Kulttuuri    |   Lauantaiessee

Nicon laaja elämän­työ on vailla analyysia ja täynnä kliseitä – yhä edelleen hänestä puhutaan Andy Warholin Factoryn hopea­sfinksinä ja jää­kuningattarena

Vasta nyt, kun Nicon syntymästä on kulunut kahdeksankymmentä ja kuolemasta kolmekymmentä vuotta, keskustelu hänen urastaan ja taiteestaan on alkamassa, kirjoittaa esseisti Antti Nylén.

Levy­musiikin historian­kirjoitus on seksististä. Se on kuin jalkapallo, jota naiset pelaavat erikseen sivummalla.

Aina kun lauluntekijä Nico (1938–1988) otetaan puheeksi, on tapana ensin lausua jonkun miehen nimi, kuin tunnussana. Lou Reed, esimerkiksi.

Jo se on provokaatio, että kutsuu häntä lauluntekijäksi, ei malliksi ja näyttelijäksi.

Nicon pitkä ura on dokumentoimatta ja elämäntyö analyysia vailla. Elämäkerraksi riittää yhä valikoima kliseitä ja puhki kerrottuja anekdootteja. Edelleen Nico on Andy Warholin Factoryn hopeasfinksi ja jääkuningatar.
Mainos (Teksti jatkuu alla)
Mainos päättyy

Toisaalta Nicon taiteellisesti itsenäinen tuotanto The Marble Indexistä (1968) Fata Morganaan (1988, julk. 1994) on tapana määritellä goottisynkistelymusaksi, jota hän John Calen ansiosta onnistui levyttämään, vaikka tuhosikin kauneutensa ja elämänsä heroiinilla. Traagisessa sadussa häikäisevästä valkyyriasta tuli haiseva noita-akka.

Vasta nyt, kun Nicon syntymästä on kulunut kahdeksankymmentä ja kuolemasta kolmekymmentä vuotta, vanhat kuvat ovat alkaneet horjua.

Katse on siirtynyt 1980-luvulle, Nicon viimeisiin vuosiin, jolloin hän haki uutta suuntaa taiteelleen ja elämälleen. Hän oli vaihtanut heroiinin metadoniin ja kirjoitti runoja ja päiväkirjaproosaa. Hän oli luonut uuden suhteen aikuiseen poikaansa ja yritti jälleen olla Christa Päffgen. Christa oli hänen oikea nimensä, jo 1950-luvun lopussa unohtunut.

Remasteroituja levytyksiä saataneen silti odottaa. Uusia kuvia on toistaiseksi luonnosteltu lähinnä taiteellisin keinoin.

Jo vuonna 2001 Nicon poika Ari Päffgen julkaisi muistelmateoksen L’amour n’oublie jamais (”Rakkaus ei unohda”), joka romuttaa kuvaa Nicosta pelkkänä entisenä kaunottarena ja heroiinin uhrina. Arin kirjassa Nico on joko äiti tai taiteilija, suuri molemmissa rooleissaan.

Edellinen huomattava Nico-kirja, muusikko James Youngin terävä kiertue­kuvaus Songs They Never Play on the Radio, oli ilmestynyt vuonna 1992.

Viimeisen kymmenen vuoden sisällä on julkaistu muutama Nico-aiheinen taide­teos, jotka eivät ole vain ”tribuutteja” vaan puheenvuoroja uudessa Nicoa koskevassa keskustelussa.

Kahdella levytyksellä Nico saa kahdet erilaiset kasvot.

Vaikutusvaltaisen brittiläisen Throbbing Gristle -yhtyeen perustajajäseniin kuulunut Peter ”Sleazy” Christopherson hahmotteli kymmenisen vuotta sitten uudelleentulkintaa Nicon koko Desertshore-albumista (1970). Christophersonin kuoltua vuonna 2010 yhtyeen kaksi muuta jäsentä viimeistelivät työn ja julkaisivat sen syksyllä 2012 tekijänimellä X-TG.

Kunnianhimoinen albumi on sävyiltään kirjava, mutta kulmikkaiden äänikudelmien seasta piirtyy esiin kuva Nicosta ”rankkana” lohduttomuuden ikonina.

