Kulttuuri
Poliittinen psykofolk tyrmäsi – ukrainalainen Dakh Daughters pahoinpiteli kansanmusiikin omakseen
Helsingin juhlaviikot
Dakh Daughters Huvila-teltassa.
Ei yllättänyt, että amerikkalaisen Calexicon etnorock kuulosti loisteliaalta. Mutta mikään ei oikein valmistanut ukrainalaisen Dakh Daughtersin esitykseen Huvilassa. Juhlaviikkojen suurin yllätys taisi tulla puolivälissä.
Tunnin kohdalla yhtye esittäytyi ja kertoi tuoneensa meille Ukrainasta kaikkein parhaat asiat, kuten vapauden ja kauneuden. Se oli kitkerää ironiaa maasta, jota on myllännyt vallankumous ja paloitellut Venäjä.
Esitys oli raivokasta musiikkiteatteria.
Dakh Daughters perustettiin vuonna 2012 Kiovassa Dakh-nykytaidekeskuksessa ja -teatterissa. Sen jäsenet ovat taustaltaan näyttelijöitä mutta näköjään myös lahjakkaita muusikoita. Se kuuluu myös heidän levyllään If (2016).
Ukrainan poliittiset myllerrykset alkoivat seuraavana vuonna. Dakh Daughters lauloi Maidanin aukion barrikadeilla ja sitä sanottiin Molotovin cocktaileilla varustelluksi Spice Girlsiksi.
Musiikillisesti yhtye on ihan muuta kuin Spice Girls. Määritelmä Pussy Riot hyvällä musiikilla osuu lähemmäs, mutta Dakh Daughters tekee ihan omaa juttuaan.
Dakh Daughters käsittelee ukrainalaista kansanmusiikkia samalla tavalla väkivaltaisesti kuin slovenialainen Laibach länsimaista poppia. Ukrainalaiset saavat aikaan yhtä raivokkaan tunnelman akustisilla soittimilla, vähemmällä volyymilla ja runsaammilla vivahteilla.
Lopputulos on jonkinlaista psykofolkia, uhkaavaa ja uhmakasta. Ukrainankieliset sanoitukset oli konsertissa tekstitetty englanniksi. Ne kertoivat ihmisen älyn ja välivaltaisen hulluuden ristiriidasta.
Koskettavin oli pakolaisuudesta kertova kappale, jossa annettiin ohjeita: ota mukaan vain tärkein ja sen verran kuin pystyt kantamaan. Johonkin oli survottu mukaan Kiss-bändin vanha hitti I Was Made for Lovin’ You.
Varsinkin kahden kontrabasson ja sellon yhteistyö teki vaikutuksen. Yllättävimmillään bassoja käytettiin lyömäsoittimina. Pieni rumpupatteristo, akustinen kitara ja sähköpiano loivat loput pohjat.
Näyttelijätausta näkyi tarkassa esiintymisessä, hallituissa liikkeissä, eleissä ja ilmeissä. Taustalla pyörivät animaatiot ja kuvat, joissa lainattiin niin perinnekuvastoa kuin kuvataiteen historiaa. Jännästi suunnitellut valot olivat usein olennainen osa esitystä.
Aluksi viileän kiinnostunut yleisö lähti illan mittaan yhä kiihkeämmin mukaan. Esitys päättyi Venäjälle osoitettuun vaatimukseen vapauttaa jo yli sata päivää syömälakossa ollut elokuvaohjaaja Oleg Sentsovhttps://www.hs.fi/haku/?query=oleg+sentsov ja muut ukrainalaiset poliittiset vangit.
Dakh Daughters Huvila-teltassa.
Ei yllättänyt, että amerikkalaisen Calexicon etnorock kuulosti loisteliaalta. Mutta mikään ei oikein valmistanut ukrainalaisen Dakh Daughtersin esitykseen Huvilassa. Juhlaviikkojen suurin yllätys taisi tulla puolivälissä.
Tunnin kohdalla yhtye esittäytyi ja kertoi tuoneensa meille Ukrainasta kaikkein parhaat asiat, kuten vapauden ja kauneuden. Se oli kitkerää ironiaa maasta, jota on myllännyt vallankumous ja paloitellut Venäjä.
Esitys oli raivokasta musiikkiteatteria.
Dakh Daughters perustettiin vuonna 2012 Kiovassa Dakh-nykytaidekeskuksessa ja -teatterissa. Sen jäsenet ovat taustaltaan näyttelijöitä mutta näköjään myös lahjakkaita muusikoita. Se kuuluu myös heidän levyllään If (2016).
Ukrainan poliittiset myllerrykset alkoivat seuraavana vuonna. Dakh Daughters lauloi Maidanin aukion barrikadeilla ja sitä sanottiin Molotovin cocktaileilla varustelluksi Spice Girlsiksi.
Musiikillisesti yhtye on ihan muuta kuin Spice Girls. Määritelmä Pussy Riot hyvällä musiikilla osuu lähemmäs, mutta Dakh Daughters tekee ihan omaa juttuaan.
Dakh Daughters käsittelee ukrainalaista kansanmusiikkia samalla tavalla väkivaltaisesti kuin slovenialainen Laibach länsimaista poppia. Ukrainalaiset saavat aikaan yhtä raivokkaan tunnelman akustisilla soittimilla, vähemmällä volyymilla ja runsaammilla vivahteilla.
Lopputulos on jonkinlaista psykofolkia, uhkaavaa ja uhmakasta. Ukrainankieliset sanoitukset oli konsertissa tekstitetty englanniksi. Ne kertoivat ihmisen älyn ja välivaltaisen hulluuden ristiriidasta.
Koskettavin oli pakolaisuudesta kertova kappale, jossa annettiin ohjeita: ota mukaan vain tärkein ja sen verran kuin pystyt kantamaan. Johonkin oli survottu mukaan Kiss-bändin vanha hitti I Was Made for Lovin’ You.
Varsinkin kahden kontrabasson ja sellon yhteistyö teki vaikutuksen. Yllättävimmillään bassoja käytettiin lyömäsoittimina. Pieni rumpupatteristo, akustinen kitara ja sähköpiano loivat loput pohjat.
Näyttelijätausta näkyi tarkassa esiintymisessä, hallituissa liikkeissä, eleissä ja ilmeissä. Taustalla pyörivät animaatiot ja kuvat, joissa lainattiin niin perinnekuvastoa kuin kuvataiteen historiaa. Jännästi suunnitellut valot olivat usein olennainen osa esitystä.
Aluksi viileän kiinnostunut yleisö lähti illan mittaan yhä kiihkeämmin mukaan. Esitys päättyi Venäjälle osoitettuun vaatimukseen vapauttaa jo yli sata päivää syömälakossa ollut elokuvaohjaaja Oleg Sentsovhttps://www.hs.fi/haku/?query=oleg+sentsov ja muut ukrainalaiset poliittiset vangit.
HS Digi -tilauksella pääset lukemaan rajoituksetta tämän ja muita kiinnostavia artikkeleita
- Helsingin juhlaviikot Seuraa
- Konserttiarvostelut Seuraa
- Kulttuuri Seuraa
- Harri Römpötti Seuraa
Kommentit
Kommenttisi on moderoitavana. Viestejä julkaistaan sitä mukaa, kun toimitus ehtii niitä tarkistaa. Viestejä tarkistetaan arkisin kello 7–24 ja viikonloppuisin kello 8–24