Kannelmäessä – Yksi mies otettu kiinni, toista etsitään

    10. 10

      Vastaako sinunkin lapsesi, että äiti siivoaa, kun pyydät häntä raivaamaan lelut huoneestaan? Opettele temppu, jonka avulla lapsi alkaakin siivota itse

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Köyhien lasten hätä alkoi näkyä, kun toimeentulotuki siirtyi Kelan hoitoon – ”Tapaan lapsia, jotka ovat silmät pyöreinä, kun vien heille juustoa tai jogurttia”

    3. 3

      Puolella miljoonalla suomalaisella on riittämätön lukutaito – Testaa, kuinka hyvin itse ymmärrät lukemaasi

    4. 4

      Äiti riehui, ryyppäsi ja teki lopulta itsemurhan – Kun Sari Järn halusi ymmärtää miksi, hän löysi suvun synkän historian

      Tilaajille
    5. 5

      Krp ottanut kiinni kolmannen henkilön Turun seudun laajoissa kotietsinnöissä – ”Etsinnät sujuneet suunnitelmien mukaan”

    6. 6

      Sotilaslähde HS:lle: Airiston Helmi ollut vuosia Puolustus­voimien ja Supon tarkkailussa – ”Ne hankkivat strategisia kohteita ja me olemme hölmöjä, kun olemme myyneet”

    7. 7

      Markku hakee Viipurista bensaa, seksiä ja puolisolle kukkia – Yhä useampi itärajan mies tuo myös hiv:n, mutta testeihin Markku ei mene

      Tilaajille
    8. 8

      Miehet ovat usein tajuamattaan henkisen väkivallan uhreja – ”Miehillä voi olla parinkymmenen vuoden kokemus alistamisesta”

    9. 9

      ”Ongelmista ykkönen on viina, kakkonen on viina ja kolmonen on viina” – Ensihoidon eläköityvä vastuulääkäri Teuvo Määttä on nähnyt Helsingin pimeän puolen

    10. 10

      Työelämä on ajautunut aivot turruttavaksi silpuksi, mikä ajaa kolmekymppiset työkyvyttömyyteen – Aivotutkijoiden ratkaisu on uusi työaika, ja näin se toimii

      Tilaajille
    11. Näytä lisää