Vierailevat vokalistit ovat mukana kutsuttuina, ja kuulostaa siltä kuin he eivät aina tietäisi, mihin ovat ryhtyneet. Alkuperäisen Desertshoren aiheet olivat äärimmäisen intiimejä. Esimerkiksi Mütter­leinin Nico kirjoitti sairaan äitinsä kuoltua, äidinkielellään, mutta Blixa Bargeldin hölkkäävä tulkinta on koominen, vieläpä tahallisesti kenties. Elokuvaohjaaja Gaspar Noén mutisema Le Petit Chevalier on vain hölmö; lastenlaulumaiset sanat lauloi alun perin levylle seitsemänvuotias Ari. Ex-pornotähti Sasha Greyn ahdistunut Afraid-tulkinta puolestaan omii Nicon ulkopuolisuuden sumeilematta. Tahdon menettämisestä kertovat säkeet latistuvat, jos niitä rupeaa sovittamaan netti­ajan pornonäyttelijän tilanteeseen.

Vain Antonyn (nyk. Anohni) avaus­tulkinta Janitor of Lunacy loistaa majesteettisena; se raottaa hulluuden porttia piinaavan viettelevästi.

Yhdysvaltalainen äänitaideryhmä Soundwalk Collective teki vuonna 2014 Killer Road -nimisen konserttiprojektin, jossa Nicon tekstejä lausui Patti Smith.

Kun levytykset julkaistiin kaksi vuotta sitten, Smith totesi levynkansiteksteissä lähestyneensä Nicoa kuin ”työläinen työläistä”, yrittämättä ymmärtää liikaa. Vain paikoin hänen äänensä taipuu lauluksi.

Nämä tulkinnat eivät ole ”covereita”. Ne eivät peitä eivätkä omi Nicoa.

Lyhyt runo Killer Road on Nicon viimeisiä tekstejä, ja nyt se tarkoittaa tietä, jolla Nico pyöräili heinäkuussa 1988 Ibizalla ja suistui ojaan saatuaan aivoverenvuodon.

Arin mukaan Nico oli viittonut ohikulkijoita viemään hänet kantabaarinsa terassille kuolemaan. Nämä kuitenkin veivät hänet sairaalaan tekemään sen, ja sieltä hänet siirrettiin pophistoriaan laulamaan I’ll Be Your Mirroria ikuisena luuppina.

On kuin Soundwalk Collective olisi nyt taluttanut Nicon sinne minne hän itse halusi mennä: Välimeren armottomaan aurinkoon, kaskaiden korviahuumaavaan lauluun.

Tuorein episodi Nicon rehabilitoinnissa on italialaisen Susanna Nicchiarellin elämäkertaelokuva Nico, 1988 (2017). Sekin sijoittuu taiteilijan viimeisiin vuosiin, korostaa Nicon ulkopuolisuutta ja riippumattomuutta ja karttaa rappioromantiikkaa. Varovasti fiktivoidun elokuvan kömpelyys vain korostaa sitä, että Nicchiarelli on liikkeellä vääryydenkorjaajana.

Pääroolia näyttelevä tanskalainen Trine Dyrholm samastuu Nicoon yhtä taiten kuin Patti Smith: ei imitoi eikä omavaltaisesti eläydy vaan kunnioittaa edes­menneen taiteilijatoverin työtä.

Nicchiarelli myös nostaa esiin Nicon harrastuneisuuden William Wordsworthin ja S. T. Coleridgen runouteen. Englantilainen romantiikka onkin yksi avain hänen taiteeseensa. Sen lisäksi hän ammensi inspiraatiota historian ”sankareista”, Julius Caesarista, Tšingis-kaanista tai Henry Hudsonista, ei milloinkaan kristillisestä uhri- ja kärsimyskuvastosta.

Siksi voi lopulta olla ongelmallista tarkastella häntä seksismin uhrina.

Nico itse ei kokenut olevansa uhri. Häntä ei voi tunkea feministisen voimanaisen rooliin.

Susanna Nicchiarellin elokuvan alussa Nico toruu radiojuontajaa siitä, että tämä kutsuu häntä ”Lou Reedin femme fataleksi”.

Yhtä asiatonta olisi sanoa Jim Morri­sonia ”Nicon fuck buddyksi”.

Mutta kenen on ongelma?

Ei suinkaan Nicon, vaan juontajan ja kuuntelijoiden: meidän. Onneksi se sentään on käsittelyssä.

Nicon merkkivuoden kunniaksi KAVI esittää Orionissa kolme harvoin nähtyä Philippe Garrelin elokuvaa, joissa Nicolla on yksi päärooleista. Ensimmäisenä näytetään La Cicatrice intèrieure (1972) 7. syyskuuta. Nico esiintyy myös rinnakkaisen Andy Warhol 90 vuotta -sarjan elokuvissa.
Susanna Nicchiarellin Nico, 1988 on Rakkautta & Anarkiaa -elokuvafestivaalin ohjelmassa syyskuussa.

Kuka?

Nico (oik. Christa Päffgen)


 Syntyi vuonna 1938 Kölnissä ja vietti lapsuutensa Berliinissä.

 Työskenteli mallina Berliinissä, Pariisissa ja New Yorkissa.

 Sivurooli Federico Fellinin Ihanassa elämässä (1960).

 Ensimmäinen levytys Gordon Lighfootin kirjoittama single I’m Not Sayin’ (1965).

 Lauloi The Velvet Undergroundin ”banaanilevyllä” The Velvet Underground & Nico (1966).

 Alkoi 1960-luvun lopulla säveltää omia lauluja polkuharmonilla, joka pysyi hänen instrumenttinaan loppuun asti.

 Ensimmäinen omaehtoinen albumi The Marble Index ilmestyi 1968.

 Työskenteli 1970-luvulla ranskalaisen elokuvaohjaajan Philippe Garrelin kanssa ja näytteli tämän kokeellisissa elokuvissa.

 Esiintyi 1970- ja 1980-luvuilla satoja kertoja Euroopassa. Konsertoi Suomessa vuosina 1982 ja 1984.

 Viimeinen konsertti järjestettiin 6. kesäkuuta 1988 planetaariossa Berliinissä ja julkaistiin vuonna 1994 nimellä Nico’s Last Concert: Fata Morgana.

 Kuoli 49-vuotiaana kesänviettopaikallaan Ibizalla 18. heinäkuuta 1988 aivoverenvuoden seurauksiin.

    Seuraa uutisia tästä aiheesta

  • Musiikki
  • Kuvataide
  • Elokuva
  • Kulttuuri

Kommentit

    Ei vielä kommentteja. Kirjoita ensimmäinen.

    Näytä lisää
    Luetuimmat
    • Juuri nyt
    • Päivä
    • Viikko
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Orpo myönsi, että käytettävissä olevat tulot alenevat kolmas­osalla suomalaisista – Heinäluoma riemastui

    3. 3

      Teinityttöjen jengi terrorisoi muita nuoria Espoon kauppakeskuksissa – 13-vuotiaan tytön hiukset sytytettiin tuleen, sivustaseuraajat hurrasivat päähän osuneelle potkulle

    4. 4

      Pikkupojan hampaat reikiintyivät ikenen tasolle – äiti tuomittiin ehdolliseen vankeuteen lapsensa hammashoidon laiminlyönnistä

    5. 5

      SAK taipui kovan kritiikin alla ja vetää pois irtisanomisten helpottamista vastustaneen #viimeinenniitti-kampanjan kuvat

    6. 6

      Rakkaus hiipui muttei kuollut – Näin elvytät väljähtäneen parisuhteen ja rakastut kumppaniisi uudelleen

      Tilaajille
    7. 7

      ”Ihmisroskana” esitetty Markku Korhonen veisi ryyppy­jenginsä saareen eristyksiin – Alkoholistin katko tyssää usein paluuseen koti­kulmille

    8. 8

      Emilia Machucan auto hyytyi liikennevaloihin Espoon Olarissa – Muista autoista mulkoiltiin aggressiivisesti, mutta sitten paikalle kaarsi tyttö mopoautolla

    9. 9

      Rihanna lähetti Juha Sipilälle Suomen lipulla ja kiitos-sanalla höystetyn Twitter-viestin – ja vaati Suomelta lisää rahaa kehitysmaiden koulutuksen tukemiseen

    10. 10

      Saksan tiedustelujohtaja Maaßen sai potkut – ja tarjouksen siirtyä sisäministeriöön valtiosihteeriksi

    11. Näytä lisää
    1. 1

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    2. 2

      Kuka tämän suunnitteli? Arvotalon umpiseinään on puhkaistu yksinäinen ikkuna, taustalla ”jännittävä ja traaginen” tarina

    3. 3

      Emilia Machucan auto hyytyi liikennevaloihin Espoon Olarissa – Muista autoista mulkoiltiin aggressiivisesti, mutta sitten paikalle kaarsi tyttö mopoautolla

    4. 4

      Hinausauton kuljettaja saapui työmaalle ja alkoi tuhota silmittömästi henkilöautoa Vantaalla – ”Minä tempaisin siitä asfaltinpalasella toisen sivuikkunan sisälle”

    5. 5

      Teinityttöjen jengi terrorisoi muita nuoria Espoon kauppakeskuksissa – 13-vuotiaan tytön hiukset sytytettiin tuleen, sivustaseuraajat hurrasivat päähän osuneelle potkulle

    6. 6

      Pikkupojan hampaat reikiintyivät ikenen tasolle – äiti tuomittiin ehdolliseen vankeuteen lapsensa hammashoidon laiminlyönnistä

    7. 7

      Yli kolmasosa aineesta puuttuu – tutkijat löysivät mysteeriin ratkaisun galaksien välisestä avaruudesta

    8. 8

      Jos seksin määrästä tulee suhteessa riitaa, kannattaa katsoa, ovatko muut asiat kunnossa

    9. 9

      Rakkaus hiipui muttei kuollut – Näin elvytät väljähtäneen parisuhteen ja rakastut kumppaniisi uudelleen

      Tilaajille
    10. 10

      Kammottava näky odotti Rautatientorin käymälässä: Ulostetta, huumeneuloja ja verisiä papereita pitkin poikin

    11. Näytä lisää
    1. 1

      Auschwitziin matkanneet Kallion lukiolaiset kokivat Suomi-häpeää krakovalaisessa juutalaisravintolassa: ”Minun oli pakko mennä kysymään heiltä, että ymmärrättekö te yhtään, mitä teette”

    2. 2

      ”Ihmisroskana” esitetty asunnoton alkoholisti Markku Korhonen ahdistui ja suuttui niin, että teki rikos­ilmoituksen – entinen yrittäjä auttoi pitkään muita, mutta päätyi itse sillan alle

    3. 3

      Mies havahtui hetkeksi hereille vesipuisto Serenassa, mutta jatkoi juhlintaa vielä viikon ympäri Etelä-Suomea – Lopulta mies tajusi rahoittaneensa 10–15 hengen elostelua 12 000 eurolla

    4. 4

      Tytti Peltosen palkka on niin pieni, että se on käytetty kaksi viikkoa ennen tilipäivää – Suomessa on kymmeniätuhansia työssäkäyviä köyhiä

      Tilaajille
    5. 5

      Virpi oli luokan priimus ja lääkäriperheen kultahippu – Hänestä tuli kirurgi, joka leikkasi potilaita lääkehuuruissa ja joutui lopulta vankilaan

      Tilaajille
    6. 6

      Pilapiirros raivoavasta Serena Williamsista tuomitaan rasistiseksi ja vastenmieliseksi – piirtäjä ihmettelee kohua: ”Yhtenä päivänä olet sankari ja toisena hylkiö”

    7. 7

      Helsinkiläisnaisen auto saarrettiin traktorilla Nuuksiossa – ”Espoon sumputtaja” Lucas Heimsch perheineen kertoo nyt, mikä kaupunkilaisten käytöksessä mättää

    8. 8

      Espoolainen oppilas kuoli saatuaan sairaus­kohtauksen liikunta­tunnilla, jolla tehtiin piip-testiä – Testistä on annettu tarkat ohjeet kouluille, sanoo sivistys­toimen johtaja

    9. 9

      Serena Williams -pilapiirroksesta rasismisyytöksiä saanut lehti iskee takaisin kansikuvallaan: ”Tervetuloa poliittisesti korrektiin maailmaan”

    10. 10

      Helsinkiläinen Vera Nevanlinna lähti retkelle syvälle Nuuksioon ja pysäköi autonsa tienlaitaan – Takaisin tullessa autolla odotti espoolainen sumputus

    11. Näytä lisää